Piispa Jari Jolkkosen mainiosta kirjoituksesta (”Ikävä vanhoja ateisteja”) poikineet reaktiot osoittavat, että ateismin ja uskovaisuuden ääripäät ovat Suomessa samasta puusta veistettyjä.
Suomessa kaivattaisiin kirkon ja valtion suhteiden pohtijoiden joukkoon ateisteja uskovaisia. Sellaisia, jotka tuntevat historiaa, arvostavat vapautta, mutta karsastavat niin ääriuskovia kuin militantteja ateistejakin.
Euroopassa tällaisia hahmoja olivat esimerkiksi Lennart Meri, Vaclav Havel ja ehkä myös Ranskan eläköitynyt presidentti Jacques Chirac. Vaikka Chirac oli poliittisen kähminnän mestari, on hänessä paljon samaa kuin Lennart Meressä ja Vaclav Havelissa. Heitä yhdistää enemmän kristillinen humanismi kuin kieltojen ja käskyjen uskovaisuus.
Uskovainen ateisti on kriittinen, mutta arvoiltaan humaani; uskoo Jumalaan, mutta ei uskonnollisiin insituutioihin. Nämä olisivat hyviä eurooppalaisia ominaisuuksia ateistien uskovaisten puhemiehelle Suomessakin.
Kirkon puolelta Suomen ateisteja ei kannata katsoa outoina lintuina. He ovat suomalaisen kansankirkon jälkeläisiä siinä missä seurakuntanuoretkin. Keskustelua kristillisyydestä hallitsevat Suomessa militantit molemmissa ääripäissä.
Nostan piispa Jolkkoselle hattua siitä, että hän uskalsi tuoda keskusteluun oppineen eli historiallisen näkökulman ”tuntea kristinuskoa”.
Eikö meidän kristittyjen tulisi toivoa palavia lamppuja sammuneiden sijasta?
Vappaa-ajattelijoiden varoilla ylläpidettävää leprasairaalaa lienee turha etsiä…?
jorma ojala :”Vappaa-ajattelijoiden varoilla ylläpidettävää leprasairaalaa lienee turha etsiä…?”
”Vappaa-ajattelijoiden” uskonnon laadusta on jäänyt mieleen Helsingissä muutama vuosi sitten toimeenpantu Raamattujen vaihto pornolehtiin, mikä ei mielestäni ole osoitus kristillisestä vakaumuksesta kuten ei ole kirkollisten juhlapyhien vastustaminenkaan.
Duoda noin, tunnustuksena kirkon historialle se, että kirkko ylläpiti käyhäinhoitoa ennen kuin sitä maallisten, sekulaarien voimien taholta alettiin kehittämään. Siten kuitenkin lapran ja muiden kulkutautien hoito on järjestetty sekulaarien kuntien ja kuntainliittojen toimesta.. En tiedä, onko jossain päin maailmaa kirkon toivomuksesta jarrutettu köyhäinhoidön yhteiskunnallista hoitoa ajatellen että ”hyväntekeväisyuysyhtreiskunta” pönkittää kirkon asemaa… Sen tiedän, että sekulaarihumanistiselta pohjalta toimivat yhteiskunnalliset liikeet ovat toimineet terveydenhuollon kehittämiseksi – eikä vailla saavutuksia. Motivaatiota lisää halu toimia tämän ihmisten ainoan elämän puolesta ja usko toiminnan mahdollisuuksiin (kohtalouskon sijaan).
Tuula, eräiden helsinkiläisvaparien tempaus vuonna 2010 oli typerä temppu, josta on saatu maksaa kallis hinta ja jota ei ole toistettu. Tapa oli epäonnistunut, vaikka sinänsä uskontojen seksuaalisuuteen kohdistuvan ahdasmielisyyden kritikoinnin tavoite oli perusteltu. Kyseiset aktiivit eivät pääosin enää toimi vapariliitossa. Saadut Raamatut ja virsikirjat on lahjoitettu Helsingin yliopiston kielitieteelle lingvistiseen tieteelliseen tutkimuskäyttöön.
Esa Ylikoski :”Tapa oli epäonnistunut, vaikka sinänsä uskontojen seksuaalisuuteen kohdistuvan ahdasmielisyyden kritikoinnin tavoite oli perusteltu.”
