Duetto

Tällainen nainen matkaani tarttui
Elämän viisaus mukanaan karttui
Kuluneet  vuodet onnea suoneet
Mukanaan paljon iloa tuoneet
18.1.2021 tuli 18 vuotta häistämme Kamerunissa
Kuvassa vaimoni prinsessa Colette 21.4.2006 kotonamme Yaoundessa
Duetto soi
Onnea toi
Riemua rakkauden

 

 Kahden pyhän mietteitä tutkistelen: Pyhän Henrikin muistopäivää 19.1.2021 ja   3. sunnuntai loppiaisesta. Duettoa tähän blogiini tulee.

Muutama sana Pyhän Henrikin muistopäivän johdosta
Piispa Henrik tuli maahamme järjestelemään kirkon rakenteita.  Jo muutaman vuosisadan aikana kristinusko oli tullut Suomeen. Se oli tullut pikku hiljaa idästä päin. Kauppiaiden ja muiden uskovien mukana se oli kulkeutunut maahamme.  Novgorodista päin se oli tullut.  Muistona noista ajoista on ensimerkiksi Makkolan kylä Kangasniemessä. Sen nimi  on peräisin kreikkalaisesta makarios, onnellinen -sanasta. Toisena esimerkkinä on Lalli nimen taustalla oleva Raamatussa esiintyvä Lasarus -nimi.
Olosuhteiden muuttuessa tuli ajankohtaiseksi organisoida kirkon elämä maassamme. Uskonnon harjoituksen edistyminen vaati sitä. Vain hyvin järjestäytynyt kirkko pystyy puolustamaan evankeliumia aikakausien muutoksen yli. Henrikin tehtäväksi maassamme tuli  saada kirkon järjestys kuntoon.
Kaiken uuden luomisessa tulee aina myös vastustusta. Näin käy kun uudistuksia lähdetään ajamaan. Samoin kävi myös Henrikin aikana. Piispa Henrikistä tuli martyyri. Perimätiedon mukaan hän sai surmansa Köyliössä.
Hänen alkamansa työ  jatkui hänen kuolemansa jälkeenkin.  Kirkko kasvoi ja voimistui vuosisatojen aikana.  Samaan aikaan yhteydet lännen suuntaan voimistuivat. Niinpä maamme on kasvanut länsimaisen kristillisyyden mukaisesti. Varsinainen Suomi, Häme ja läntinen puoli Karjalaa liittyivät keskiaikaiseen katoliseen kirkkoon ja uskonpuhdistuksen mukana luterilaiseen perinteeseen.
Osa Karjalaa jäi itäisen kristikunnan yhteyteen. Heitä elää maassamme toisena kansankirkkonamme ortodokseina. Sotien ajan kovia kokeneet karjalaiset ovat siirtyneet muualle maahamme. Osa siirtolaisista on ollut luterilaisia ja osa ortodokseja. Idän ja lännen kirkolliset perinteet ovat alkaneet elämään rinnakkain keskinäisen kunnioituksen ilmapiirissä.

 

 

TIISTAI 19.1.2021

Pyhän Henrikin muistopäivä

Piispa Henrik, uskon opettaja ja marttyyri

Ensimmäinen lukukappale: Jes. 52:7-10

Tässä Pyhän Henrikin päivän ensimmäinen lukukappale.

Kuinka ihanat ovat vuorilla
ilosanoman tuojan askelet!
Hän ilmoittaa rauhan tulon,
tuo suuren ilosanoman,
hän tuo pelastuksen sanoman
ja sanoo Siionille:
- Sinun Jumalasi on nyt kuningas!
    Kuulkaa! Vartijat kohottavat riemuhuudon,
ja kaikki yhtyvät iloon,
sillä omin silmin he näkevät,
kuinka Herra palaa Siioniin.
Puhjetkaa riemuun, te Jerusalemin rauniot,
kaikki yhdessä iloitkaa!
Herra on antanut kansalleen lohdutuksen,
hän on lunastanut vapaaksi Jerusalemin!
Herra on osoittanut pyhän käsivartensa voiman
kaikkien kansojen silmien edessä,
niin että maan kaikki ääret näkevät
pelastuksen, jonka meidän Jumalamme on tuonut.

