Eläköön…. etäurheilu / etätyö / Etä-Jumala / etäihmisyys / ihminen vailla ihmisyyttä!

Olympiakisat 2021 paljastivat, ettei urheilussa tärkeätä ole urheilijat, yleisö eikä yllätys yllätys edes talous vaan keinotekoisen henkilön, Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) kunnia. Olympia-aatteen pyrkimys palvella ihmiskunnan harmonista kehitystä, edistää rauhaa ja säilyttää ihmisarvo ovat saaneet kyytiä. Riittää kun urheilijat Juicea lainaten ”hyppivät, juoksevat, työntävät kuulaa” yleisönkään tarvitsematta vaivautua paikalle. Korona osoitti, ettei kuninkaalla olekaan vaatteita, pelkkä mielikuva riittää.

Jos korona on opettanut urheilun virtuaalisen riittävyyden eli urheilun riippumattomuuden yleisöstä on se myös osoittanut etätyön tavoiteltavuuden työelämässä. Kaiken voi nähdä ja kokea etänä, eräällä tavalla virtuaalisena. Etääntymisen aineellisuudesta voisi kuvitella tarkoittavan ihmisen henkistymistä eli jopa kehittymistä. Todellisuus urheilussa kertoo kuitenkin yhtäältä takertumisesta rakenteisiin ja valtaan (KOK) sekä toisaalta kansalaisen ja yleisen mielipiteen (japanilaisten vastustus, Venäjän urheiludoping ja Valko-Venäjän väkivalta) halveksunnasta. Työelämässä työnantajan sekä yksittäisen työntekijän keskinäinen suhde kärjistyy etätyön yleistymisen yhteydessä. Perinteisessä työsuhteessa työnantajan rooli palkan maksajana korostuu työn ”johdon ja valvonnan” muodossa. Ne puolestaan määrittelevät mm. työaikaan, -lomaan, -eläkkeeseen, -tapaturmaan yms. liittyvät velvoitteet ja oikeudet. Työsopimusten muuttuminen (ilman em. työsuhteen kriteerejä) toimeksiantosopimuksiksi, henkilöstövuokrausyritysten yleistyminen, alipalkattujen hoiva-alan ja maatalouden kausityöntekijöiden käyttäminen (lue myös riistäminen) hyödyttömyyteen tuomittujen omien kansalaisten kustannuksella poistaa henkilökohtaisen vastuun, ihmisyyden. Jäljelle jää poliittiselle epähenkilölle tunnusomainen poliittinen vastuu.

Vasta julkaistu IPCC:n ilmastoraportti kertoo koruttomasti ilmaston nykytilasta, menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Ilmasto-ongelma on kiistattomasti ihmisen toiminnan aiheuttama. Se on kuvaus päivittäin läsnä olleesta ihmiskunnan syyllisyydestä. Yksilöllä ja siitä muodostuvalla kansalla on lopullinen vastuu kaikista ongelmistamme, sillä päätökset mitä lienevätkään ovat itsemme eli valitsemiemme edustajien tekemiä.

Jäljelle jää pandemioitten, ilmastonmuutoksen, toistuvien budjettiriihien, velkaantumisen, työttömyyden tms. ohella kysymys, ”mitä voin tehdä yksilönä?” Kokeilematon vaihtoehto on 2000 vuotta vanha. Siinä tekijää verrataan joko ”tyhmään” tai ”ymmärtäväiseen” mieheen, joista edellinen rakensi talonsa hiekalle ja jälkimmäinen kalliolle. Ymmärtäväinen rakentaa maailmankaikkeuden lainalaisuuksien, fysiikan ja sisäisen äänen eli omantunnon (lue täydellisen valinnanvapauden) varaan. Niille perustuu kasvatuksen ja opetuksen myötä kaikki tiede ja sen sovellutukset, teknologia. Niiden käyttöä puolestaan ohjaa herkistynyt kyky aistia toisten tarpeet ja kärsimykset. Tarpeeseen oikeudenmukaisuudesta ja inhimillisestä elämästä maan päällä tarjotaan kuitenkin ratkaisuksi autuutta taivaassa. Näin kärsimys ja epäoikeudenmukaisuus liitetään tarinaan, jossa omallatunnolla Jumalan äänenä hänen tahtonsa tekemisellä tässä ja nyt ei ole käyttöä. Tätä todellisuutta Peter Englund kuvaa erinomaisesti kirjassaan (Pultava): ”Heidän alastomat raadellut ruumiinsa turposivat, täyttyivät ja paisuivat groteskilla tavalla… Menehtyneet sotilaat muuttuivat yhdeksi ainoaksi haisevaksi anonyymiksi massaksi, jonka mustuvilla nyyteillä oli joskus ollut nimikin”. Tai: ”Kuolinkamppailun viimeisten viiltävien sydämenlyöntien aikana he tuntuivat palaavan ensimmäisiin lapsuusvuosiinsa; he huutavat äitiään ja piiloutuvat muiden ruumiiden alle saadakseen turvaa… Tätä elävien ja kuolleiden monumenttia venäläiset sotilaat survoivat ja pistivät veren tahraamilla aseillaan mistään piittaamatta”.

On selvää, ymmärrettävää ja jopa välttämätöntä, että Englundin kuvaamalle – alun pitäen pakkorekrytoidulle, työttömyyttä tai oman elämänsä tarkoituksettomuutta pakenevalle – ihmismassalle ja sen jokaiselle yksilölle Pultavan taistelussa vuonna 1709 ja pandemiassa tai nälkään tänään kuolevalle annetaan lohtua lupauksena taivaan ilosta. Vuorisaarna 2000 vuoden takaa puhuu kuitenkin Hänen tahtonsa toteutumisesta jo maan päällä. Se ei ole ainoastaan aistittavissa vaan myös saavutettavissa ymmärtäväisten miesten ja naisten toimesta, joilla on muitten kärsimyksille herkistynyt omatunto. Eli, mitä voin tehdä yksilönä? Sitä et saavuta koskaan yksin vaan ainoastaan yhdessä kaltaistesi kanssa suorassa, mutta ei vastuun toiselle siirtävässä edustuksellisessa demokratiassa.

  1. Artikkeli: ” Nobelin rauhan palkinnon aikoinaan saanut arkkipiispa on samassa yhteydessä todennut, ettei haluaisi homofobisen Jumalan taivaaseen.”

    Mahtaakohan tällä olla mitään tietoa ja varmuutta siitä, haluaako se ”homofobinen” tai ”ei-homofobine” Jumala ylipäätänsä häntä sinne taivaaseen? Piispana tämä useimpien niitä hommien tekevien mukana uskonee myöskin ei-raamatullisiin kuoleman jälkeisiin rangaistusopetuksiin. Kieltäytyykö tämä myös mahdollisesti menemästä ”homofobiseen helvettiin”, jos arvio sen mahdollisesti sellaiseksi? Ehkäpä tällä mahdollisesti pappismiehenä on suhteita tiettyihin ”tahoihin tai piireihin”, tai sitten ei. 🙂 🙂

    Mahtaakohan pitää Raamattua Jumalan Sanana, joka on tämän henkyteyksestä kirjoitettu, niin kuin enimmäkseen kristinuskon piirissä on tehty?

    Jos pitää, niin pitääkö tämä esim. seuraavia Raamatun kohtia ”homofobisina”?

