Kun koronapandemia saavutti maamme maaliskuussa, arkikielessämme aktivoitui nopeasti sana digiloikka. Tällähän tarkoitamme erilaisten sähköisten menetelmien laajempaa hyödyntämistä niin koulussa, työssä kuin vapaa-ajassammekin. Sähköisiä välineitä olemme tosin käyttäneet jo paljon aiemminkin.

Aluksi oli matkapuhelin ja tietokone

Kun noin 20 vuotta sitten aloitin päätoimisesti raamatunkäännöstyössä, sähköiset välineet olivat juuri tulossa laajempaan käyttöön. Muistan, kuinka ihmeissään kollegani olivat, kun minulla oli matkapuhelin. Elettiin vuotta 2000 ja matkapuhelimet olivat juuri tulossa tavallisen kansan käyttöön. Nyt tilanne on kääntynyt päin vastaiseksi. Matkapuhelimen puuttuminen olisi ällistyttävää.

Kansainvälinen raamatunkäännöstyö oli hieman aiemmin saanut käyttöönsä tietokoneohjelmiston käännösten laatimiseen ja edelleen työstämisen. Sittemmin tämä Paratext-ohjelmiston nimellä kulkeva sovellus on laajentunut koskemaan myös käännösten julkaisemista ja turvallista tallentamista. Käyttöön on myös saatu monia hyödyllisiä ominaisuuksia tukemaan kääntämistä ja käännösten työstämistä. Kun vuonna 2000 lähdin tapaamaan käännöstyöryhmää ulkomaille, matkalaukussani oli monta kiloa kirjoja. Nyt kaikki nuo kirjat löytyvät tietokoneestani.

Kun vuonna 2000 lähdin tapaamaan käännöstyöryhmää ulkomaille, matkalaukussani oli monta kiloa kirjoja. Nyt kaikki nuo kirjat löytyvät tietokoneestani.

Käännösten julkaisemiseen tarkoitettujen työkalujen lähtökohtana oli tarve nopeuttaa Raamatun painokuntoon valmistelua. Tarvittiin apuneuvoja, joilla sähköisessä muodossa oleva Raamatun teksti saadaan muutetuksi painokoneille sopivaan muotoon. Perinteisesti tämä tehtiin käsityönä ja ammattitaitoiselta graafikolta kesti noin puoli vuotta saada Raamattu painovalmiiksi. Ratkaisuksi alettiin jo 2000-luvun alkupuolella kehittää apuohjelmaa, jolla käännösohjelmistosta voitaisiin sujuvammin siirtyä julkaisuohjelmistoon. Hämmästyin, kun ensimmäisen version esittelyssä kokonainen evankeliumi oli lähes painovalmis noin 15 minuutin päästä. Sittemmin apuohjelmasta on tullut vakiotyökalu Raamattujen julkaisemisessa.

Sitten tulivat applikaatiot ja digitaalinen kirjasto

Vähän aikaa sitten kerrottiin, että luetteloon kielistä, joilla on saatavilla koko Raamattu, kuuluu nyt jo 700 kieltä. Kun käännöstyö laajeni ja uusia raamatunkäännöksiä saatiin valmiiksi, ihmiset havahtuivat reilu 10 vuotta sitten siihen, että Raamatun painaminen kirjaksi ei palvele kaikkia. Monet kolmannen maailman asukkaat eivät pysty ostamaan Raamattua painettuna kirjana. Sen sijaan heillä on yhä enemmän älypuhelimia. Alettiin siis pohtia, voisiko älypuhelimen avulla lukea Raamattua. Syntyivät ensimmäiset raamattuapplikaatiot. Näistä tunnetuin, YouVersion, julkaistiin vuonna 2008.

Monet kolmannen maailman asukkaat eivät pysty ostamaan Raamattua painettuna kirjana. Sen sijaan heillä on yhä enemmän älypuhelimia.

Applikaatiot osoittautuivat menestystarinaksi. Sadat miljoonat puhelimet sisältävät nyt jonkin raamattuapplikaation. Ne, jotka pohtivat työkseen Raamatun julkaisemista ja sen jakelua, huomasivat, että olemassa oleva käännösten laatimis- ja tallentamismenetelmä sisältää avaimet entistä kätevämpään tapaan jakaa Raamatun tekstiä älypuhelimille.

Raamatun käännösten määrän lisääntyessä, ymmärrettiin, että tarvitsemme jonkin turvallisen ja joustavan tavan tallentaa sähköisessä muodossa olevat käännökset niin, että ne löytyisivät myöhemminkin. Kehitettiin siksi sähköinen raamattuarkisto, Digital Bible Library.

Olimme siis 2010-luvun alussa tilanteessa, jossa kasvava määrä ihmisiä käytti älypuhelimessaan jotain raamattuapplikaatiota. Samalla uusia käännöksiä tallennettiin koko ajan sähköiseen arkistoon. Näiden väliin tarvittiin linkki, jolla arkistosta voitiin joustavasti siirtää Raamattu tai osa sen tekstiä ihmisten älypuhelimiin tai muihin sähköisiin laitteisiin, tietokoneisiin tai tabletteihin. Yhtyneiden Raamattuseurojen asiantuntijat saivatkin hiljan valmiiksi järjestelmän, joka tekee tämän mahdolliseksi. Suomen Pipliaseuran Piplia-sovellus ja sen rinnalla toimiva Raamattu.fi-sivusto ovat ensimmäisiä tämän uuden järjestelmän käyttöön perustuvia ratkaisuja.

