Kirjallisuus on täynnä kertomuksia siitä kuinka ihmiset etsivät ja kaipaavat Jumalayhteyttä mutta eivät löydä sitä.
Augustiinuksen huokaus : ” Sydämmeni oli rauhaton kunnes se löysi levon sinussa Herra ” on eksistentiaalinen huokaus joka käy läpi kirjallisuuden, musiikin ja monessa muussakin inhimillisessä toiminnassa. Mutta entä jos sitä lepoa ei löydykkään , hyvästä tahdosta huolimatta? Löytyykö tuollainen rauhattomuus kaikista?
Mielestäni olen kokenut rauhan sekä läsnäoloa että poissaoloa elämässäni . Elämänmittaisissa keskusteluissa lukemattomien ihmisten kanssa minua ihmetyttää se , kuinka he voivat elää ihan normaalia täyteläistä elämää ilman että heillä on uskonnolliuuden tarvetta? Sellaisen, mistä uskoontulleet todistavat. Mutta heitä on varmaankin enemmistö ihmisistä.
Harva on se jonka kanssa voi puhua Jumalasta, Jeesuksesta ja uskosta.Mutta silti heillä on hyvin kehittynyt moraalisuus , kiitollisuus siitä , että heillä joskus on ollut mahdollisuus auttaa hädässäolijaa. He,me, katuvat lankeamuksiaan ja kärsivät niistä, mutta eivät käänny Jumalan puoleen . He ovat tyytyväisiä kun saavat jotakin tärkeätä aikaan . He ovat onnettomia jos suhteet eivät toimi ja onnellisia silloin kun rakkaus saa vastarakkautta. He elävät tässä elämässä ilman muita jumalia kun huoli lähimmäisten ja itsensä hyvinvoinnista. Jotkut haluavat löytää tuollaisen erityisen elämänuran mahdollisuuden ja tuntevat itsensä epäonnistuneiksi jos eivät sellaiseen kykene ja vastaavasti tyytyväiseksi sellaisen löytyessä.
Harvalla on tarve olla erityisessä suhteessa Jumalaan, puhumattakaan Kristukseen. Sijaiskuolemisen ajatus on vieras ja jopa loukkaavaa.Jumala universumin henkenä on paremmin hyväksytty ajatus. Siis se ,että siellä on kyllä jotakin, mutta sitä ei voi määritellä eikä edes kutsua nimeltä.
Entä sitten kaikki aktiiviset tai passiiviset etsijät? He ovat joskus selanneet Raamattua mutta eivät ole syttyneet siihen. Raamattu ei puhuttele , se ei ole elävä kirja heille. Sieltä ainakaan ei löydy elävää Jumalaa heille, päinvastoin, Raamattu voi vieroittaa kuvauksillaan Jumalasta etsijän.
Tämä erityinen joukko , se joka kaipaisi löytävänsä jotain Jumalasta, onko heille sanomaa joka herättäisi Jumalayhteyden? Ehkä ,ehkä ei.
Mutta kokemuksen mukaan näilläkin ihmisillä on kunnioitus sellaisia persoonia kohtaan jotka kantavat olemuksessaan tuota ihmeellistä ”jotain Jumalasta” ja he saattavat olla sekä kateellisia että kiitollisia siitä että sellaisia ihmisiä löytyy ja jotka uskovat heidän sijastaan.
Epäsuorat #maalliset# kokemukset ,aina urheilusuoritusten tai rakastumisen antaman innoituksen, ekstaasin, myötä voivat toimia ja toimivatkin joillekin avauksena Jumalakokemuksen maailmaan.
Rakastamisen tai rakastumisen mielentilassa on helppo uskoa Jumalaan.Suudella rakastettuaan ja tulla suudelluksi on kun uskoon tulemista. Vastaavat kokemukset, sellaiset jotka kokee elämän tähtihetkiksi, tekevät meidät ,ainakin hetkellisesti ,hyviksi ihmisiksi hyvien ihmisten joukossa. Siksi maailmassa on niin valtavan paljon enemmän hyvyyttä kun pahuutta . Siihen uskominen ja siitä kiinnipitäminen on armoa , niin uskoville kun perinteellisen uskon ulkopuolella olevillekin.
Ennaltamäärääminen on Raamatusta löytyvä termi ja sen käsittäminen järjelle mahdotonta. Ja kuitenkin se on vahva side Jumalan ja syntisen uskovan ihmisen välillä.
Kun saan uskoa, että Jumala on Lähettänyt Kristuksen juuri minun syntien tähden, niin joudun ajattelemaan myös väistämättä, että jo n. 2000 vuotta sitten Jumala on nähnyt minun tulemiseni lihaksi, ennekuin edes synnyin ja näin Hän on myös järjestänyt ennalta minun pelastukseni Evankeliumin kautta. Ennaltamäärääminen on huikea asia, ja jokaisen Kristityn tulisi vahvistua siinä uskossa, että Jumala on tahtonut ja päättänyt jo maailman alussa Pelastaa minut sovittamalla syntini. Ja laajemmin ajatellen Jeesus sovitti koko maailman synnin.
Luther kirjoitti jotensakin näin: Jumala on nähtävä yksin Kristuksen Rakkaudesta käsin, sillä jos me alamme pohtimaan, kuinka niiden käy jotka eivät usko, niin menetämme uskomme. Jumala tietää mitä tekee ja tekee mitä tahtoo ja kaikki on Hänen Rakastavissa käsissään. Hän on ilmaissut tahtonsa Pojassaan ja Hänellä on hyvä tahto ihmistä kohtaan. Näin me saamme uskoa Hyvän Jumalan Tahdon tapahtuvan myös maan päällä, niinkuin Taivaassa.