    1. Korinttolaiskirjeen 6.luku (Uusi kirkkoraamattu): ”9 Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet, 10 eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät. 11 Tällaisia jotkut teistä olivat ennen…”

    Tai Roomalaiskirjeen 1. luku: ”26 Siksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, 27 ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan.
    28 Koska he eivät ole antaneet arvoa Jumalan tuntemiselle, on Jumala jättänyt heidät arvottomien ajatusten valtaan, tekemään sellaista mikä ei sovi……. 32 Vaikka he tietävät Jumalan säätäneen, että ne, jotka käyttäytyvät tällä tavoin, ovat ansainneet kuoleman, he toimivat itse näin, vieläpä osoittavat hyväksymistään, kun muut tekevät samoin.”

    • Parahin Vesa Ahlfors.
      Tuota mieltä minäkin aiemmin olin ja yhtä kyvytön kuuntelemaan poikkeavia tulkintoja. Silti tänään luen mielestäni tarkemmin Raamattua ja yritän erottaa Raamatun erilaiset testityypit toisistaan.

      Esimerkiksi Paavali eräässä kohtaa sanoo kirjoittavansa mielipiteensä. Valehteleeko hän vai eikö hän tiennyt kirjoittavansa Jumalan Sanoja? Ettei vain olisi niin, että Paavali tosiaan kirjoitti mielipiteensä siinä ja mahdollisesti jossain muuallakin? Silti voin luottaa raamatunkohtiin, joissa puhuu kolminainen Jumala itse tai profetioiden kautta.

      Muistatko Jeesuksen opetusta, jonka mukaan osa on syntymästään saakka (hetero)avioon kelpaamattomia ja ohje heille oli se, että tämä fakta pitää vain itse sovittaa itseensä, jos niin kokee ja piste. (Se eheytyshoidoista)

      Korintolaiskirjeen kohdassa puhutaan käännöksessä monikossa. Se antaa mahdollisuuden tuomita vain homoseksualiset avosuhteet.

      Ja jos Roomalaiskirjeen kohta otetaan kirjaimellisesti, niin silloinhan Jumala on ilmoittanut meille, että homous johtuu liskojen tms. eläimien palvonnasta epäjumalina. Älä siis valikoi ajatuksia, vaan ota joko koko teksti profetalisena totuutena taikka sitten esim. kuvauksena siitä, kuinka pitkälle Henki kykeni Paavalia kyseisessä asiassa johdattamaan.

    • Tuli mieleeni Oswald Spenglerin kommentti kirkonmiehistä jotka ovat unohtaneet mitä pyhyys merkitsee.

  2. Yleensäkin kristinuskossa annetaan liikaa merkitystä tuon Paavalin kirjeille. Mikä tämä Paavali, alkuaan kristittyjä vainoava Saulus Tarsolainen oikein oli? Hyvin epävakaa persoonallisuus, joka koki järkytyksen Damaskoksen tiellä ja heilahti toiseen äärimmäisyyteen. Tyypillinen fundamentalisti, joka ei tuntenut muita värejä – ei varsinkaan sateenkaaren värejä – kuin mustan ja valkoisen. Mm. hänen purkauksensa ”Nainen vaietkoon seurakunnassa!” on saanut paljon pahaa aikaan historian saatossa.

    Jos Raamattu on Jumalan sanaa, kirjaimellisesti, niin miksi nämä kelpo vanhakantaiset fundalistimme eivät vaadi noudattamaan kaikkia jumalallisia määräyksiä, mitä Raamattu pitää sisällään? Miksi poimitte sieltä vain teille sopivia kohtia, joilla voitte lyödä lähimmäisiänne?

    Pentti Korhonen

    • Raamatussa otetaan kantaa homoseksuaaliseen elämäntapaan monessa muussakin paikassa kuin Paavalin kirjeissä. Ja aina kielteisessä merkityksessä. Eikä Jeesuskaan antanut muuta parisuhdemallia kuin miehen ja naisen välisen avioliiton. Toisenlaiseen johtopäätöksen tekeminen edellyttää mielestäni useiden Raamatunkohtien huomiottajättämistä tai epäuskottavuuteen asti menevää uudelleentulkintaa.

      Näissä ongelmana on se, että jos näin selkeästi ilmoitetussa asiassa voidaan päätyä täysin päinvastaiseen lopputulokseen Raamatun tekstiin nähden, niin sen jälkeen tuskin voi muitakaan Raamatussa kerrottuja asioita pitää luotettavina. Eipä jäisi tuolla periaatteella kristinuskosta mitään jäljelle.

      Siitä olen samaa mieltä, että Raamatusta ei tule poimia vain itselle sopivia kohtia. Siellähän nimenomaan varoitetaan tekopyhyydestä.

    • Pentti Korhonen. ”Jos Raamattu on Jumalan sanaa, kirjaimellisesti, niin miksi nämä kelpo vanhakantaiset fundalistimme eivät vaadi noudattamaan kaikkia jumalallisia määräyksiä, mitä Raamattu pitää sisällään? Miksi poimitte sieltä vain teille sopivia kohtia, joilla voitte lyödä lähimmäisiänne?”

      Kukaan ei voi ”vaatia” toisia noudattamaan Jumalan lakeja ja periaatteita. Tämä joko tekee sen omien sisäisten vaikuttimiensa kannustamana, tai sitten ei. Jeesuksen käskyn mukaan tehtävä Jumalan valtakunnan hyvä uutinen pyritään tietysti tekemään kaikille tiettäväksi. Nämä sitten itse päättävät suhtautumisestaan siihen.

      Ps. Uuden testamentin kirjoituksista käy ilmi, että ns. Mooseksen lain erityismääräykset eivät enään sido kristittyjä.

    • Ari Mäenpää: ”Toisenlaiseen johtopäätöksen tekeminen edellyttää mielestäni useiden Raamatunkohtien huomiottajättämistä tai epäuskottavuuteen asti menevää uudelleentulkintaa.

      Tietysti voidaan ajatella, että Raamatussa ei voida ottaa kantaa sellaisiin asioihin, joita sen kirjoitusajankohdan ihmiset eivät tunteneet. Raamattu ei kerro sitä, onko Zumbaaminen syntiä. Myöskin nykyinen ymmärryksemme homoseksuaalisuudesta on syntynyt lähes 2000 vuotta Jeesuksen jälkeen.

      Vanhan testamentin kirjoitukset koskevat miesten välisiä seksiakteja. Ne voi aivan perustellusti ymmärtää patriarkaalisen yhteiskunnan säännöiksi, joiden mukaan miestä ei ollut sopiva alistaa laittamalla hänet passiiviseksi yhdynnän kohteeksi kun taas nainen oli vallitsevan normin mukaan alisteinen osapuoli seksiaktissa.

      Paavalin kirjeen tekstin kontekstista myös perustellusti ajatella, että Paavali kauhisteli epäjumalien palvomista erilaisilla irstailuilla ja julkisilla orgioilla. Se on jopa loogisempi tulkinta Paavalin kirjoituksesta kuin, että Paavali olisi ollut todistamassa parisuhteessa elävien miesparien ja naisparien seksiakteja näiden makuuhuoneissa.

      Lopuksi totean, että Jeesus ei käsittääkseni missään Raamatun kirjoituksessa tuomitse parisuhteessa eläviä keskenään samaa sukupuolta olevia pareja.

    • Jusu Vihervaara: ”Tietysti voidaan ajatella, että Raamatussa ei voida ottaa kantaa sellaisiin asioihin, joita sen kirjoitusajankohdan ihmiset eivät tunteneet.”

