Ehtoolliselle kelvollinen vai kelvoton

Kovin mielelläni olisin kelvollinen. Ehtoolliselle en kuitenkaan tule kelvollisuuteni varassa, vaan sinun sanasi ja käskysi tähden, koska mielelläni olisin sinun opetuslapsesi. Kelvollisuuteni taas on mitä on.

Tunnustuskirjat/Iso katekismus/Alttarin sakramentti (sivu 416, kohta 62)
b2ap3_thumbnail_Ehtoollinen_20131031-133129_1.jpg
Minkä tähden Herran ehtoollista nautitaan; miksi olisi hyvä osallistua ehtoolliselle, vaikka epäilisimme omaa kelvollisuuttamme?

Kuka saa Herran ehtoollisella syntien anteeksiantamuksen?

Mitkä asiat voivat mielestäsi särkeä ehtoollisyhteyden?

Kuinka usein saa mennä ehtoolliselle?

Kuka on kelvollinen ja kuka on kelvoton ehtoollisvieras (vert. 1. Kor. 11:17-34)?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

  1. Toinen pitää teemasta, toinen pitää sanasaivartelusta. Täällä on mukavasti jokaiselle jotakin.
    Jos riita-asiat ovat jääneet ennen auringonlaskua sopimatta, eivät ne silti siinä tulleet anteeksi annetuksi. Lähimmäisenrakkauskin vaattii meitä sopimaan asiat.
    Luther Isossa Katekismuksessa muistaakseni painottaa sitä, että se joka ei halua luopua synnistään on ehtoollisella kélvoton vieras.

    Meidän ajallemme erityisesti on tyypillistä anteeksiantamattomuus ja kovuus, haluttomuus pyytää anteeksi ja sitä kautta hoitaa toista ihmistä. Ihmissuhteitten rikkoutumista ei voi kokonaan laittaa kiireisen elämäntahdin piikkiin, vaan anteeksiantamattomuus ja itsekkyys ovat – ainakin minun mielestäni – merkittävä syy.

  2. Mitä mieltä olette intinktiosta? Onko se hyvä tapa viettää ehtoollista?
    Ehtoollista vietossa tulisi seurata mahdollisemman tarkasti sitä, mitä Herramme sanoi ehtollisesta. Siksi olisi parempi, että leipä ja viini jaetaan erikseen, ja että ehtollisessa käytetään viinipuun antia, eikä marjamehua.
    Silloin kun ehtoollista tarjotaan vanhalle heikolle sairaalle, silloin
    voidaan intinktiota käyttää, muuten tulisi leipä ja viini jakaaa erikseen.

Kirjoittaja

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.