Jouluvirren 24 jokaisen säkeistön päätökseksi toistuu kehotus: ”Eijaa, laulakaa! Lunastetut olemme kuolon kahlehista.” Näin on todella aihetta kehottaa, sillä Beetlehem ja Golgata kuuluvat yhteen. ”Seimestä Golgatalle Hän kulki, laupias.” Jo jouluna saa kaikua pääsiäissanoma lunastuksesta, voitosta, ihmissuvulle valmistetusta pelastuksesta. Vieläkin enemmän! Ei vain jouluna tai pääsiäisenä, vaan joka päivä: Eijaa, laulakaa! Lunastetut olemme…
”Mutta me toivoimme hänen olevan se, joka oli lunastava Israelin.” (Lk. 24:21) Nämä kahden Emmauksen tien kulkijan sanat eivät sen sijaan kerro mitään riemusta. Heidän mielensä oli masentunut; toiveet olivat romahtaneet. Pettyneinä, allapäin he tekivät matkaa. Eikö tämä ole myös monen tämän ajan ihmisen kokemus. En jaksa yhtyä toisten riemuun. Kehotukset iloitsemiseen vain lisäävät elämäni taakkaa. Toiveeni ja odotukseni eivät ole toteutuneet. Olen aivan maassa!
Muistamme, miten Jeesus liittyi näiden kahden Emmauksen tien kulkijan seuraan. Kärsivällisesti Hän kuunteli heidän huoliaan ja ahdistustaan. Kärsivällisesti Hän opasti heitä sisälle Raamattuun. ”Eikö Kristuksen pitänyt tätä kärsimän ja sitten menemän kirkkauteensa?” (Lk. 24:26) Emmauksen tien kulkijat saivat kirjoitusten äärellä oppia lunastuksen salaisuutta. Odotetun Messiaan tien oli oltava ristin tie, kärsivän Herran palvelijan tie!
Messiaan tie oli välttämättä ristin tie. Lunastukseen, vapaaksi ostamiseen tarvittiin Jumalan Pojan uhrikuolema ja sovintoveri. ”Jeesus Kristus… on minun Herrani, joka on lunastetut minut, kadotetun ja tuomitun ihmisen, ostanut ja voittanut minut vapaaksi kaikista synneistä, kuolemasta ja perkeleen vallasta, ei kullalla eikä hopealla, vaan pyhällä, kalliilla verellään ja viattomalla kärsimisellään ja kuolemallaan; että minä olisin hänen omansa…” Näinhän me olemme oppineet katekismuksen sanoilla ilmaisemaan lunastuksen ihmettä. Huomaa siis, kenet Jeesus on lunastanut? Kadotetun ja tuomitun! Sellainen on asemasi ilman Kristusta. Se on täysin toivoton. Toivoton oli myös orjan tai sotavangin asema, jos ei hänestä joku toinen maksanut riittävää lunastushintaa. Juuri tällaisesta orjien ja sotavankien vapauttamisesta käytettiin Raamatun kirjoittamisen aikaan lunastus-sanaa. Meidät, kadotetut ja tuomitut, synnin orjat ja kahlevangit Kristus on totisesti ostanut vapaiksi. ”Meillä on lunastus Jeesuksen veren kautta” (Ef. 1:7)
”Emmauksen talossa riemu on suuri, noussut kuolleista Kristus on juuri, rikottu haudan on muuri.” Kun uusi hengellinen musiikki (Tämä kirja on julkaistu vuonna 1982, SLEY.) joitakin vuosia sitten ilahduttavasti löysi tiensä seurakuntiin, oli ensimmäisten joukossa laulu, jossa verrattomalla tavalla kerrottiin Emmauksen tien tapahtumista. Emmauksen matkamiesten pettymys ja epätoivo vaihtuivat iloon ja riemuun. Raamatun sanasta he saivat oppia lunastuksen salaisuutta. Ehtoollisleipää murrettaessa heidän silmänsä avautuivat ja he tunnistivat Jeesuksen. Masentuneiden väsymys oli nyt poissa ja kiitoslaulu täytti sydämen. ”Emmauksen talossa riemu on suuri.”
Sinullakin ystävä on nämä kaksi kanavaa avoinna. Niiden avulla saat nousta epätoivosta elävään toivoon ja masennuksesta iloon. Raamatun äärellä voit yhä uudelleen tutkistella lunastuksen salaisuutta. Saat toistaa: ”On lunastanut minut, kadotetun ja tuomitun…” Seurakunnan kokoontuessa voit yhdessä toisten kanssa käydä ehtoollispöytään, jossa Jeesus Kristus ylösnousseena totisesti on läsnä. Silmät aukenevat, sydän syttyy palamaan ja kiitoslaulu kajahtaa.
Eijaa, laulakaa! Lunastetut olemme kuolon kahlehista.
Reijo Arkkila, Sanasta elämä, s. 39-41.
Mika
Kiitos sinulle Reijon tekstin tuomisesta esiin.
Reijo kävi luonamme Kamerunissa ja piti luentoja uskomme keskeisistä kohdista. Tulkitsin häntä noissa tilanteissa missä esiinnyimme.
Ihmiset pitivät hänen tavastaan esitellä tärkeitä uskon kohtia. Kirkot olivat täynnään kuulijoita.
