Netissä kerätään nimiä arkkipiispan erottamiseksi. Monet katsovat, että Mäkinen lobbasi kaiken aikaa homoavioliittojen puolesta. Villi tuuletus Pyrrhoksen voiton kunniaksi oli liikaa evl. kirkon johtajalta. Väkeä alkoi jälleen kerran virrata ulos kirkon ovista ja ikkunoista. Black Friday-äänestykseen liittyvistä kommervenkeistä useampikin teologian ylioppilas saanee mojovan gradun aiheen.
Pahaa verta on aiheuttanut myös se, että arkkipiispa on juuri sopivasti mahdollisimman kaukana Pääkallonpaikasta, joka tällä haavaa sijaitsee Helsingissä. Mäkisen sanotaan olevan työmatkalla eteläisessä Afrikassa. Miksi tästä reissusta ei ole kukaan raportoinut mitään? Vai ollaanko siellä vain odottamassa pölyn laskeutumista, tilanteen normalisoitumista?
Kotimaa24 julkaisi arkkipiispanvirastakampeamisadressitekstin, joka on sisällöltään varsin vaatimaton esitys, ettenkö sanoisi suorastaan kökkö:
”Kari Mäkinen on niin selvästi ilmoittanut että hänen esille tuoma kanta on kirkon kanta. Näin ollen kirkon ylin johto on liian selvästi Raamatun vastaista mieltä mm avioliittolaista, että Mäkisen on erottava. Hän saa aikaan vielä enemmän pahaa.”
Ne, jotka laittavat nimensä tuohon adressiin, pääasiassa vain nolaavat itsensä. Vai ajattelevatko adressin allekirjoittajat, että arkkipiispa on yllättävillä ulostuloillaan tehnyt niin vakavan virkavirheen, että hänelle ilman muuta pitää tulla noutaja? Eikö kunnon tukkapölly riittäisi?
En voi olla omassa kammiossani hiljaa hihittelemättä, kun vuosikymmenien takaa mieleeni muistuu tällainen vähän samanlainen adressinkeräysjuttu Tapiolan seurakunnan varhaisilta vuosilta. Seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra Samuel Lehtonen päätti kasvattaa parran, kenties näyttääkseen vanhemmalta ja viisaammalta. Vaan sepä ei erään kukkakauppiaan pirtaan käynytkään. Niinpä kukkakauppias laittoi kiertämään adressin, jossa vaadittiin, että jos Lehtonen ei suostu ajamaan partaansa pois, hän saa kenkää.
No, ei tämä parta-adressikaan mihinkään johtanut. Ellei sitten hyviä nauruja lueta ansioksi tahi myönteiseksi lopputulokseksi.
Hyvät lukijat, uskokaa, kun Ruttopuiston rovasti sanoo: 100 vuoden päästä kaikki on aivan toisin. Silloin me voimme iloisin mielin ja vapain sydämin naureskella tällaisille kähinöille.
Pitäisikö meidän kääntää katseemme aivan toisaalle, vaikkapa itään Putinia päin? Tuolla uhoilevalla miehellä alkaa olla niin tolkuttomat puheet, että pian se kai tulee ihan väkisin rajan yli ilman passia ja viisumia. Ehdotankin tässä adressia Putinin erottamiseksi…
Kuvatekstit:
1) Arkkipiispa kuulee TV2:n Homoillan kirkostaerobuumista
2) Arkkipiispa pyytää homoilta anteeksi
3) Arkkipiispa riemuitsee homoavioliittojen puolesta
Eroakirkosta sivuston mukaan tällä hetkellä myös liberaalit, konservatiivien lisäksi, eroavat kirkosta. Teesi, antiteesi..Jos vielä arkkipiispakin eroaa, niin huhuu…onko siellä enää ketään, edes Ruttopuistossa?
Kari-Matti:
Ollos huoleton,
Ruttorovasti valveill’ on!
(Enhän minä tätä sentään unissani kirjoittanut. Vai kirjoitinko…?)
Etelä-Afrikassa on paremman palvelun hotellit kuin Ruandassa. Voiko myö ekumeenisesti erota? Jos voi niin ilmoittaudun.
Markku: Millainen se ekumeeninen ero voisi olla?
