Nato-jäsenyydestä riittää tulevilla sukupolvilla analysointia. Toivottavasti Nato-rajaa osataan hoitaa 700 vuotta sitten solmitun Pähkinäsaaren rauhansopimuksen periaatteilla.
Pähkinäsaaren ikuisen rauhan mielenkiintoisin artikla oli se, että raja ei koskenut kauppiaita ja Nevajoki sitouduttiin pitämään tätä varten vapaana. Tästä syystä Pähkinäsaaren rauhansopimuksen allekirjoittajia olivat myös hansakaupunkien Gdanskin, Lyypekin, Riikan ja Visbyn kauppakillat.
Suomen kuuluminen läntiseen arvoyhteisöön oli yksi Nato-jäsenyyden perusteista. Vain joitakin vuosikymmeniä sitten toisteltiin 1920-luvun utopistisen ulkopolitiikan mantraa virolaisesta ”veljeskansasta”. Nyt sentään on herätty siihen, että poliittinen sukulaisuus on Ruotsissa.
Kuulun sukupolveen, joka syntyi rajojen maailmaan. Idän ja lännen raja oli läsnä kaikkialla. Suomen pikkukaupungeissa lännen lapset pantiin partioon, itään orientoituneiden perheiden jälkikasvu pioneereihin. Väliin jäivät nomadiperheet, joissa Amerikka ja Venäjä haluttiin pitää vain ilmansuuntina. Näin kävi myös meillä: vanhempi veljeni lähti 40 vuotta sitten Appalakkien juurelle, minä suuntasin Nevan suulle.
Joka kerta kun tapaan Amerikan veljeni, kertaamme geneettistä geopolitiikkaa. On oikein auttaa ukrainalaisia elämän alkuun Suomessa, vaikka se vie veroeuroja. Putinin jälkeen koittaa kuitenkin aika miettiä myös viiden miljoonan pietarilaisen ostovoimaa, koska se tuo dollareita. Jossakin vaiheessa Nato-Suomessa on pakko herätä näihin Pähkinäsaaren rauhan talouspolitiikan realiteetteihin.
Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa toinen mielenkiintoinen kirjaus oli avunantolauseke. Sen mukaan Ruotsi antaa Novgorodille tarvittaessa sotilaallista apua, jos sitä uhkaa Narvan suunnalta joku kolmas koalitio. Mistä Suomen pitäisi etsiä sellaisia liittolaisia, joista on oikeasti apua? Naiivia uskossa läntiseen arvoyhteisöön on sokea luottamus Yhdysvaltojen tai Britannian turvatakuisiin. Paluuta valtioliittoon Skandinavian kuningaskuntien kanssa miettisin vakavasti.
Vain muutama vuosi sitten naurettiin tälle vitsille: ”Donald Trump katselee Jerusalemissa itkumuuria ja tuumii: – Hieno muuri! Tuollaisen mekin teemme Meksikon rajalle ja meksikolaiset saavat itkeä.” Milloin uskalletaan kertoa samanlainen vitsi Suomen itärajan aidasta?
Onko Euraasian idea Venäjän vai Yhdysvaltojen omaisuutta? Tähän kiistaan Suomi voi asemoitua vain geneettisen geopolitiikkansa lähtökohdista.
Hyvät kauppasuhteet eivät estäneet Saksaa hyökkäämästä naapureidesa kimppuun
Jyrki H,
Kirjoitit: ”Jossakin vaiheessa Nato-Suomessa on pakko herätä näihin Pähkinäsaaren rauhan talouspolitiikan realiteetteihin.”
Eivät nämä ole kiinni Suomesta. Jos Venäjä hyökkää naapuriinsa tai varastaa ulkomaisten yhtiöiden omaisuuden, niin taloussuhteiden kehittäminen on kiinni vain ja ainoastaan Venäjästä. Ennen kuin siellä on tapahtunut uskottava muutos, suhteita ei ole mahdollista solmia.
Jyrki H,
”Paluuta valtioliittoon Skandinavian kuningaskuntien kanssa miettisin vakavasti.”
Tämä on jo olemassa, NATO:n osana. Venäjä on nykyjärjestelmässä täysin arvaamaton raaka ja sotaisa naapuri. Näiltä näkymin sieltä ei ole odotettavissa mitään hyvää, pelkästää murhia, ryöstöjä ja raiskauksia. Sitä on tuo ”Venäläinen maailma” tarkoittaa nykyään ja on aina tarkoittanut naapureilleen.
Natoon liittyminen ei ole sokeaa luottamusta lännen apuun, vaan realistinen arvio siitä, että Venäjän hyökkäys on epätodennäköisempi sellaiseen maahan joka ehkä saa ulkomaista apua kuin sellaiseen maahan , jolla ei ole edes sopimuksia sotilaallisesta avusta hyökkäyksen kohteeksi joutumisen varalta. Suomella on neljä naapuria, joista kolmea ei tarvitse lainkaan pelätä. Niinpä on luontevaa liittyä yhteen näiden turvallisten naapurien ja heidän ystäviensä kanssa. On myös syytä muistuttaa, että NATO on täysin defensiivinen järjestö. joka ei tavoittele tuumaakaan vierasta maaperää itselleen, mutta kylläkin sitoutuu puolustamaan jokaisen jäsenensä alueelista koskemattomuutta.
Epäilen hieman sitä, mikäli jokin järjestö on ”jotakin täysin” ilman mitään valtapyyteitä.
Hieman myös on unohtunut se, että Yhdysvallat hyökkäsi liittolaisineen Afganistaniin ja keväällä 2003 Irakiin.