Muutama ajatus Uskon herättämisen sunnuntain aiheesta
Sunnuntain ensimmäinen lukukappale on muutama säe Mooseksen ja Joosuan laulamasta duetosta. Mooses oli juuri pitänyt viimeisen puheensa kansalle. Hän oli siirtymässä tästä elämästä tulevaan. Seuraajakseen hän oli nimennyt Joosuan. Joosua oli ollut hänen luottomiehensä jo nelisenkymmentä vuotta.  Jo  Siinain vuoren tapahtumista lähtien hän oli Mooseksen lähin apuri.
Laulun suuri teema on se, että kansa on nähnyt Jumalan suuria tekoja. Valtavat ihmeet kokenut kansa oli kuitenkin luopunut Herrasta ja saanut siitä kovan rangaistuksen. Jumala oli kurittanut omiaan. Nämä olivat joutuneet suureen ahdinkoon. Monesta näytti että kaikki tulevaisuuden näkymät olivat pimitettyjä.  Kansa koki olevansa syrjäytetty.
Tällaisen syrjään sysätyn ja elämän edellytyksissään kovia kokeneen kansansa avuksi Herra tuli.  Valtaisan voiman näytteenä Jumala osoitti, että hän yksinään on elävä Jumala. Vain hän ei kukaan muu. On olemassa vain yksi, joka on Kaikkivaltias, vain yksi joka todellakin on Korkein. Yksin hän.
Kaikki muut voimat ja vallat osoittautuvat tyhjiksi toiveiksi. Vaikka ne kuinka uhkuisivat ja uhmaisivat Jumalan valtaa, niin niillä ei kuitenkaan ole mitään mahdollisuuksia vastustaa Jumalan täydellistä Herruutta vastaan. Kaikki niiden kunniaksi tehdyt toimet raukeavat voimattomuuttaan ja kaikki niiden antamat lupaukset jäävät tyhjiksi.  Herra yksin pysyy pystyssä ja hänen valtakuntansa on ikuinen. Hänelle yksin kuuluu kirkkaus ja kunnia.
SUNNUNTAI 24.1.2021
3. sunnuntai loppiaisesta
Jeesus herättää uskon
Ensimmäinen lukukappale: 5. Moos. 32:36–39

Herra puolustaa kansaansa,

hän säälii palvelijoitaan,

kun hän näkee, ettei heillä enää ole voimaa,

että he ovat uupuneita, niin suuret kuin pienet.

Vastustajilleen hän sanoo:

”Missä ovat nyt teidän jumalanne,

missä se kallio, johon turvasitte

Nouskoot nyt teitä

ne jumalat, joille te syötitte teurasuhrienne rasva

ja juotitte juomauhrienne viinin

Seiskööt ne teidän suojananne

Näettehän nyt: minä olen ainoa

ei ole muuta jumalaa minun rinnallani

Minä lähetän kuoleman, minä annan elämän

minä lyön ja minä parannan

minun vallassani on kaikki.

10 kommenttia

  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias

    Varmaan ensimmäinen kerta, kun voi lukea kristityn kirjoittavan erittäin kauniisti vaimostaan. Siksi tämä runoilu oli ainutlaatuista. Arvostan.

    Yleensä kaikki hymisevät vain poisnukkuneen Jeesuksen perään, vaikka eivät voi koskettaa sen enempää Jeesusta, kuin Kristustakaaan. Heidät voi tavoittaa vain mielen maailmassa, mutta vaimo on todellisuudessa Jumalan läsnäolon ilmentymä, joka valmistaa kodin, on ilo ja rauha ja joskus riitakin, että seesteisyyden arvo voisi ylös nousta.

    Muuhun en nyt ota kantaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Mooseksen ja Joosuan ihana duettolaulu sisältää Jumalan kansalle turvallisen sanoman. Jumala pitää huolta kansastaan.

    5 Moos 32:9-11

    9 Herran osuus on hänen kansansa Israel, ja Jaakob hänen perintömaansa.

    10— Hän otti sen hoiviinsa ja huolehti siitä, hän varjeli sitä kuin silmäteräänsä.