Olen antanut kertoa itselleni, että tämä valtava kirkostaerobuumi johtuu siitä, että ihmiset nyt vain haluavat erota jostakin. Kun valtiosta ei voi erota, niin sitten vaikka puolisosta ja kirkosta.
Lähtisitkö mulle kaveriksi, jos ruvettaisiin miehissä miettimään keinoa valtiosta eroamiseen? Jos sukupuolen voi pian nollata, niin sitä mahdollisuutta täytyisi voida jollakin tavalla hyödyntää…
Markun pitää ensin liittyä luterilaiseen kirkkoon, ja sitten siitä voi erota. minulla on kyllä vahva epäilys, että monet ovat tehneetkin niin. Eihän näitä protestieroja oikein muuten osaa selittää. Luulisi kaikkien niiden, jotka jotain vastustavat, nyt jo eronneen.
Hannun kuvakollaasi teksteineen on muuten, etten sanoisi, rohkeahko. Meitä mustakaapuja vaivaa sellainen ongelma eli rajoite, ettei toisten hiippakuntien piispoja ole korrektia arvostella. Omaa taas ei uskalla. Ainoa tapa toimia korrektisti on luonnehtia kuolleita piispoja. Siis ruumiillisesti kuolleita. Itse olen uskaltautunut arvostelemaan Isaacus Rothoviusta. Muutaman kerran rivien välistä myös Gustaf Johanssonia. Ehkä pitäisi pyytää anteeksi.
Arkkipiispa Mäkisen kasvoilla kasvaa karvoitusta sen verran heikosti, että häntäkin voisi vaatia ajamaan nuo hapsut pois kun ei tuosta mitään tule.
Mikko: Ei ole arkkipiispaa karvoihin katsominen. Toivottavasti Kari osaa nauraa partaansa tuollaisille kommenteille. Josko kuitenkin jättäisimme lähimmäistemme ulkoisen habituksen rauhaan?
Ei naurata.
Siinä ei ole mitään humoristista, että piispa, jopa arkkipiispa voi julkisesti puhua kirkon opin vastaisesti, raamatunvastaisesti ja rikkoa näin pappislupaustaan.
Ellei hänen työnantajallaankaan ole ymmärrystä siitä, mitä sopimukset ja lupaukset merkitsevät, niin aika monella tavallisella kirkonpenkinkuluttajalla on. Tällaista valheellisuutta ja petollisuutta ei viitsi mukana seurata, parempi katsella ulkopuolelta.
Älä ole pilkkaajien pöydässä.
Lahtinen: ”Ei naurata.”
Tiukkapipo.
Noudatatko Kimmo Wallentin työssäsi työnantajasi sääntöjä ja Suomen lakia?
Tiukkapipo !
Ari: Älä lue pilkkaajien pöytäpuheita! Ja koeta opetella tekemään ero huumorin ja pilkan välillä. Silloin elämäsi helpottuu huomattavasti…
Wallentin Lahtiselle (ja toisin päin): Tiukkapipo!
Kuulkaahan, tiukkapipot! Itsestäänselvyyksien laukominen on turhaa. Miksi pitää käyttää ruutia turhaan sanomalla ääneen sellaista, mikä on sanomattakin selvää?
Lahtinen: ”Noudatatko Kimmo Wallentin työssäsi työnantajasi sääntöjä ja Suomen lakia?”
En, olen eläkkeellä. Sitä ennen noudatin itsenäisenä yrittäjänä omia sääntöjäni.
Lahtinen
Suomen lakia olen noudattanut aina Suomessa ollessani. Muissa maissa muiden maiden lakeja. Toivottavasti sinäkin kunnioitat Suomen uutta, tasa-arvoista avioliittolakia sen jälkeen kun se on tullut voimaan.
Minäkin kiinnitin huomiota adressin tekstiin. Olisi kieltämättä voinut käyttää sen laatimiseen hiukan enemmän aikaa ja pohdintaa. Vaikuttaa tunnekuohussa rykäistyltä.
Misku: ”Vaikuttaa tunnekuohussa rykäistyltä.”
Varmaan Sahimaa ollut asialla.