      Homoseksualismi oli kylläkin tunnettu ilmiö antiikin Kreikan ja myöskin Rooman kulttuureissa. Siksi juuri asiasta kirjoitetaankin Uudessa Testamentissa. Myös ns. Vanhassa testamentissa on asiasta mainintoja, aina yhtenä asiana joka johti Jumalan tuomioihin,

      Jusu Viihervaara: ”Lopuksi totean, että Jeesus ei käsittääkseni missään Raamatun kirjoituksessa tuomitse parisuhteessa eläviä keskenään samaa sukupuolta olevia pareja.”

      Jeesus valtuutti apostolinsa jatkamaan työtään ja lupasi näiden avuksi siihen Jumalan toimivan voiman pyhän hengen avun. Nämä sen ohjauksessa sitten kirjoittivat Raamatun kaanoniin = henkeytettyihin pyhiin kirjoituksiin hyväksytyt kirjat. Ne taas käsittelevät kyseistä asiaa tavoilla joissa ei ole tulkinnanvaraa. Lisäksi esim. Johanneksen evankeliumin lopussa sanotaan, että kaikkia Jeesuksen puheita ja opetuksia ei ole ollut mahdollista pyhiin kirjoituksiin tallentaa.

    • Niin, kuten sanoin. Jeesus ei mainitse Raamatussa mitään samaa sukupuolta olevien parisuhteista ja Paavalin kirjoitukset voi ymmärtää muullakin tavalla kuin siten, että kirjoitti siitä, mitä oli nähnyt homoparien tekevän makuuhuoneessaan.

      Koska Raamatun aikaan ei tunnettu sanastoa homoseksuaalisuudelle, olemme valitettavasti siinä tilanteessa, että Raamattua on vuosituhansien aikana käännetty eri kielille ja eri aikakausien sanastoa hyväksi käyttäen. Koska jokainen raamatuntutkija tulkitsee alkuperäisiä muinaishebrean ja muinaiskreikan termejä omasta näkökulmastaan, on mahdollista ettemme koskaan löydä tietellisesti perusteltua aukotonta selitystä sille, mitä Raamatun kirjoittajat termeillä itseasiassa tarkoittivat tuhansia vuosia sitten.

      On myös esitetty teoria, että Paavali viittaa roomalaiskirjeessään prostituutioon, jota harjoitettiin kastroitujen Cybelen pappien kanssa temppelissä. Huomaan, että yrität Vesa perustella näkemystäsi väittämällä, ettei asiassa olisi tulkinnanvaraa, mutta en minä osta tällaisia tyhjiä väitteitä, jos et pysty perustelemaan niitä mitenkään.

    • Raamatun eri käskyistä ja kielloista… Raamatun tulkinta ei ole laiskojen laji. Se ei toimi pelkkänä sääntöluettelona, ei lakikirjana, ei biologian kirjana eikä historian kirjana. Mutta punainen lanka on olemassa. Sitä voi tietyssä mielessä tarkastella kuin yhtä kertomusta, romaania, jossa ohjeita on annettu tietyssä vaiheessa tarinaa tietyille ihmisille (Vanhan liiton juutalaiset, uuden liiton juutalaiset, uuden liiton pakanakristityt)

      Mm. tuolla artikkeli aiheesta…

      http://raapustus.net/?id=103

      Pakko kysyä: eikö Jusu sinulla ole mitään sitä vastaan jos Raamattu tuomitsee prostituoidut? Minua kiinnostaisi keskustella aiheista, jotka liittyvät seksuaalisuuteen ja seksiin, ja elämäntapoihin mutta ovat enemmän tai vähemmän itse tehdyn valinnan tulosta. Ei tässä ketjussa, mutta muuten.

      Polyliitot, avoimet liitot, prostituutio… Kunhan homot pääsevät pälkähästä niin ei ole tarvetta puolustaa prostituoitujen oikeuksia?

    • Sari,

      Niin kauan kuin sinulla on sellainen asenne, että ”ihmisoikeudet” kuuluvat itsestäänselvästi heteroseksuaaleille, mutta homoseksuaalit saavat taistella olemassaolostaan huorien, polyamoristien ja ties vaikka kenen kanssa, en lähde tällaisiin keskusteluihin kanssasi.

      En kommentoi tällaisia vastakkainasetteluja, joista heteroseksuaalit on siivottu pois ja homoja verrataan milloin mihinkin muuhun ryhmään. Ja olen samaa mieltä kanssasi siitä, että Raamatun kanta prostituutioon kuuluu johonkin toiseen keskusteluun.

    • Jusu,
      Jeesus ei luonnollisestikaan käyttänyt meidän aikamme termejä, mutta siitä huolimatta hänen puheistaan voidaan tehdä selkeitä päätelmiä:

      1. Jeesus vahvisti luomiskertomuksen asetelman: Mies ja Nainen.
      2. Jeesus puolusti aikansa ankarinta seksuaalietiikkaa.
      3. Jeesus hylkäsi avioliiton ulkopuoliset seksuaalisuhteet: Haureus.
      4. Jeesus puolusti Vanhan testamentin opetusta.
      5. Jeesus antoi syntiselle anteeksi, mutta ei hyväksynyt syntiä: ”Mene, äläkä enää tee syntiä.”
      6. Jeesus vastusti monia aikansa epäkohtia, mutta ei kielteistä suhtautumista homoseksuaalisuhteisiin.

    • Ari, nuo päätelmäsi eivät oikein vakuuta:

      (1) Homot ovat luomiskertomuksen mukaisesti miehiä ja naisia.

      (2) Jeesus ei missään vaiheessa tuominnut homosuhteita.

      (3) Kirkko ei opeta pidättäytymään esiaviollisesta seksistä ja haureus on muutenkin epämääräinen käsite, joka ei itsestäänselvästi viittaa samaa sukupuolta olevien vakiintuneisiin parisuhteisiin.

      (4) Käsittääkseni Jeesus ei kieltänyt syömästä äyriäisiä tai kylvämästä kahta viljaa samalle pellolle. Jos Jeesus ei vaatinut jokaisen Vanhan Testamentin säännön sanatarkkaa vaatimusta väitteesi ei kerro mitään Jeesuksen suhtautumisesta homoihin.

      (5) Jeesus ei hyväksynyt syntiä, mutta eipä toisaalta väittänyt, että samaa sukupuolta olevien vakiintuneet parisuhteet olisivat syntiä.

      (6) Luulen, että Jeesukselta jäi moni muukin epäkohta vastustamatta jos lähteenä hänen ajatuksiinsa käytetään vain Raamatun kertomuksia. Se ei silti todista, että Jeesus olisi hyväksynyt kielteisen suhtautumisen samaa sukupuolta olevien vakiintuneisiin parisuhteisiin.

    • Jusu, eivät nuo sinun vastineesikaan vakuuta:

      1) Viitaten ja hieman lyhentäen Matt 19:4-5, ”Luoja alunperin teki ihmisen mieheksi ja naiseksi. Mies liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.” Jeesus siis vahvisti luomiskertomukseen viitaten ainoastaan monogaamisen ja heteroseksuaalisen (ja elämän kestävään) parisuhdemallin.

      2) Jeesus ei missään vaiheessa ilmaissut hyväksyntäänsä minkäänlaisille homosuhteille, vaikka juutalainen yhteiskunta oli erittäin torjuva niitä kohtaan VT:n opetuksista johtuen. Olisi odottanut Jeesuksen kertovan, jos VT:ssä ”kauhistuttavaksi teoksi” kuvattu homoseksuaalinen akti olisikin UT:hen mennessä muuttunut ”hyväksi teoksi.” Kysehän olisi ollut seksuaalimoraalisesti vallankumouksellisesta linjauksesta tuon ajan juutalaisessa yhteiskunnassa.