Kääntämisen periaatteetkin muuttuivat

Tekniikan kehitys on viimeisen 20 vuoden aikana ollut huima, enkä olisi vuonna 2000 mitenkään osannut arvata, mitä tulisi tapahtumaan. Tekniikan kehittyminen on myös muuttanut itse käännöstyötä. Kun aloitin kansainvälisessä raamatunkäännöstyössä, pyrimme tuottamaan mahdollisimman korkeatasoisia raamatunkäännöksiä ajatellen, että lukijat saavat käsiinsä painetun kirjan. Sittemmin olen muiden mukana havahtunut siihen, että tämä ajattelutapa ei palvele kaikkia Raamatun käyttäjiä. On paljon ihmisiä, jotka eivät osaa lukea. On paljon ihmisiä, joille painettu kirja on vain haave. On paljon ihmisiä, joita lukeminen ei vain kiinnosta. Pohdin muiden tavoin, kuinka voisimme auttaa näitäkin ihmisiä Raamatun äärelle.

Tekniikan kehittyminen on myös muuttanut itse käännöstyötä.

Osa näistä ihmisistä käyttää omistamaansa älypuhelinta Raamatun lukemiseen. Osalle taas äänikirja on paras tapa tutustua ja syventyä Raamatun sisältöön. Jos tuotamme jo olemassa olevasta raamatunkäännöksestä sekä älylaitteisiin sopivia versiota että äänikirjoja, monet hyötyvät. Näinhän olemme tehneet vuoden 92 virallisen raamatunsuomennoksen kohdalla. Piplia-sovelluksessa on sekä teksti, että sen äänite. Pidemmän päälle tämä ei kuitenkaan ole kaikkein paras vaihtoehto.

Kielentutkijat ovat havainneet, että sähköisissä medioissa käytetään erilaista kieltä, kuin painetuissa teksteissä.

Kielentutkijat ovat havainneet, että sähköisissä medioissa käytetään erilaista kieltä, kuin painetuissa teksteissä. Ero vaikuttaa niin suurelta, että jotkut tutkijat ajattelevat tämän sähköisissä medioissa käytettävän kielen olevan kokonaan eri asia kuin muu kirjakieli. Jos tavoitteemme on tuottaa raamatunkäännös älylaitteilla käytettäväksi, on pohdittava käytettävää kieltä. Samalla voidaan myös paremmin huomioida älylaitteiden tarjoamat uudet mahdollisuudet. Voimme esimerkiksi liittää Raamatun tekstin oheen laajoja selityksiä, kuvia ja jopa videoita.

Uudenlaisella kielellä ja teknisillä mahdollisuuksilla on merkitystä, kun käännöstä laaditaan.

Uudenlaisella kielellä ja teknisillä mahdollisuuksilla on merkitystä, kun käännöstä laaditaan. Ennen vuotta 2014 kukaan ei ollut vakavasti kokeillut, miten Raamattu kääntyisi uudenlaisen kielen ja teknisten ratkaisujen asettamissa puitteissa. Kun Pipliaseura aloitti oman kokeilunsa vuonna 2014, DigiMarkuksen suunnittelun, purjehdimme tuntemattomille vesille.

Pohdimme pitkään sekä käännöksen tavoitteita, toteuttamistapaa että julkaisumuotoa. Kuuntelimme kielitieteilijöitä, käännösteoreetikkoja ja kirkkojen työn asiantuntijoita. Heidän neuvojensa ja oman kokemukseni varassa saatoin yhdessä työtovereideni kanssa luoda ohjeet siitä, kuinka uusi käännös olisi laadittava. DigiMarkuksen laatimisesta saadun kokemuksen rohkaisemana Pipliaseura laati yhteistyökumppaneineen uuden suomennoksen Uudesta testamentista.

DigiMarkuksen laatimisesta saadun kokemuksen rohkaisemana Pipliaseura laati yhteistyökumppaneineen uuden suomennoksen Uudesta testamentista.

Lokakuussa julkistettava UT2020 on siksi pitkän ja monipolvisen matkan tulos. Matka on pidempi kuin tulemme ajatelleeksi. Olemme kuitenkin yhteistyöllä ja taitavien työntekijöiden osaamisen ja omistautumisen avulla saavuttaneet erään virstanpylvään. Se mikä alkoi käännösohjelmiston käyttöönotolla yli 20 vuotta sitten, on johtanut uudenlaisen käännösmenetelmän ja sen avulla luodun uuden käännöksen syntyyn.

Mitä vielä tuleekaan

Matka ei pääty tähän. Vaikka en tiedä, mitä seuraavan mutkan takana odottaa, tiedän kyllä, mitä Pipliaseura seuraavaksi tekee raamatunkääntämisen saralla. Olemme juuri saamassa valmiiksi selkokielisen Luukkaan evankeliumin käännöksen.

Seppo Sipilä

Suomen Pipliaseuran raamatunkäännöstyön asiantuntija