1.Timoteuksen kirje:
2:6 joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä, josta todistus oli annettava aikanansa,
Efesolaiskirje:
1:7 jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, (Biblia 1776: nimittäin) rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan. Ks. myös Kol. 1:14.
Roomalaiskirje:
3:23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
3:24 ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa (KR 1992: koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi).
Markuksen evankeliumi:
10:45 Sillä ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen (KR 1992: kaikkien) edestä (KR 1992: puolesta). Ks. myös Matt. 20:28.
Jooel:
2:32 Ja jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.
Apostolien teot:
2:21 Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.
Roomalaiskirje:
10:13 Sillä ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu”.
Jeesus sanoo: ”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, pääse taivasten valtakuntaan.” (Mat. 7: 20)… Jae 29: ” Hän opetti niin kuin se, jolle on annettu valta, ei niin kuin lainopettajat.”
Kun sanoo ´Herra, Herra´ eli tyhjää suulla toistamista ilman sydämen mukana oloa, se ei vielä ole avuksi huutamista.
Filippiläiskirje:
2:11 ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra. Siis sydämessään ja aivan tosissaan.
Seija, ilmeisesti pidät minuakin vain lainopettajana, mutta kyllä tämänkin blogin yhteydessä on enemmän evankeliumia.
Mahdotonta arvata mitä Seija tarkoittaa sitaateilla?
Mika, julistat omilla lainauksilla evankeliumia, kiitos!
Sano heille: Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, ei ole minulle mieleen jumalattoman kuolema, vaan se, että jumalaton kääntyy tieltänsä ja elää. Hesekiel 33:11.
Tämä koskee kaikkia ihmisiä.
Me olemme muutoin jo useaan otteeseen osoittaneet, että parannuksen on tuotettava hyviä hedelmiä. Käskyt taas opettavat, mitkä ovat hyviä hedelmiä; niitä ovat avuksihuutaminen, kiitos, evankeliumin tunnustaminen, evankeliumin opettaminen, vanhempien ja esivallan totteleminen, kutsumuksessa osoitettava uskollisuus, tappamisesta pidättyminen, pitkävihaisuudesta pidättyminen, ja toisaalta sovinnollisuus, mahdollisuuksiemme mukaan puutteenalaisille antaminen, haureudesta ja avion rikkomisesta pidättyminen ja sen sijaan lihan hillitseminen ja sen aisoissa pitäminen ja kurittaminen,… ja edelleen totuuden puhuminen.
Tunnustuskirjat, s. 167, SLEY, 1948.
Ilmestyskirja:
16:9 Ja ihmiset paahtuivat kovassa helteessä ja pilkkasivat Jumalan nimeä, hänen, jolla on vallassaan nämä vitsaukset; mutta he eivät tehneet parannusta, niin että olisivat antaneet hänelle kunnian.
Me saamme syntien anteeksiantamuksen lahjaksi Kristuksen tähden, ja että Kristus on synnin ja kuoleman voittaja.
Tunnustuskirjat, s. 164, SLEY, 1948.
Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan. Sananlaskut 18:10
Jeesus on hänen nimensä, ja Jeesus eli Vapahtaja hän todella on. Sillä hän täytti työnsä täydellisesti: hän pelasti meidät kaikesta synnistä, kuolemasta ja koko helvetin vallasta. Nyt kehottaa hän kaikkia näiden vihollisien vaivaamia luottamaan hänen nimeensä. Jokainen, joka luottavasti pakenee tämän Jeesus-nimen turviin, (Matt. 23:37, Apt. Teot 19:17 ym.) pääsee todella vapaaksi kaikesta synnistänsä, hän tulee kokonaan vanhurskaaksi ja välttää kuoleman ja kadotuksen. Sillä Herran Jeesuksen nimi on todella ”vahva torni, hurskas juoksee sinne ja saa turvan”.
Fredrik Gabriel Hedberg, Armoa armosta, s. 209, SLEY, 1966. Sulku on allekirjoittaneen lisäys.
Maistelkaamme armon makeutta!
1.Pietarin kirje:
2:3 jos ”olette maistaneet, että Herra on hyvä”.
”Sovinnon suuri salaisuus: jo olen ihana
ja kerran sitten taivaassa morsian loistava
Voin olla huono, kelvoton maailman silmissä
ei haittaa, kunhan suloinen Jeesuksen mielestä.”
Hjalmar Lax (1861-1949)
Ilmestyskirja:
21:2 Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu.
Ilmestyskirja:
19:9 Ja hän sanoi minulle: ”Kirjoita: Autuaat ne, jotka ovat kutsutut Karitsan hääaterialle!” Vielä hän sanoi minulle: ”Nämä sanat ovat totiset Jumalan sanat”.
Kuka sitten on minun lähimmäiseni? Luuk. 10:29
”Kuka on minun lähimmäiseni?” Kuka tahansa kärsivä ihminen, missä ja millainen hän sitten onkin. Missä vain kuulet epätoivon huudon, missä vain näet elämän sattumusten ja muutosten (siis Jumalan sallimuksen) tien oheen heittämän ihmisen, jota voit auttaa – siinä on sinun lähimmäisesi, vaikka hän sitten olisi muukalainen tai vihollinenkin.
A. P. Stanley, Hiljaisiin hetkiin, Päivä, 1996.