      3) Suomen evlut kirkossa ei enää joka paikassa opeteta pidättäytymään esiaviollisesta seksistä, mutta nähdäkseni Raamatun linjaus aiheesta ei ole muuttunut. Kirkossa vain on alkanut tapahtua luisumista moraalisissa asioissa, koska on alettu mukailla ympäröivän maailman vaatimuksia. Tästä seuraa ongelma: Kun yhdessä asiassa annetaan periksi, niin siihen vedoten ja tasa-arvon nimissä aletaan vaatia luisumista muissakin asioissa. Näinhän juuri nytkin näyttää käyvän. Jumalan tahto jää vähiten merkitseväksi asiaksi, kun eri eturyhmät kamppailevat lisää oikeuksia itselleen.

      Eikä haureuden käsite ole niin epämääräinen, kuin annat ymmärtää. Mielestäni selkeä linjaus Raamatussa on, että haureutta on kaikki avioliiton ulkopuolinen seksi. Jeesuksen mukaan jopa himoiten katseleminen on huorin tekemistä.

      4) Matt 5:17: ”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan.” Kannattaa kuitenkin tutkia tarkemmin mitkä VT:n kohdat koskevat vain juutalaisia ja mitkä kristittyjä yleensä – kts Sari Weckrothin viesti 21.01. 6:27. Jeesuksen opetuksen perusteella parisuhdemalli ja seksuaalimoraali pohjautuvat luomiseen ja ovat yhteisiä molemmille ryhmille.

      5) Jeesus selkeästi opetti, että ainoastaan miehen ja naisen välinen vakiintunut suhde on Luojan tarkoituksen mukainen.

      6) Kun ottaa ottaa huomioon Jeesuksen opetukset kokonaisuutena, niin mielestäni johtopäätös, jonka mukaan hän olisi hyväksynyt samaa sukupuolta olevien vakiintuneet tai muunkaanlaiset parisuhteet, vaikuttaa erittäin epätodennäköiseltä.

      Tähän kun vielä lisää VT:n ja Paavalin opetukset, niin vaatii huomattavaa tulkinnallista akrobatiaa päätyä homosuhteita puoltavaan kantaan. Sen sijaan torjuva kanta vaikuttaisi olevan väistämätön johtopäätös.

    • Ari,

      Luulen, että torjuva tulkinta on väistämätön vain heille, jotka omassa suvaitsemattomuudessaan ovat sokeita näkemään ympärillään olevia vaihtoehtoja.

    • Jusu,

      luulo ei ole tiedon väärti, kuten sanotaan. Silti tuntuu erikoiselta, että vastaat asiakeskustelun väitteisiin epämääräisellä vihjauksella koskien toisen osallistujan persoonaa.

      Ympärillämme on valtava määrä vaihtoehtoja. Mutta jos on kiinnostunut siitä mitä mieltä Jumala näistä vaihtoehdoista on, niin kannattaa luonnollisesti tutkia Hänen ilmoitustaan Raamattua.

      Huolellisesti ja avoimin mielin asiaa tutkittuani olen päätynyt siihen, että samaa sukupuolta olevien parisuhteita koskien Hänen kantansa on selkeän ja yksiselitteisen torjuva.

      Toki Raamatusta löytyy myös sellaisia asioita, jotka eivät ole lainkaan yhtä selkeitä, vaan niiden osalta jää enemmän tulkinnanvaraa.

    • Sanoisin Jusu kyllä niin, ettei Jumala ole perustanut homovastaista puoluetta Suomeen. Ei Jumalaa pidä vetää ihmisten perustamien poliittisten ryhmien kannattajaksi. Hän on kokonaan niiden yläpuolella. Jumalaan uskovia ihmisiä kyllä vaikuttaa kaikissa puolueissa ihan myönteiselläkin tavalla.

  3. Jaakko Herranen: ”Esimerkiksi Paavali eräässä kohtaa sanoo kirjoittavansa mielipiteensä. ”

    Sen hän sanoi mielipiteenään avioliiton solmimisesta. Piti parempana vaihto-ehtona naimattomuutta. Sanoi sitten kuitenkin että molemmat vaihto-ehdot olivat täysin sallittuja ja hyviä ratkaisuja, sekä avioliiton solmiminen ja naimattomuus. Hän oli siinä vaiheessa ilmeisesti leskimies.

    Jaakko Herranen: ”Muistatko Jeesuksen opetusta, jonka mukaan osa on syntymästään saakka (hetero)avioon kelpaamattomia ja ohje heille oli se, että tämä fakta pitää vain itse sovittaa itseensä, jos niin kokee ja piste.”

    Nykyäänkin on sukupuolisuhteisiin jostain viasta taai sairaudesta johtuen kykenemättömiä ihmisiä. Silti he eivät ole homoseksualisteja. Jeesus ei sanonut, että jos sen kaltainen tilanne olisi, nämä voisivat harjoittaa vapaasti homosuhteita.

    Itse asiassa Jeesus puhui ”eunukeista”, joka alkukielen ilmaisuna sananmukaisesti tarkoittaa ”kuohittua.” Niihin aikoihinhan esim. kuninkaiden palvelijoille tehtiin niin. Se oli silti haluttu paikka etuisuuksiensa ja vaikutusvaltamahdollisuuksiensa vuoksi

    Jeesus sanoi Matteuksen 19:12:ssa, että oli kolmenlaisia eunukkeja: ”Sillä on eunukkeja, jotka ovat syntyneet sellaisina äitinsä kohdusta, ja on eunukkeja, jotka ihmiset ovat tehneet eunukeiksi, ja on eunukkeja, jotka ovat tehneet itsestään eunukkeja taivasten valtakunnan vuoksi. Se, joka voi tehdä sille tilaa, tehköön sille tilaa.”

    Ne, joiden sanotaan ’tehneen itsestään eunukkeja’ valtakunnan tähden, ovat sellaisia, jotka harjoittavat itsehillintää voidakseen olla käytettävissä Jumalan palveluksessa. Apostoli Paavali suosittelee tätä ”parempana” elämäntapana kristityille, jotka eivät ole ”intohimon tulessa”. He voivat hänen mukaansa palvella Herraa alinomaa ”huomiota hajottamatta”. (1Ko 7:9, 29–38.) Nämä ”eunukit” eivät ole fyysisesti kastroineet itseään eivätkä kuohituttaneet itseään, vaan he pysyvät vapaaehtoisesti naimattomina. Raamattu ei sen sijaan suosittele selibaattilupausta, ja se, että ’kielletään menemästä naimisiin’, tuomitaan luopumuksen merkkinä. Jotkut apostolitkin olivat naimisissa.

    Jaakko Herranen: ”Korintolaiskirjeen kohdassa puhutaan käännöksessä monikossa. Se antaa mahdollisuuden tuomita vain homoseksualiset avosuhteet.”

    Yksi parhaita ja hauskimpia Raamatun tekstien ”kuperkeikkatulkintoja” mitä ikinä olen kuullut. 🙂 🙂

  4. Avioliitto perustuu sille antropologiselle tosiasialle, että miehet ja naiset täydentävät toisiaan, sille biologiselle tosiasialle, että suvunjatkuminen on riippuvainen miehestä ja naisesta, ja sille sosiaaliselle realiteetille, että lapset tarvitsevat isää ja äitiä.

