Elämä uskomusten varassa

muuta maailmaa

Tietoa voisi pitää hyvin perusteltuna tosi uskomuksena. Uskomukset ovat yksittäisen ihmisen käsityksiä todellisuudesta. Jokaisella meistä on oma uskomusjärjestelmämme, joka ohjaa ajatteluamme ja toimintaamme. Oma todellisuutemme muovautuu sen mukaan, miten näemme itsemme, miten ajattelemme ja mihin uskomme.

Perustus tuolle uskomusjärjestelmällemme laskettiin jo lapsuudessamme. Ollessamme pieniä lapsia tietoinen mielemme ( järkeily ja ajattelu) ei ollut vielä kehittynyt ja mielemme oli kuin avoin malja. Tällöin tiedostamaton mielemme eli alitajuntamme otti kritiikittömästi vastaan kaiken, mitä sinne aistiemme kautta kipattiin. Kaikki ympärillämme olleet ihmiset (vanhemmat, sukulaiset, lastenhoitajat, kaverit ja opettajat) pääsivät vapaasti viskaamaan omat rikkansa mielemme rokkaan. Mukana tulivat siis kaikki heidän omat uskomuksensa, myös ne rajoittavat. Skideinä tulimme nielleeksi kaiken meille tarjoillun sopan niin kauan kunnes oma järkeilymme ja ajattelumme alkoi kehittyä ja muodostimme pikku hiljaa ikioman suodattimemme.

Tietoinen mielemme toimii eräänlaisena suodattimena aistien ja tiedostamattoman mielen välillä. Tietoinen mielemme järkeilee, ajattelee ja tekee tietoisia päätelmiä kaikesta siitä läkähdyttävän suuresta informaatiomäärästä, jota otamme jatkuvasti vastaan. Se voi näin ollen milloin vain esimerkiksi hylätä tai hyväksyä jonkin ajatuksen tai idean.

Tiedostamaton mielemme sen sijaan ei kykene hylkäämään mitään, vaan se hyväksyy kaiken sen mitä tietoinen mielemme sille sanoo. Tästä kaikesta tiedostamaton mielemme mm. rakentaa meille meidän tunnemaailmamme.

Stoalaisen filosofin Epiktetoksen (n. 50-135 jKr.) kenties tunnetuin ajatus kuuluu: Ihmisiä eivät järkytä asiat, vaan heidän uskomuksensa niistä. Filosofi ottaa esimerkin: Ei kuolema ole mitään kauheaa, vaan kauhea on se uskomus kuolemasta, että se on kauhea.

Olemme siis varsin suuressa määrin sitä mitä ajattelemme. Olen jostakin lukenut, että päämme sisällä käy jatkuva trafiikki, useat kymmenet tuhannet ajatuksen tyngät käyvät mielessämme päivän mittaan. Tulevat ja ennen kaikkea menevät. Valtaosa on sellaisia, ettei niihin kannata kiinnittää lainkaan huomiota. Sitä paitsi ne ovat  90%:sesti samoja ajatuksen ituja, joita päässäsi pyöri eilenkin.

Se, mihin uskot, määrää, miten elät. Uskomusjärjestelmäsi asettaa rajat sille, mikä on mahdollista, luultavaa ja hyväksyttävää ja mikä ei.

Jos uskomuksesi ovat 10-20 vuotta ajastaan jäljessä, ne eivät ehkä enää auta, suojele ja valista sinua kuten alun perin oli tarkoitus. Ne pikemminkin estävät ja pidättävät sinua elämästä, ne ovat vanginneet sinut. Nykyhetkessä elämisen sijaan saatatkin toistaa menneisyyden käyttäytymismallia yhä uudelleen. Jos näin on, näennäiset uudet alut päättyvät väistämättä vanhalla, totutulla tavalla.

Toisenlaisia tuloksia halutessani minun on suostuttava muuttamaan ajatuksiani (uskomukset), toimintaani ja tunnetilaani kielteisistä myönteisiksi, hajottavista rakentaviksi, itsekkäistä toiset huomioon ottaviksi.

kerro itsellesi

Kysymyksiä lukijoille: Jos uskomukset todella ovat näin tärkeitä elämässämme, niin kenen uskomusten varassa sinä elät, omiesiko vai kenties jonkun toisen? Oletko joutunut elämässäsi kantapään kautta testaamaan keskeisten uskomustesi toimivuutta?

 

26 kommenttia

  • Annikki Salo sanoo:

    “Se, mihin uskot, määrittää, miten elät”. Tämä on totta. Jumalan luomina ihmisinä, meille syvin ja aidoin elämämme perustus on aito sydämen usko Jeesukseen. “Elämä on minulle Kristus ja kuolema on voitto”, tässä on ainoa onnellisen elämän sisältö ja päämäärä. Evankeliumin voima on todellinen jokaisen uskovan elämässä ja se on tarjona jokaiselle: “Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, ettei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä” (Joh.3:16).

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Ruttopuiston rovasti Hannu Kiuru
    Ruttopuiston rovasti Hannu Kiuru

    Nimeni on Hannu Kiuru, arvoni Ruttopuiston rovasti emeritus (66 v., 113 cm, 179 kg). Kirjoitan painavaa tekstiä elämän ja kuoleman asioista pääkaupunkiseudun näkökulmasta käyttäen tajunnanvirtatekniikkaa. Blogiarkistossa meikäläinen heiluu Liberona kirkon liukkaalla kentällä: http://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121