Wallentin: Kuka hemmetin Sahimaa? Minä tunnen Sakari Sarkimaan ja tiedän Kai Sadinmaan. Taisi muistisi pettää pahemman kerran?
Et ole paljon ilmeisesti näillä palstoilla seikkaillut ellet tunne Pekka Sahimaan sivistyksellä silattuja, syvää kristillistä lähimmäisenrakkautta huokuvia kommentteja.
Kiuru: ”Kuka hemmetin Sahimaa?”
Sinäpä sen sanoit, vaikkei täällä kai oikeastaan saisikaan nimitellä kommentoijia tuollaisella rumalla tavalla.
Sadan vuoden päästä emme naura kenellekään. Kukaan meistä. Osalle jo ensi vuosikin saattaa tehdä tiukkaa. Sadan vuoden päästä kohkataan kuitenkin jostain tyhmästä. Ja tämä, hyvät ystävät, saattaa meidät osaksi oleellista ihmisyyttä. Tämä on se jonka me jaamme keskenämme. Ideaalit vaihtuvat, viisaus on harvinaista, älykkyys vielä harvinaisempaa. Mutta tyhmyys yhdistää meidät kaikki. Iloitkaamme!
Hämäläinen: ”Sadan vuoden päästä emme naura kenellekään. Kukaan meistä.”
Olen samaa mieltä. Ellei nyt sitten eliniänodote äkkiä nouse tuonne sadankahdenkympin tienoille. Vähintään.
Tuomo: ’Ideaalit vaihtuvat, viisaus on harvinaista, älykkyys vielä harvinaisempaa. Mutta tyhmyys yhdistää meidät kaikki.’
Totta, mitä sanot.
Meissä on lisäksi yksi piirre, jota emme ehkä itse käyttäytymisessämme ja mielipidettä muodostaessamme huomaa.
Olemme mitä suurimmassa määrin laumaeläimiä. Ja menemme laumassa sinne päin, minne media meitä ohjaa ja muiden mielipide meitä vie.
Kajasvirta: ”Olemme mitä suurimmassa määrin laumaeläimiä. Ja menemme laumassa sinne päin, minne media meitä ohjaa ja muiden mielipide meitä vie.”
Mihin laumaan sinä kuulut, Mäkisen eroa kiljuviin vai pakanankin mielestä fiksun ja avarakatseisen arkkipiispan kannattajiin?
Vastauksena kysymykseesi; en kuulu kumpaankaan laumaan.
Mutta kylläkin kritisoin Mäkisen tapaa toimia. Minusta arkkipiispa voi olla itsekseen ihan mitä mieltä tahansa. Mutta arkkipiispan roolissa hänen tulisi mielipiteillään pyrkiä rakentamaan kirkkoa eikä repimään sitä. En pidä häntä fiksuna siinä mielessä, että fiksu piispa kyllä noteeraisi kuhunkin kysymykseen ja varsinkin tähän liittyvän tunneilmaston, ja toimisi sen mukaisesti.
Eikö Ruttopuiston rovasti ole lukenut Raamattua, mitä Jumalan Sana sanoo haureudesta, jota ovat myös homo- ja lesboliitot (Room.1)? Se on synti, joka kadottaa, ja jakeessa 32 sanotaan, että nekin rangaistaan, jotka osoittavat hyväksyntänsä synnille.
Jumala varoittaa läpi Raamatun ihmisiä synnistä, sillä kaikki synti ja sen seuraukset vahingoittavat ihmistä. Sillä kaikki synti on lähtöisin sielujenvihollisesta, joka on kaiken valheen isä ja varas, tappaja ja tuhoaja (Joh.8:44; 10:10a). Sen tähden Jumala antoi ainoan Poikansa kantaa meidän syntimme, että Häneltä saisimme syntimme anteeksi ja uuden elämän jo täällä ja kerran Jumalan taivaan sanomattomassa Rakkauden ja ilo Kirkkaudessa. Tämä on ihmisen kaikkein tärkein asia hoitaa kuntoon!
Salo: ”Sen tähden Jumala antoi ainoan Poikansa kantaa meidän syntimme”
Mikäs hätä tässä sitten on, vaikka olisi kai se Jumala voinut homman fiksumminkin hoitaa, kuin uhraamalla oman poikansa. Jos kerran on kaikkivoipa kaikkivaltias ja luotujaan rakastava lupsakka isäpappa.