    Avioliitto on olemassa tuodakseen miehen ja naisen yhteen aviomiehenä ja aviovaimona vaimona olemaan isä ja äiti lapsille, joita heidän liittonsa tuottaa. Avioliitto on valtiota vanhempi instituutio. Se on ihmissivilisaation perusrakennuspalikka. Avioliiton julkinen merkitys ylittää siihen liitetyt henkilökohtaiset merkitykset.

    Valtio antaa tunnustuksensa avioliitolle koska se instituutiona hyödyttää yhteiskuntaa tavalla jolla mikään muu ihmisten välinen suhde ei sitä hyödytä. Avioliitto on yhteiskunnan keino taata lasten hyvinvointi mahdollisimman vähön rajoituksia asettavalla tavalla. Valtion antama tunnustus avuoliitolle suojelee lapsua rohkaisemalla miehiä ja naisia sitoutumaan toinen toisiinsa ja ottamaan vastuun heidän lapsistaan. Kunnioittaen samalla jokaisen vapautta valtio asianmukaisesti tunnustaa, suojelee ja ylläpitää avioliittoa lastensaamisen ja lasten kasvattamisen instituutiona.

    Tämän lisäksi Raamattu on yksiselitteinen homokäsityksestä, josta jokainen voi lukea luterilaisen kirkon sivulta olevasta Raamattu linkistä lisää.
    http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/hae/Homosexuality.html

    • Onnittelun tuon manifestin onnistuneesta kopioimisesta tähän keskusteluun (jälleen kerran). Seuraavaksi kehottaisin paneutumaan siihen, että etsit perusteluja, miten samaa sukupuolta olevien avioliitot ovat ristiriidassa tai jopa uhkaavat edellä mainitsemaasi liturgiaa.

      Raamatun kantaa ei tee yksiselitteiseksi se, että sanot sen olevan yksiselitteinen. Kuka tahansa osaisi argumentoida omien näkemystensä puolesta, jos riittäisi se, että kertoo olevansa oikeassa.

      Uskon, että sinulla on mielessä, mitä epäkohtia muissa pohjoismaissa on syntynyt siitä, että nämä antropologiset, biologiset ja sosiaaliset ”realiteetit” on sivuutettu…

    • Voisin ladella tähän nuo Raamatun kohdat sekä satojen teologien tulkinnan, mutta en usko sen olevan tarpeellista että näinkin selkeä 2000-vuotinen kristillinen käsitys avioliitosta tarvitsee enempiä perusteluja. Ainoa tapa saada kyseinen kanssakäyminen Raamatun valossa siunatuksi, on repiä roppakaupalla siitä sivuja irti ellei kiistää sen koko todellisuus, jollei kysymys enää ole tulkinnasta vaan Raamatun hylkäämisestä ja sitä myötä myös kristinuskon hylkäämisestä sellaisena kuin se on ymmärretty tuhansia vuosia.

      Monet tutkimukset lapsien hyvinvoinnista samaa sukupuolta olevien perheissä tukevat myös antropologisia, biologisia ja sosiaalisia realiteetteja, vaikkakin on ilmeistä että kahden erilaisen ihmisen alla saadaan rikkaampi kasvatus kuin kahden samanlaisen, joista vähintään toisella ei ole sukulaissuhdetta lapseen.

      Naisten tyypilliset piirteet ( 1 = vähiten yhteistä miesten kanssa ja 8 = eniten yhteistä miesten kanssa)
      1. Herkkyys
      2. Lämpö
      3. Levottomuus
      4. Hermostuneisuus
      5. Itseluottamus
      6. Eloisuus
      7. Teoreettisuus

      Miesten tyypilliset piirteet ( 1 = vähiten yhteistä naisten kanssa ja 8 = eniten yhteistä naisten kanssa)

      1. Dominointi
      2. Vakaus
      3. Velvollisuudentunto
      4. Valppaus
      5. Avoimuus muutoksille
      6. Sosiaalinen rohkeus
      7. Varautuneisuus
      8. Perfektionismi

      http://www.pohjalainen.fi/arki-ja-el%C3%A4m%C3%A4/tutkimus-vahvisti-nain-vahan-samaa-on-miehessa-ja-naisessa-1.1124719

      En voi tähän todeta, kuin että Luojan kiitos että vaimoni on erilainen kuin minä. 🙂

    • Ovatko homot aina toistensa miehiä vai onko kyseessä mies ja ”vaimo” eli osapuolet löytävät parisuhteessa toisistaan miehisen ja naisellisen osapuolen? Vai voiko sukupuoliroolit vaihdella, ”vuoroin vieraissa”?

    • Vastaukseni Olli Lehdolle on, ja nyt puhun vain omasta puolestani, että homot ovat aina miehiä (ja lesbot naisia). Se on vähän niinkuin se pointti homosuhteessa.

      Mikäli sukupuolirooleilla tarkoitetaan sitä, miten kotitehtävät jakautuvat, meillä se menee sen mukaan, mitä kukin parhaiten osaa ja ehtii. Insinöörinä minä olen yleensä se, joka korjaa asioita ja olen myös meistä parempi laittamaan ruokaa. Mieheni puolestaa siivoaa ja tekee lumityöt.

    • Jusu, puhut puolisostasi miehenäsi. Onko samoin myös toisinpäin eli oletko puolisosi mies? Sori, oli pakko kysäistä, vaikka olisikin epähienoa olla näin utelias.Tähän voi tosin törmätä oikeasti sosiaalisissa tilanteissa, eli miten viitata homon puolisoon muuten kuin käyttämällä sanaa ”puoliso”.

    • Näinhän se menee meillä heteroillakin. Ei nykyään enää ole ”miesten töitä” tai ”naisten töitä”, vaan kotityöt tehdään osaamisen mukaan. Minä makselen laskut, tankkaan ja huollatan auton sekä tyhjennän usein roskikset. Vaimo siivoaa, laittaa ruokaa (minä ostan eineksiä, jos vaimo ei jouda ruokaa laittamaan). Osaa nää hommat paremmin nääs. Lapsenlasten kanssa olemme mielellämme molemmat. Ja molemmat lukevat kirjoja kaiken aikaa.

    • Kyllä, minä olen puolisoni mies kuten hän on myös minun mieheni.

      Sosiaalisissa tilanteissa voit käyttää aivan samoja sukupuolisidonnaisia nimityksiä kuin heteroparinkin kohdalla eli puhua miehestä, aviomiehestä, avomiehestä, miesystävästä tai poikaystävästä.

    • Ennen käytettiin niissä tavanomaisissa liitoissa ilmausta ”perheenpää.” Sillä tarkoitettiin yleensä miestä. Nykyään se taitaa olla nykyajan muotisanaa käyttääkseni ”sukupuolineutraali ilmaisu”. Heteroliitoissa kun se nykyisin on usein nainen ja joskus kylläkin myöskin mies.

      Homo- ja lesboliitoissa se ei voi kaiketi taas olla mikään ”sukupuolineutraali ilmaus”, koska homoliitossa se ei voi olla nainen, eikä lesboliitossa taas mies. Nykyaikana kaiketi täytyy olla tarkkana eri termien merkityksen suhteen, tai sitten ei. 🙂

    • Kiitos, Jusu, vastauksesta. Lesboparit jäivät kyllä vielä arvoitukseksi:eivät kai he toistensa vaimoja ole.

    • Juu Olli. Koira on laumaeläin, jonka tavoitteena on saavuttaa lauman johtajan paikka. Meidän vehnäterrieriuros Onni-vainaja arveli kyllä aina olevansa lauman johtaja.

