Elämä kumpuaa Herran temppelistä
Kuvassa Someron kirkon alttari. Tässä kirkossa olen lapsuuteni ja nuoruuteni jumalanpalveluksiin kokoontunut. Kirkkoon menimme, silloin kun bussikuljetus oli järjestetty meidän suunnalta. Muina pyhinä kuuntelimme jumalanpalveluksen radiosta. Kuva on otettu 24. heinäkuuta 2022.
SUNNUNTAI 7.8.2022
9. sunnuntai helluntaista
Totuus ja harha
Pyhän psalmi on Ps. 92:5–10, 13–16
Ilmeellisiä ovat Jumalan teot. Hän tekee alati työtä. Hän on luonut maailmamme. Hän myös alati pitää huolta kättensä töistä. Hetkeksikään hän ei lakkaa ylläpitämästä maailmaamme. Jokainen sekunnin murto-osakin on hänen hallinnassaan. Jumala on ikuinen. Siksi hänen ohjauksensa ei tunne taukoja, ei hetkenkään katkoja, vaan hän toimii alati. Onhan koko maailmankaikkeuden jokainen hiukkanenkin hänen luomaansa. Hän ohjaa niin täsmällisesti, että voimme tarkastella hänen työtään luonnonlakien tarkkuudella. Saamme riemuita hänen hyvyydestään ja uskollisuudestaan kaiken vaalimisessa.
Herra, sinä ilahdutat minua teoillasi,
minä riemuitsen sinun kättesi töistä.
Kuinka suuret ovatkaan sinun tekosi, Herra,
kuinka syvät sinun ajatuksesi!
Maailmassa on myös paljon pahuutta. Ihmiset eivät toimi oikein. Lyhytnäköisesti haetaan omaa voittoa. Ei nähdä että väärän teon takia moni kärsii. Pahan olemus on siinä, että se hävittää. Jumalan luomistyö turmeltuu. Elämä rajoittuu, kuihtuu, näivettyy. Pahuudelle ei löydy järkisyitä. Paha on pahaa siksi, ettei sitä voi selittää. Se on tyhmyyden tulosta. Paha saa palkkansa.
Tyhmä ei sitä käsitä,
mieletön ei sitä ymmärrä.
Vaikka jumalattomat rehottavat kuin ruoho,
vaikka väärintekijät nyt kukoistavat,
he tuhoutuvat, katoavat ikiajoiksi.
Pahan kylvö kasvaa huonoa satoa. Jo tässä ajassa luonto kärsii. Lähimmäiset kärsivät. Pahantekijä itse kärsii. Viha synnyttää vihaa. Katkeruus lietsoo katkeruutta ympärilleen. Loukkaus katkoo ihmissuhteita. Ystävyys ja toinen toisensa huomiointi vähenevät. Luontokin iskee takaisin, kun sitä hävitetään.
Tärkeintä on nähdä pahuuden kohtalo hyvän Jumalan töiden rikkomisena, Jumalamme mielen pahoittamisena. Syntiinlankeemuskertomuksen tulokset ovat ilmeiset. Synti saa palkkansa, kun turmion valloille annetaan sijaa.
Sinä, Herra, olet iäti Korkein.
Sinun vihollisesi sortuvat,
sinun vihollisesi sortuvat, Herra,
kaikki väärintekijät joutuvat hajalle.
Jumala ei ole hylännyt luomajaan. Hän pitää meistä huolen. Pahuuden vallan voittaa Jumalan hyvyys. Hän on antanut meille tulevaisuuden ja toivon. Jeesus tuli luoksemme. Ikuinen Jumala otti olemukseensa ihmisyyden. Näin Jumalan Poika, jonka kautta Taivaan Isä loi maailman, asettui keskellemme. Jeesus, Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa, hankki pelastuksen koko maailman ihmisille, koko luomakunnalleen.
Jotta sanoma hänen pelastuksestaan välittyisi kaikille kansoille, kaikille ihmisille, Jeesus kutsui opetuslapsensa. Opetuslasten piiri on laajentunut. Jo kolmannes maailman ihmisistä kuuluu kirkkoon, Kristuksen seuraajien joukkoon.
Niin kuin kasvi imee vettä ja ravinteita maasta, niin Jumalan kansa saa elämän voimaa Jumalan huoneen hyvyydestä. Jumala itse palvelee meitä messussa. Hän saarnauttaa sanansa ja toimii pyhissä sakramenteissaan. Jeesus itse on kansansa keskuudessa ja pitää huolta kaikista omistaan. Kirkko on hänen ruumiinsa.
Hurskaat kukoistavat kuin palmupuu,
kasvavat korkealle kuin Libanonin setrit.
Heidät on istutettu Herran temppeliin,
he kukoistavat Jumalamme esipihoilla.
Jumalan kansaan kuuluvat niin vanhat kuin nuoret, niin aikuiset kuin lapsetkin. Istutukset kasvavat vettä saatuaan, niin mekin tuomme pienokaisia Jumalan kansan yhteyteen kasteen kautta. Niin kuin ikivanhat puut Pyhällä maalla vuosisatojen takaa, niin me vanhoinakin nautimme Jumalan hyvyydestä pyhään messuun kokoontuessamme.
Vielä vanhoinakin he ovat voimissaan, versovat ja vihannoivat,
kertovat Herran oikeamielisyydestä.
Herra on minun turvakallioni,
Introituksen psalmin teksti:
Herra, sinä ilahdutat minua teoillasi,
minä riemuitsen sinun kättesi töistä.
Kuinka suuret ovatkaan sinun tekosi, Herra,
kuinka syvät sinun ajatuksesi!
Tyhmä ei sitä käsitä,
mieletön ei sitä ymmärrä.
Vaikka jumalattomat rehottavat kuin ruoho,
vaikka väärintekijät nyt kukoistavat,
he tuhoutuvat, katoavat ikiajoiksi.
Sinä, Herra, olet iäti Korkein.
Sinun vihollisesi sortuvat,
sinun vihollisesi sortuvat, Herra,
kaikki väärintekijät joutuvat hajalle.
Hurskaat kukoistavat kuin palmupuu,
kasvavat korkealle kuin Libanonin setrit.
Heidät on istutettu Herran temppeliin,
he kukoistavat Jumalamme esipihoilla.
Vielä vanhoinakin he ovat voimissaan, versovat ja vihannoivat,
kertovat Herran oikeamielisyydestä.
Herra on minun turvakallioni,
hän ei tee vääryyttä.
Ps. 92:5–10, 13–16
Martti Pentti toteat minulle:”” Miten on oma laitasi, Ari Pasanen? Olen saanut käsityksen, että kerran tehty parannus ja vastaanotettu evankeliumi takaavat käsityksesi mukaan uskovan loppuelämän synnittömyyden.””
Tää on mielenkiintoinen väite, siis kuinka monta kertaa olen jo kirjoittanut etten ole koskaan väittänyt olevani synnitön enkä kirjoittanut että uudestisyntyneestä tulisi synnitön, jokohan joku tämän uskoisi eikä väittäisi tätä uudelleen ja uudelleen.
On aivan eriasia uskoa se mitä Raamattu sanoo eli kun ihminen uudestisyntyy on hänellä JUMALAN VOIMA voittaa kaikki kiusaukset, siis ei ole enää mitään tekosyytä langet vaan joutuu nöyrästi toteamaan että itse halusin lnageta, ei mikään ulkopuolinen tai sisältäkään voi pakottaa lankeamaan.
Ilmoita asiaton kommentti