Voi, Annikki, Annikki: Edellisessä bloggauksessani ilmoitin mielestäni varsin selkeästi kantanani avioliittoon, että se on Jumalan miehelle ja naiselle varaama elämäntapa ja yhdessäolon muoto. En ole parissa päivässä muuttanut mieltäni.
Sinulle kuitenkin suosittaisin mielenmuutosta. Tuntuu aika köyhältä ja yksinäiseltä, jos sinulla on vain yksi levy, jota soitella. Etkö koskaan väsy saman jauhamiseen? Rukoile, että Jumala antaisi sinullekin huumorintajua. Huumorintajun pitäisi kuulua suorastaan eniten tavoiteltujen armolahjojen joukkoon.
Huumorilla voidaan keventää tilanteita, jotka äityvät liian kireiksi. Huumorilla sanotaan asioita, joita ei ehkä muuten voisi saada sanotuksi. Huumori purkaa pakoviettiä: En lähdekään karkuun / eroa kirkosta, vaan katson, mitä tästä kaikesta seuraa. Huumori estää esim. Ruttopuiston rovastia ottamasta itseään ja omia ”hienoja” mielipiteitään liian vakavasti.
Hyväksi lopuksi vähän Lutheria: ”Jos ei meidän Herra Jumalamme ymmärtäisi leikinlaskua, niin enpä tahtoisi minä taivaaseen!”
Tässäpä asiassa huomaan olevani suuresti samaa mieltä herra blogistin kanssa.
Siis huumoriasiassa, en avioliittoasiassa.
Sillai kai. Kovasti taantumaa käyrissä ja lamapuhetta parina viime päivinä. Joten mennääs kahville taas välillä..
Ulkokultaiset lähtekööt, ne jotka eivät ymmärrä mitään lähimmäisenrakkaudesta.
”Ulkokultaiset lähtekööt, ne jotka eivät ymmärrä mitään lähimmäisenrakkaudesta.” Helena Holmberg
Melkoinen syytös. Koetko, että itse ymmärrät paljonkin lähimmäisen rakkaudesta kirjoittaessasi edellä olevan kommentin?
Helena: Minusta on sangen ikävää, että käytät lähimmäisistäsi nimitystä ulkokultaiset. Jeesuksella oli varaa kutsua uskonnollisia johtajia tällä nimikkeellä, mutta hänpä näkikin ihmisten sisään. Niin kauan kuin sinä et näe toisen ihmisen sisään, pidättäydy tuosta leimasta! Kiitos.
Helena Holmberg :” Ulkokultaiset lähtekööt, ne jotka eivät ymmärrä mitään lähimmäisenrakkaudesta.”
Eivät he mielestäni ole ulkokultaisia vaan uskossaan vilpittömiä ja he tuntevat evl.kirkon tunnuistuskirjoineen todella hengelliseksi kodikseen.
Kaiken maailman disinformaation ja reality-viihtymisen tuputtamisen jälkeen toivotan heille oikein hyvää matkaa:
https://www.youtube.com/watch?v=8oFLj8tC-qU
Salme: puhumattakaan siitä, mitä arvokonservatiivit sanovat liberaaleista. Älkää aliarvioiko uskomme määrää. Emme ole myöskään satanisteja…
Helena Holmberg,
Kuka teidän uskonne määrää arvioi, en ainakaan minä.? Lähimmäsien rakkautta voivat osoittaa kaikki ihmiset uskonnosta riippumatta, se ei ole uskovaisten yksinoikeus.
Minusta tässä Hannun blogissa on se varsinainen pihvi tuossa lopun kuvaskaalassa, jossa ilmekään ei värähdä vaikka tapahtumat muuttuvat.
Salme: ”Minusta tässä Hannun blogissa on se varsinainen pihvi tuossa lopun kuvaskaalassa, jossa ilmekään ei värähdä vaikka tapahtumat muuttuvat.”
Parempi olla vaan viileän rauhallinen keskellä tämmöistä hulabaloota. Cooli kaveri.
Hyvä, Salme! Blogistista on aina hauskaa, kun lukija löytää kultajyvän. 😉