    • Osmo Kauppinen: ”Vesa. Kyllä se tosiasiallinen “perheenpää” voi olla muukin kuin mies.”

      Voi kylläkin, ja vaikka ei olisikaan, niin ”päällikkyys” voi olla myös vain muodollistakin laatua, eli varsinaista valtaa käyttääkin jokin toinen taho.

      Jusu Vihervaara: ”Kyllä minun käsittääkseni lesboparit ovat toistensa vaimoja.”

      Mutta, meneekö se silloin jo ns. moniavioisuuden puolelle? Jos siis on kaksi vaimoa yhdessä perheessä? 🙂

    • Vesa, minun ajattelussani moniavioisuus lasketaan liiton jäsenten lukumäärästä ja täten kahden henkilön välinen liitto ei täytä moniavioisuuden määritelmää siten kuin minä olen sen ymmärtänyt.

    • Mormonit eli ”Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko” kannatti ainakin aikaisemmin moniavioisuutta eli polygamiaa. Tosin vain miehille sallittuna. Ilmeisesti he perustelivat ajatusta Vanhan Testamentin aikaisilla käytännöillä? Lieneekö todistajilla ollut myös tällaisia kausia?

    • Osmo Kauppinen: ”Mormonit eli “Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko” kannatti ainakin aikaisemmin moniavioisuutta eli polygamiaa. Tosin vain miehille sallittuna. Ilmeisesti he perustelivat ajatusta Vanhan Testamentin aikaisilla käytännöillä? Lieneekö todistajilla ollut myös tällaisia kausia?”

      Ei ole kylläkään ollut. Jeesus osoitti selvästi, että sellainen ei ollut hyväksyttävää.

    • Raamatussa ei ole vain yhtä luomiskertomusta eikä miestä edes alkutekstien mukaan luotu ennen naista. Sana mda (adam) ei myöskään ole erisnimi vaan yleisnimi; se ei edelleen merkitse mies vaan ihminen. Käännöstulkinta on myös iso alkukirjain sanassa hvx eli Eeva, sillä tämä heprean sana tarkoittaa, kuten ruotsin livsmoder, elämän antajaa, josta tulee kaikkien elävien, siis myös ensimmäisen oikean miehen, äiti. Eikä Jumala käske miestä liittymään nimenomaan vaimoonsa, kuten kääntäjä väittää, vaan naiseensa ja asiassa on tällöin aivan olennainen ero.
      Ensimmäisessä luomiskertomuksessa se mikä jumalien kuvaksi (myhla mlj b) luodaan on ihminen (mda), joka luodaan miehiseksi ja naiselliseksi ja jolle luomisen samana kuudentena päivänä annetaan yhteinen lajinimi adam. Tämä ensimmäinen ihmisrotu tulkitaan vanhaa juutalaista perimätietoa – kabbalaa – taltioivissa teoksissa kuten Zohar´ssa, kaksineuvoiseksi eli androgyyniksi. Olihan ihminen luotu, kuten todettu, jumalien kuvaksi, ja jumalat olivat usein antiikissa, niin myös varhaisessa juutalaisuudessa, feminiinis-maskuliinisia. Juutalaisen perinteen tutkija S.L.MacGregor Mathers kiinnittää huomiota käsitteisiin miehinen ja naisellinen, joita 1 Ms. 27:ssä vastaavat hepreaksi rkz ja hbqn; ei siis sya (mies) ja hsa (nainen). Zakar ja neqeba näyttävätkin viittaavan uroksen ja naaraan sukuelimiin, jotka adamin androgyynisessä vaiheessa eivät vielä ole eriytyneet. (zakar: puhkaisin, siemenenkuljetin, neqeba: tunnelinaukko.)
      Kuvaus ensimmäisen androgyynin adamin luomisesta toistetaan 1 Ms. 5:n toisessa jakeessa:

      ”Miehiseksi ja naiselliseksi hän loi heidät ja nimitti heidät nimeen adam päivänä, jona luotiin heidät.”

      Sitaateista ilmenee selvästi, että adam, kuten todettu, on yleisnimi, joka kattaa ihmisen yhtä hyvin feminiinisen kuin maskuliinisen tekijän ja ettei miestä ja naista varsinaisesti tarkoittavia heprean termejä luomisprosessin tässä vaiheessa käytetä, luultavasti siksi, että sukupuolista erottautumista tai erottamista ei ole vielä tapahtunut. Adam on yksi ja yksin. Sukupuolinen identiteetti alkaa hahmottua vasta toisessa luomiskertomuksessa, jota tarkastelemme seuraavassa.

      Adamin vastakuva Toinen ns. jahvistinen luomiskertomus alkaa 1 Ms. 2:4:stä. Ensimmäisestä kertomuksesta poiketen ihminen luodaan nyt ennen kasveja ja eläimiä. Häntä ei itse asiassa myöskään luoda (arb) vaan hänet muodostetaan (rjy) maan tomusta, sillä heprean verbi bara viittaa kaiken alkysyntyyn ja verbit asa ja jetsira edellyttävätkin jotain ennalta olemassa ollutta, tässä tapauksessa maa-ainesta. Ihminen muodostetaan nyt siis maan tomusta:

      Ja muodosti hvhy-jumala tuon ihmisen tomun maa-aineksesta ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengityksen ja tuli tuo ihminen sieluksi eläväksi. (1Ms. 2:7)

      Mutta Jumala havaitsee nyt muodostamansa adamin olevan yksin: ”Ei ole hyvä tuon ihmisen yksin. Teen hänelle avun hänen vastakuvansa (vdgnk) mukaan.” (1Ms.2:18)
      Apua adamille Jumala etsii ensin eläimistä, joita tuodaan hänen eteensä ja joille hän antaa nimet. Mutta eläimistä ei löydy sopivaa ”apua”. Ja niin Jumala päättää nukuttaa adamin ja rakentaa hänelle vastakuvan hänen eteensä (vdgn). Mutta rakensiko Jumala tuon kuvan todella mies-Adamin luusta vaiko samaisen luun jo sisältämistä nais-Evan siemenistä?

      Kylkiluu vai olemuspuoli? Rabbiinisessa tunnetussa teoksessa Zohar (Moses de Leon noin v. 128o) pohdiskellaan aihetta:

      Aloitti rabbi Acha lauseesta: ”Ja Jumala sanoi: Ei ole ihmisen hyvä olla yksiksensä…” Miksi lause alkaa näin? Onhan opetettu, että miehiseksi ja naiselliseksi hän loi heidät. Olemme oppineet, että kaksineuvoiseksi hän loi heidät. Siitä huolimatta hän oli yksin?
      Naisellinen puoli oli kuitenkin vain osa häntä itseään ja sen vuoksi hän edelleen oli yksin.

      Näin siis rabbi Achan mukaan sanat miehinen ja naisellinen kuvaavat sukupuolisesti kaksinaisen, mutta persoonana yksinäisen adamin olemusta. Tälle ihmiselle Jumala päätti luoda avun:

      Ja antoi Jahve-jumala syvän unen tuolle ihmiselle ja hän nukkui ja otti toisen hänen puoliskoistaan ja sulki alimman (alapään) lihan..ja rakensi Jahve-jumala tuon puolen ihmisestä, jonka oli ottanut, naiseksi ja toi hänet tuolle ihmiselle.

      Ja sanoi tuo ihminen: Tämä on vihdoin luu minun luustani ja liha minun lihastani, tätä kutsuttakoon hsa´ksi, sillä sya´sta otettu tämä.

