Lapsilla on unelmia, joiden toteutuminen voi viedä vaikka kuusi vuosikymmentä. Ei niistä silti kannata luopua ennen kuin usko saa muuttua näkemiseksi, sana tulla lihaksi(in).

Tuo yllä oleva Aamun Kiuru-kuva herätti henkiin toisen, vielä toteutumattoman unelman. V. 2009 ei vielä aika ollut kypsä Finlandian saamiseksi virsikirjaan. Jos Maan korvessa kulkevi... pääsee virreksi, niin miksi ei sitten Finlandia? Tässä siis yleisön pyynnöstä huolimatta lähestulkoon pikauusintana:

FINLANDIA VIRSIKIRJAAN!

Hannu Kiuru 19.8.2009

Työssäni seurakuntapappina tapaan jatkuvasti ihmisiä, jotka aina vain jaksavat tuskitella:"Kun menivät sen virsikirjankin muuttamaan, ne kaikki tutut virret..."

Sanokaa minun sanoneen, että nuo valitusvirret (jeremiadit) loppuvat tykkänään, kun uusi virsikirja aikanaan ilmestyy. Silloin valittajat näet oitis huomaavat, että hui kauhistus, ne vanhat virret (siis vuodelta 1986!) olivat sittenkin parempia kuin nämä uudet...

Minä tahtoisin nykyisen virsikirjamme liitteeksi yhden ainoan lisävirren, mutta sitäkin jykevämmän, nimittäin Finlandian! Minusta on erinomaisen epäreilua, että esimerkiksi Englannissa ja Amerikassa Finlandiaa on saanut veisata iät ja ajat, vaan ei meillä, alkuperäisessä Finlandiassa!

Virsi "Be still My Soul" kuulostaa vaikkapa tällaiselta:

http://www.youtube.com/watch?v=omlBeCGLFG4

Vaikka Sibeliuksen isänmaallinen sävellys onkin päässyt ulkomailla  kuvaamaan myös taivaallista isänmaata, yksikään suomalainen sananikkari
ei ole rohjennut lähteä parodioimaan Finlandiaa.

Parodia ei alkujaan ole sanana viitannut pilkantekoon tai koomisuuteen, vaan siihen, että hengellisestä biisistä on  uudelleentyöstämällä tehty maallinen tai maallisesta hengellinen.

Katharine von Schlegel (1697-n.1768) kirjoitti virren saat, jotka Jane L. Borthwick (1813-1897) käänsi noin sata vuotta myöhemmin englanniksi.

Virren lähtökohtana on Psalmi 46:11:
"Lakatkaa te huolehtimasta!
Tietäkää, että minä olen Jumala,
kaikkia kansoja mahtavampi,
korkein koko maailmassa.".'

Olen antanut kertoa itselleni, että Kaskisen Anna-Mari on kääntänyt Schlegelin tekstin tänä keväänä suomeksi. Anna-Marin mukaan ei ole konsti eikä mikään stilisoida teksti siihen muotoon, että se menee somasti  yksiin Finlandian kanssa.

Minä uskon Finlandiaaan virtenä. Vielä tulee päivä, jolloin tämä kaikkien aikojen hitti soi upeasti suomalaisten iloksi ja lohdutukseksi ynnä kunniaksi Jumalalle!

Jos jotakuta kaihertaa, että taas oltaisiin muuttamassa tuttuja sanoja uuteen uskoon, niin kannattaa muistaa, että Sibelius ei säveltänyt mestariteostaan laulettavaksi.  Hän suostui lopulta, kun lupaa häneltä niin hartaasti kinuttiin:"No, laulakoot nyt sitten, kun kerran haluavat!"

Ilman uhrauksia ei tämänkään kirjoittaja pääse: Olen valmis luopumaan esityksen kauneimmasta kohdasta ("...ja aamun Kiuru korkeudessa soittaa...) Jumalan hyväksi.

Tämän asian kanssa ei sovi vetkutella! Olen näet  tilannut  virsi-Finlandian esitettäväksi omissa hautajaisissani. Toivottavasti silloin ei kyseeessä ole kantaesitys...

PS (lisätty 1.4.15): Jos kuitenkin tehtäis vähän numeroo. Eli parkkeeraan tähän Pro blogi-uutisen, että pysyisi edes jossakin tallessa:

https://www.kotimaa.fi/artikkeli/kotimaan-pro-blogi-palkinto-hannu-kiurulle/?katselukoodi=c91a759df66b4725c55c039838fba3c4e7ce13e01261e8ac942e83e220672577