    11 Niin kuin kotka suojelee pesäänsä ja liitelee poikastensa yllä, niin kuin se kantaa niitä siivillään, niin Herrakin kuljetti kansaansa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Meillä on kirkkovuodessa menossa epifania- eli loppiaisaika. Kaste oli loppiaisen kaikkein ensimmäisin teema. Otanpa siis tähän muutaman rivin tästä Mooseksen ja Joosuan duetosta, aivan sen alusta, missä sateen vihma ja pisarat toimivat kasteen esikuvina.

    Pienenä makupalana vähän asian alustusta

    Jakeen 32:2 sanan “vihma” hepreaksi שָׂעִיר , “śā‘îr”, joka esiintyy vain kerran substantiivina, vertauskohdaksi voidaan ottaa Ugaritin teksteissä oleva śr‘ -sana, joka merkitsee jokien ja lähteiden vedenpinnan nousua sadekausina, ja siksi heprean sanan merkistyskenttä liittyy veteen. Näin lähes samoin kuulostavan karvaisuus -sanan merkitys ei tähän yhteyteen sovi, vaan veden vihma on todella hyvä käännös.

    Ja sitten itse asiaan loppiaisen eli epifanian suuresta kasteteemasta

    Upeat ovat tämän laulun runokuvat veden eläväksi tekevästä voimasta. Jakeet 1-4:

    Kuuntele, taivas, mitä minä puhun, kuulkoon maa minun sanani. Sateena virratkoon minun opetukseni, kastepisaroina vierikööt sanani, niin kuin vihma nuorelle nurmelle, niin kuin kuurosade ruohikolle. Minä julistan Herran nimeä. Ylistäkää Jumalamme kunniaa! Hän on turvamme, kalliomme, teoissaan täydellinen. Kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Hän on uskollinen Jumala, ei hän vääryyttä tee. Hän on vanhurskas, tuomioissaan oikea.

    Näiden sanojen kohdalla mieleeni tulee luomiskertomuksen ihana kohta, missä aution ja tyhjän maan saa eläväksi Pyhän Henki käytössään vesipilvi. Hän, Eläväksitekijä, Virvoittaja, loi elämän. Näin autiomaa muutti paratiisin yltäkylläiseksi elämän runsauden täyttymykseksi.

    Tämä luomiskertomuksen kohta oli myöhemmin Jeesuksen ja Nikodemuksen keskustelun tekstinä heidän keskustellessaan vesperissä, (yö alkaa auringonlaskusta n klo 18) tästä Pyhän Hengen työstä.

    Jeesus otti silloin esille sen, että meidänkin elämämme toivo on päästä uudelleen tuon alkuperäisen (anothen = alkuperäinen) elämän luomisen yhteyteen Joh. 3:3.

    Nikodemuksen miettiessä, voiko syntymä -sana sopia tämän uudelleen luomisen käsitteeksi, Jeesus jakeessa viisi tuo esille, miten me pääsemme tähän Jumalan valtakunnan yhteyteen. Tähän pääsemme samalla tavalla kuin Pyhän Hengen aikoinaan ensimmäisen kerran elämän luodessakin. Silloin Pyhä Henki toimii veden mukana vaikuttaen. Niin tapahtuu nyttenkin pyhässä kasteessan. Pyhä Henki käyttää vettä luomistyön uudistamiseen, ihmisen uudistamiseen, uuden elämän antamiseen.

    Vanhan kirkko on aina opettanut, että Jeesus puhuu tässä yhteydessä kasteesta, kun hän puhuu “vedestä ja Hengestä syntymisestä”. Näin on apostolien lähipiiri asian ymmärtänyt.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Vallan siirtymä duettona tai soolona

    Mooseksen ja Joosuan duetto oli eräänlainen vallan siirtymää osoittava laulu. Tähän asti Mooses oli ollut kansan johtaja. Tästä eteenpäin Mooses siirtyy syrjään ja Joosua alkoi johtaa kansaa.

    Eilisessä USA:n vallan siirtymisen juhlassa 20.1.2021 on merkittävää huomata, että uusi presidentti osallistui läheisessä kirkossa pidettyyn jumalanpalvelukseen juuri ennen avajaisjuhlan alkua.

    Edelleen on merkittävää se, että sekä avajaisten aluksi että lopuksi toimitettiin rukous.