      ”Kylkiluuksi” käännettynä tsela esiintyykin vain Raamatun tässä yhdessä kohdassa; tulkinta tukeutunee 1. Kuningasten kirjan eräisiin jakeisiin, joissa tselot tarkoittaa temppelin rakentamisessa käytettyjä palkkeja.. (Nykyhepreassa tsela on myös kylkiluu)
      Adamista erotetaan siis kertomustodellisuudessa feminiininen olemuspuoli, joka rakennetaan mieheen sopivaksi vastakuvaksi (ke-negdo). Kun käsite negdo merkitsee, kuten edellä on ilmennyt, myös eteen tai edessä, ei liene vaikea kuvitella, mitä tällä adamin eteen rakennetulla vastakuvalla tarkoitetaan. Adam ei ehkä tarvitsekaan tätä naisellista ”apua” vain viljelyssä tarvitsemanaan siemenvakkana, vaan sinä vakkana, mihin talletetaan elämän siemen, siis naispuolisen adamin edessä olevana astiana eli kohtuna. Ennen kehittymistään oikeaksi siitoksen ja hedelmöittymisen kautta raskaaksi tulevaksi naiseksi olikin adam sukutaulunsa antaman kuvauksen mukaan ”synnyttänyt kuin kuvansa kaltaisuudessa”; saanut siis omia kloonejaan.
      Myöskään sanonnat ”luu minun luustani ja liha minun lihastani” ja ”häntä sanottakoon miehettäreksi, koska miehestä otettu tämä” eivät kummatkaan automaattisesti oikeuta niiden kirjaimellista tulkintaa, sillä edellistä sanontaa käytettiin kuvaamaan yleistä samankaltaisuutta tai lojaalisuutta: Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat yhtä luuta ja lihaa, samoin kuningas ja alamaiset ja etenkin Laaban ja Jaakob, Laaban hyväksyy Jaakobin vävykseen sanoen: ”Niin, sinä olet minun luutani ja lihaani.” (1 Ms. 29:14) Kirjaimellinen uskomus Eevasta Aatamin kylkiluuna on yhtä johdonmukainen kuin uskomus Jaakobista Laabanin vastaavana.
      ”Miehessä ja miehettäressä”, hepreaksi sya ja hsa, on puolestaan nähtävissä yksi Raamatun tuhansista sanaleikeistä. Tässä näytään ilmaistavan sanan hsa tulevan sanasta sya, ei naisen ottamista konkreettisesti miehestä. Raamatun rikas kuvakieli onkin eräs vanhan tulkintatradition merkittävimmistä lähtökohdista. Kauniita ovat esimerkiksi aiheeseemme liittyen kuvakielen käsitteet kyyhkynen ja puhtoinen; rabbi Acha jatkaa Zohar´ssa:

      ”Mitä siis teki Kaikkeinpyhin? Hän siunasi hänet ja otti naisellisen hänestä kuten on kirjoitettu: Otti yhden hänen kylkiluistaan. Mutta mitä merkitsee yhden? Se merkitsee hänen naisellista puoltaan samassa mielessä kuin ilmenee sanoissa: yksi on minun kyyhkyseni, minun puhtoiseni. (Ll 6:9)
      Niin kauan kuin naisellinen muodosti ihmisestä vain toisen (achad, yhden) sivun, oli ihminen yksin. Sitten tuli esiin kaksi. (Zohar, folio 3:44b)

    • Raamatussa ei ole yhtä yhtenäistä luomiskertomusta eikä miestä edes alkutekstien mukaan luotu ennen naista. Sana mda (adam) ei myöskään ole erisnimi vaan yleisnimi; se ei edelleen merkitse mies vaan ihminen. Käännöstulkinta on myös iso alkukirjain sanassa hvx eli Eeva, sillä tämä heprean sana tarkoittaa, kuten ruotsin livsmoder, elämän antajaa, josta tulee kaikkien elävien, siis myös ensimmäisen oikean miehen, äiti. Eikä Jumala käske miestä liittymään nimenomaan vaimoonsa, kuten kääntäjä väittää, vaan naiseensa ja asiassa on tällöin aivan olennainen ero.
      Androgyyni adam
      Ensimmäisessä luomiskertomuksessa se mikä jumalien kuvaksi (myhla mlj b) luodaan on ihminen (mda), joka luodaan miehiseksi ja naiselliseksi ja jolle luomisen samana kuudentena päivänä annetaan yhteinen lajinimi adam. Tämä ensimmäinen ihmisrotu tulkitaan vanhaa juutalaista perimätietoa – kabbalaa – taltioivissa teoksissa kuten Zohar´ssa, kaksineuvoiseksi eli androgyyniksi. Olihan ihminen luotu, kuten todettu, jumalien kuvaksi, ja jumalat olivat usein antiikissa, niin myös varhaisessa juutalaisuudessa, feminiinis-maskuliinisia. Juutalaisen perinteen tutkija S.L.MacGregor Mathers kiinnittää huomiota käsitteisiin miehinen ja naisellinen, joita 1 Ms. 27:ssä vastaavat hepreaksi rkz ja hbqn; ei siis sya (mies) ja hsa (nainen). Zakar ja neqeba näyttävätkin viittaavan uroksen ja naaraan sukuelimiin, jotka adamin androgyynisessä vaiheessa eivät vielä ole eriytyneet. (zakar: puhkaisin, siemenenkuljetin, neqeba: tunnelinaukko.)
      Kuvaus ensimmäisen androgyynin adamin luomisesta toistetaan 1 Ms. 5:n toisessa jakeessa:

      ”Miehiseksi ja naiselliseksi hän loi heidät ja nimitti heidät nimeen adam päivänä, jona luotiin heidät.”

      Sitaateista ilmenee selvästi, että adam, kuten todettu, on yleisnimi, joka kattaa ihmisen yhtä hyvin feminiinisen kuin maskuliinisen tekijän ja ettei miestä ja naista varsinaisesti tarkoittavia heprean termejä luomisprosessin tässä vaiheessa käytetä, luultavasti siksi, että sukupuolista erottautumista tai erottamista ei ole vielä tapahtunut. Adam on yksi ja yksin. Sukupuolinen identiteetti alkaa hahmottua vasta toisessa luomiskertomuksessa, jota tarkastelemme seuraavassa.

      Adamin vastakuva Toinen ns. jahvistinen luomiskertomus alkaa 1 Ms. 2:4:stä. Ensimmäisestä kertomuksesta poiketen ihminen luodaan nyt ennen kasveja ja eläimiä. Häntä ei itse asiassa myöskään luoda (arb) vaan hänet muodostetaan (rjy) maan tomusta, sillä heprean verbi bara viittaa kaiken alkysyntyyn ja verbit asa ja jetsira edellyttävätkin jotain ennalta olemassa ollutta, tässä tapauksessa maa-ainesta. Ihminen muodostetaan nyt siis maan tomusta:

      Ja muodosti hvhy-jumala tuon ihmisen tomun maa-aineksesta ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengityksen ja tuli tuo ihminen sieluksi eläväksi. (1Ms. 2:7)

      Mutta Jumala havaitsee nyt muodostamansa adamin olevan yksin: ”Ei ole hyvä tuon ihmisen yksin. Teen hänelle avun hänen vastakuvansa (vdgnk) mukaan.” (1Ms.2:18)
      Apua adamille Jumala etsii ensin eläimistä, joita tuodaan hänen eteensä ja joille hän antaa nimet. Mutta eläimistä ei löydy sopivaa ”apua”. Ja niin Jumala päättää nukuttaa adamin ja rakentaa hänelle vastakuvan hänen eteensä (vdgn). Mutta rakensiko Jumala tuon kuvan todella mies-Adamin luusta vaiko samaisen luun jo sisältämistä nais-Evan siemenistä?

