Avioliitto TYÖMATKA???
Päivämies 27.5.2015: s.19:
”Jumala on elämän antaja
Avioliitto tarjoaa mahdollisuuden puolisoiden yhteiseen, Jumalan siunaamaan matkaan. Tuo matka ei ole pelkästään tavanomainen lomamatka, jolla etsitään virkistystä ja voimia arkeen. Jumalan tarkoituksen mukaan avioliittoa voi nimittää myös työmatkaksi, jolla on Jumalan asettama tarkoitus. Sanoihan Jumala ihmiselle: ”Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa” (1. Moos. 1:28).
Jumalan luomistyö jatkuu. Avioliitto on myös kumppanuutta Jumalan kanssa. Avioliiton tarkoitus on vaalia kahden ihmisen, miehen ja naisen onnea ja tuottaa uusia sukupolvia. Lasten synnyttäminen ja vastaanottaminen palvelee luomisjärjestyksen mukaan Jumalan suunnitelmaa. Tässä tehtävässä aviopuolisot ovat arvokkaassa osassa. He ovat Jumalan työtovereita.”
- Olen tässä lähdössä työmatkalle! :D
Lapsi saadaan alulle, synnytetään ja kasvatetaan yhdessä työtovereina Jumalan kanssa. Vaimo, mies ja Jumala ovat rinta rinnan yhteisessä projektissa. Jumalan työtoveriksi pääsee hedelmöittymisen, synnyttämisen ja kasvattamisen kautta. Miten muut vl-ihmiset pääsevät Jumalan työtovereiksi; sinkut, lapset, lapsettomat pariskunnat? Ovatko kaikki maapallon aviossa elävät vanhemmat Jumalan työtovereita? Vaatiiko työtoveruus myös sitä, että pitää olla vanhoillislestadiolainen?
Avioliiton muuttuminen kahden toisiinsa rakastuneen ihmisen välisestä rakkauden liitosta työmatkaksi ja myöhemmin saadun lapsen muuttuminen Jumalan lahjasta työmaaksi, on ihan uusi ulottuvuus vl-liikkeen opetuksessa avioliitosta ja lasten vastaanottamisesta. Kyse ei olekaan enää Jumalan luomistyöstä, jossa ihminen on vain välikappaleena, vaan ihmisellä on oma työosuutensa asiassa suoritettavanaan.
Kirjoituksesta tulee mieleeni poliittisen puolueen johdon puhe jäsenilleen. Sanan ”Jumala” voisi korvata suoraan Äiti Maalla ja tovereina olisivat toiset puolueen jäsenet.
Minusta Jumalan työtoveruuden lupaaminen lisääntymisen kautta on suorastaan härskiä. Ei voi mitään, likainen olo tulee tuota tekstiä lukiessa. Ja pahinta hommassa on vielä se, että joku saattaa vielä uskoa todeksi tuon selityksen.
Myös Sauli Karhu on kirjoittanut samasta aiheesta blogissaan: https://saulikarhu.wordpress.com/2015/05/28/lisaantykaa-ja-tayttakaa-maa/
26 kommenttia
Vähän asiaakin. Tiedän suurinpiirtein mistä kirjoitat. Olen käynyt prosessin esikoisuuden kanssa ja profiilistani löytyy linkki, josta voi halutessaan lukea Kasvukivut 1-5. ne on sellasia aanelosia, ettei ole kovin pitkä juttu.
Kipu on kovaa lähes sietämätöntä. Ainoa asia, jota kysyn, mutta en välttämättä odota vastausta: Eivätkö ne haavat koskaan parane, kun aina vain askartelet näissä asioissa?
Hengellisen väkivallan aiheuttamat haavat eivät ole mitään näkyviä pintanaarmuja kuten tiedämme. Miten joku sivullinen voi kyselyillään yrittää kiirehtiä toisen paranemista? Ainakaan minun kohdallani se ei tehoa, vaan vaikutus on joskus ihan päinvastainen. Kiitokset Vuokolle taas kerran, kun jaksat….
En ole vanhoillinen, olen siis sivullinen. Yhteinen suru, yhteinen kauna, yhteinen vihollinen ja yhteinen joku muu saattaa tuntua niin rakkaalta rinnallakulkemiseltä. mutta voi ollakkin myrkkyä paranemiselle. Mitä Jumala haluaa? Hän haluaa, että annamme anteeksi kaikki kaikille! Mitä ihmisen lihallisuus sanoo? Minua on loukattu niin, etten pääse täältä maasta ylös millään koskaan.
Lahkolaisten harhaopit ovat aina ihmistä tuhoavia. Niin tämäkin sekulaariharha (lestadiolaisuus), joka korottaa maanpäällisen taivaallisen sijaan.
Harmillista, että “ortodoksiblogistin” titteli vaikuttaa siirtyneen sivistyneeltä Jyrki Härköseltä toisaalle.
Ilola! Olen miettinyt asiaa siltä kannalta, että haavoitettu sielu tuntee toisen haavat, jotka ovat samanlaiset. Siinä on kuitenkin helposti se riski, että työ siinä ympäristössä ei salli omien haavojen paranemista. Lestadiolaisuus on muuttunut pelon ja pelon uskonnoksi, jota vain Jumalan ihmeet muuttavat.
Julistajat pelkäävät löysätä opetustaan helvetin pelossa. Perheet eivät uskalla tehdä ratkaisujaan, koska se tuottaa “oantunnon” vaivaa ja lisää pelkoa. Itse asiassa olen joskus kirjoittanut asiasta täälläkin. Jos lapset ovat Jumalan lahjaa niinkuin uskon. Jos sitten katsotaan muita Jumalan lahjoja: Ovatko julistajattehneet työtä verille asti kilvoitellen parantamassa sairaita, puhumassa kielillä ja selittämässä kielliä.
Olen sanonut, että olemassaolevat lapset tarvitsevat tervettä äitiä. En osaa asiaa paremmin sanoa, mutta mielestäni emme voi muuta kuin huutaa Herran puoleen taakoitettujen ja kärsivien perheiden puolesta, etkö voisi muuttaa ajatuksia tässä asiassa.
Minä ainakin olen puhunut ja kirjoittanut vaikka kuinka monet kerrat Jumalan työtoveruudesta, jossa yksi hienoimmista asioista on, että saa osallistua jopa luomiseen. Aion tehdä niin vastaisuudessakin, enkä pidä sitä kovin härskinä.
Kaikkia maailman kristillisiä teemoja ei tarvitse tarkastella vanhoillislestadiolaisen liikkeen perheopetuksen avaimenreiästä. Jumalan työtoveruudesta ja luomiskertomuksen tulkinnasta työtoveruutena ovat kirjoittaneet jo varhaiskirkon kirkkoisät. Samoin Luther jo paljon ennen kuin lestadiolaisesta perhepolitiikasta oli aavistustakaan.
Kirjoittaja
Vuokko Ilola
Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen suvanteissa, pyörteissä, myrskynsilmissä ja sen opetuksen läpivärjäyksessä rapiat nelikymppiseksi kasvanut naisimmeinen.
Kyllä se alunperin oli Aatamillekkin työmatka! Toimeksianto oli: Viljellä ja varjella maata! Aatami päätti, tai oliko se Eeva, opiskella ja päästä vähemmällä.
Ilmoita asiaton kommentti