    Edelleen Bidenin puheessa ohjelman teoreettiseksi viittaukseksi esitettiin kirkkoisä Augustinuksen (354-430 jKr) opetus. Tämä on selkeä viittaus siihen, mistä lähteistä uusi presidentti ottaa teoreettiset ohjeensa hallintonsa perustavien linjauksien suuntaviivoiksi.

    Mielestäni suomalaisten kannattaa ottaa oppia tästä luonnolliseen elämään kuuluvasta avoimesta uskonnollisuudesta. USA:n presidentin vallanvaihto seuraa ikivanhaa käytäntöä terveen uskonnollisuuden mukana olosta myös yhteiskunnan vallan vaihtumisen yhteydessä. Mooseksen ja Joosuan duettolaulu antaa hyvän mallin aidon elämän vapautuneen uskonnollisuuden raikkaasta esiin pulppuamisesta.

    (Tosin USA:n vallanvaihtumisen juhlasta ei tullut tällä kertaa duettoa, kun vallasta väistynyt presidentti kieltäytyi mukanaolosta, joten Mooseksen ja Joosuan välisen dueton mallin vastaisesti juhlasta tulikin vain uuden johtajan soololaulu …!!…)

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Samuel Kettunen sanoo:

      On myös merkillepantava, että Paavin kirkon jäsenenä hän sujuvasti kannattaa kaikkia liberaalin maailman arvoja, myös sellaisia, jotka Raamattu yksinkertaisesti kieltää. Siinä ei hengellisyys sitten auta, yhtävähän kuin edellisellä presidentillä perättömiä puheitaan. Merkillistä aikaa elämme, toinen toisella laidalla.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Samuel

      Kiitos mielenkiinnosta tekstiäni kohtaan. Kiitos myös puheenvuorostasi.

      1) Kaikissa isommissa kirkoissa yleensä esiintyy erilaisia näkemyksiä monistakin kysymyksistä. Yksittäiset jäsenet voivat käytännössä esittää toisistaan hyvinkin paljon poikkeavia tulkintoja. Tämä ei kuitenkaan saa estää sitä lähetystyön päämäärään kuuluvaa perustotuutta, että evankeliumin yhteyteen on voitettava kaikkien kansojen kaikki ihmiset. Tämä on kokonaistavoite vaikka tie tuon tavoitteen saavuttamiseksi voikin viedä pitkiä aikoja jopa aikakausia.

      2) Käytät nimitystä “paavin kirkko”. Tämä ainakin tuo selkeästi esille mitä tunnustuskuntaa tarkoitat ja myös sen, että Biden on katolinen.

      Suurimman sisarkirkkomme nykyinen nimi on Katolinen kirkko. Nimi on lyhennetty sen jälkeen, kun kirkon yhteyteen on myös liittynyt lukuisia pienempiä kirkkoja, joilla on joko omansa tai itäisen riituksen mukainen liturgia.

      Paavin viran juuret ulottuvat Jerusalemin hävityksen jälkeiseen aikaan. Jerusalemin hävityksen jälkeen ylipappi nimittäin menetti mahdollisuutensa hoitaa koko kansaa kokoavan merkityksensä. Niinpä tarvittiin uusia ratkaisuja tämän tilaan.

      Perustettiin ylirabbin eli patriarkan eli paavin virka, jonka hoitoon kuului koko maailmanlaajan juutalaisuuden yhteyden pidon konkreettisena yhdysjäsenenä. Näin ylipapin tehtävien hoitoa jatkoi juutalaisten paavi aina vuoteen 429 jKr.. Tuolloin tilanne oli muuttunut Rooman valtakunnassa niin paljon, että virka koettiin paremmaksi lopettaa.

      Kirkko oli tuohon mennessä laajentunut jo niin paljon, että katsottiin viisaammaksi perustaa vastaavia virkoja kirkon puolella yksinomaan kirkon oman yhteydenpidon turvaamiseksi. Järjestelmää kehiteltiin muutaman ensimmäisen vuosisadan aikana. Näistä on säilynyt meidän aikaamme asti Jerusalemin, Antiokian ja Konstantinopolin patriarkkojen sekä Aleksandrian ja Rooman paavien virat.

      Kiitos Samuel puheenvuorostasi!

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto
    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kaupunginvaltuutettu ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Somerolla. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuutettu. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25