      Kylkiluu vai olemuspuoli? Rabbiinisessa tunnetussa teoksessa Zohar (Moses de Leon noin v. 128o) pohdiskellaan aihetta:

      Aloitti rabbi Acha lauseesta: ”Ja Jumala sanoi: Ei ole ihmisen hyvä olla yksiksensä…” Miksi lause alkaa näin? Onhan opetettu, että miehiseksi ja naiselliseksi hän loi heidät. Olemme oppineet, että kaksineuvoiseksi hän loi heidät. Siitä huolimatta hän oli yksin?
      Naisellinen puoli oli kuitenkin vain osa häntä itseään ja sen vuoksi hän edelleen oli yksin.

      Näin siis rabbi Achan mukaan sanat miehinen ja naisellinen kuvaavat sukupuolisesti kaksinaisen, mutta persoonana yksinäisen adamin olemusta. Tälle ihmiselle Jumala päätti luoda avun:

      Ja antoi Jahve-jumala syvän unen tuolle ihmiselle ja hän nukkui ja otti toisen hänen puoliskoistaan ja sulki alimman (alapään) lihan..ja rakensi Jahve-jumala tuon puolen ihmisestä, jonka oli ottanut, naiseksi ja toi hänet tuolle ihmiselle.

      Ja sanoi tuo ihminen: Tämä on vihdoin luu minun luustani ja liha minun lihastani, tätä kutsuttakoon hsa´ksi, sillä sya´sta otettu tämä.

      ”Kylkiluuksi” käännettynä tsela esiintyykin vain Raamatun tässä yhdessä kohdassa; tulkinta tukeutunee 1. Kuningasten kirjan eräisiin jakeisiin, joissa tselot tarkoittaa temppelin rakentamisessa käytettyjä palkkeja.. (Nykyhepreassa tsela on myös kylkiluu)
      Adamista erotetaan siis kertomustodellisuudessa feminiininen olemuspuoli, joka rakennetaan mieheen sopivaksi vastakuvaksi (ke-negdo). Kun käsite negdo merkitsee, kuten edellä on ilmennyt, myös eteen tai edessä, ei liene vaikea kuvitella, mitä tällä adamin eteen rakennetulla vastakuvalla tarkoitetaan. Adam ei ehkä tarvitsekaan tätä naisellista ”apua” vain viljelyssä tarvitsemanaan siemenvakkana, vaan sinä vakkana, mihin talletetaan elämän siemen, siis naispuolisen adamin edessä olevana astiana eli kohtuna. Ennen kehittymistään oikeaksi siitoksen ja hedelmöittymisen kautta raskaaksi tulevaksi naiseksi olikin adam sukutaulunsa antaman kuvauksen mukaan ”synnyttänyt kuin kuvansa kaltaisuudessa”; saanut siis omia kloonejaan.
      Myöskään sanonnat ”luu minun luustani ja liha minun lihastani” ja ”häntä sanottakoon miehettäreksi, koska miehestä otettu tämä” eivät kummatkaan automaattisesti oikeuta niiden kirjaimellista tulkintaa, sillä edellistä sanontaa käytettiin kuvaamaan yleistä samankaltaisuutta tai lojaalisuutta: Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat yhtä luuta ja lihaa, samoin kuningas ja alamaiset ja etenkin Laaban ja Jaakob, Laaban hyväksyy Jaakobin vävykseen sanoen: ”Niin, sinä olet minun luutani ja lihaani.” (1 Ms. 29:14) Kirjaimellinen uskomus Eevasta Aatamin kylkiluuna on yhtä johdonmukainen kuin uskomus Jaakobista Laabanin vastaavana.
      ”Miehessä ja miehettäressä”, hepreaksi sya ja hsa, on puolestaan nähtävissä yksi Raamatun tuhansista sanaleikeistä. Tässä näytään ilmaistavan sanan hsa tulevan sanasta sya, ei naisen ottamista konkreettisesti miehestä. Raamatun rikas kuvakieli onkin eräs vanhan tulkintatradition merkittävimmistä lähtökohdista. Kauniita ovat esimerkiksi aiheeseemme liittyen kuvakielen käsitteet kyyhkynen ja puhtoinen; rabbi Acha jatkaa Zohar´ssa:
      ”Mitä siis teki Kaikkeinpyhin? Hän siunasi hänet ja otti naisellisen hänestä kuten on kirjoitettu: Otti yhden hänen kylkiluistaan. Mutta mitä merkitsee yhden? Se merkitsee hänen naisellista puoltaan samassa mielessä kuin ilmenee sanoissa: yksi on minun kyyhkyseni, minun puhtoiseni. (Ll 6:9)
      Niin kauan kuin naisellinen muodosti ihmisestä vain toisen (achad, yhden) sivun, oli ihminen yksin. Sitten tuli esiin kaksi. (Zohar, folio 3:44b)

    • Uskonoppineiden olisi kantsinut paremmin huomata Vanhan Testamentin sana Ihmisen kuudennen päivän anomalialle sen Luomisen kahdeksantena päivänä jolloin Jumala kielsi nyt anomalian erijatkuvuudeksi muuttunutta Ihmistä. Kuudennen päivän anomaliaa Jumala käski.

      Hyvin huomaa kyseessä olleen orastavat kyvyt omassatunnossa ja mahdollisuudessa valita.

      Kirkko on iänkaikkisuudesta, sen lupaamisessa, tiellänsä ekokatastrofin uhatessakin, eikä mikään muuta kirkon pureutumista Kristuksen verisyntiuhriin.

      Aika on mennyt ohitse, ja kylmä tulevaisuus odottaa henkisesti mihin kirkko ei kykene ääntä sanomaan.

      Miten kiellämme vielä orastavilta talouskehityksen mailta pyrkimyksen ja halun talouskasvuun liikkumisessa, matkailussa, ja kuluttamisessa.

      Ei mitenkään, ja kehityshän siellä kulkee latuaan mistä Itse olemme päässeet hitusen eteenpäin hyvinä aatoksina.

    • Jeesuksen varhaiset seuraajat katsoivat Hänen opetustansa ja hengellistä tiennäyttöään.

      Ignatiuksesta alkaen oli syntynyt konsensus valtaapitävien ja jo syntymässä olevan kirkkolaitoksen välille. Näin yhteistyö katsoi Ihmisten hallitsemista mikä on jatkunut tänne asti.

      Nyt näyttää yhteistyön olevan aallonharjalla mistä hyvin seuraa liukuminen perimmäisten asioiden äärelle. Kauanhan tämä kestikin, ja miten paljon työvuosia, Ihmisten elämiä asia on vaatinut asialleen uskollisissa työntekijöissä ja seurakuntalaisissa.

Ahti Hannu
Ahti Hannu
Hannu Ahti, varatuomari ja pastori Kirjoittaja on toiminut setlementtiaktivistina vuodesta 1986 ja perustanut usei-ta syrjäytettyjen nuorten koulutusta, kuntoutusta ja työllistämistä palvelevia yksikköjä yhdistyksinä, säätiöinä ja sosiaalisina yrityksinä. Kaikkiaan toiminnan piirissä on ollut liki 5 000 nuorta ja nuorta aikuista.