Väärä henkilöhän itsekin olen puhumaan siitä mikä on kristillistä ja mikä ei. Olen niitä vapaa-ajattelijoiden määrittelemiä ”tiukkapipoja”, jotka eivät hyväksy mm. vapaata seksiä, vaan arvostavat avioliittoa sakramenttina, jonka suojissa voi elää todellinen perherakkaus, jossa lapset ja heidän kasvamisen tarpeensa, kysymyksensä ja johtopäätöksensä ovat tasa-arvoisia aikuisten tärkeiden asioiden kanssa ja asioista myös keskustellaan heidän kanssaan ”lapsiohjautuvasti” ja katsotaan maailmaa ”lapsen silmin” ml. heidät, jotka olivat lapsia ja seisoivat isiensä rinnalla, kun montakymmentä kertaa Suomea suurempi suurvalta aloitti v. 1939 hyökkäyssodan Suomea vastaan tavoitteena yksipuoluediktatuuri ja Suomen laillisen demokraattisen yhteiskuntajärjestelmän kumoaminen.
Arvaapa miltä tuntui sunnuntai-aamuna raahata joidenkin papiston edustajien taholta harrastuksensa vuoksi ”saatananpalvojaksi” leimattu eläkkeellä oleva johtajapuolisonsa ”kristittyjen” nimeämänä ”maailman vaarallisimpana ihmisenä ja murhaajana” Seinäjoen Lakeuden Ristin kirkkoon hyvissä ajoin ennen virallisen messun alkua? Kanttorin soitto täytti kirkon ja istuimme hetkeksi takimmaiseen penkkiriviin, että emme olisi häirinneet kirkon etupenkeillä istuvia. Näitä tunnelmia tuskin ymmärtää kukaan, joka ei ole tosimielessä tarttunut Raamattuun jo 10-vuotiaana. Kiitokset henkilölle, joka istui eteisessä ja jakoi esitettä ”Tervetuloa Lakeuden Ristiin”.
https://www.youtube.com/watch?v=r82fyOb8F5w
Raamattu uskonnollisen elämän lähteenä toimii niille jotka osaavat sitä lukea. Mutta kun siitä tahdotaan tehdä tietolähde todellisuudelle niin joudutaan suuriin älyllisiin vaikeuksiin.
Hyvä esimerkki on Vesa Ahlforsin siteeraama room 5:12. Sen todeksi hyväksyminen edellyttää luomiskertomuksen kirjaimellista totenapitämistä. Siinä edellytetään Adamin olevan ainoa ihminen Evan ohella .Lisäksi, että heillä olisi periaatteessa ollut mahdollisuus ikuiseen elämään. Vielä, että heidän moraalinen lankeemukseensa toi kuoleman maailmaan.
Todistettavasti tämä on vastoin tietoamme elämän kehittymisestä maapallolla.
Biologisesti katsoen on kaksi mielenkiintoista kantaa kuolemaan. Eriytynyt oraganismi, esimerkiksi ihminen tai hänen koiransa, kuolee kun sen geneettinen ohjelma on viety päätökseen.
Mutta toisaalta jokainen organismi on sen eläman kantaja, joka lähti liikkeelle ensinmäisestä alkusolusta. Elämä, joka kaikessa elävässä elää, on yhtä ja samaa elämää joka lähti ensinmäisestä solusta käyntiin.
Me yksilöorgismeina olemme elämän kantajia sukupolvesta sukupolveen kunnes elämä maapallolla tulee mahdottomaksi eläville organismeille.
On suuri lohdutus ja tehtävän tunne jokaiselle joka näkee oman elämnsä tärkeyden tuon suuren elämän varjelijana ja ylläpitäjänä.
Vaikka elämä tulee vielä jatkumaan pitkään, niin se lopullinen kuolema odottaa sitä muutaman miljaardin vuoden kuluttua, kun räjähtävä aurinko nielaisee maapallon. Aurinko kuntamme geologia joka elämän lopulta sammuttaa on tuskin Adamin synnin seurausta yhtä vähän kuin geneettisen koodin ohjaama ihmisen ikä.
Syntiinlankeemusta tuskin tapahtui luomiskertomuksen kuvaamalla tavalla vaan ”syntisyytemme” löytyy evolution aikaansaamasta kyvystä raivata ihmis olioille paikkansa luomakunnassa.Tämä edellytti toisaalta sopeutumista elinympäristöönsä toisaalta raivata ja muutta elinympäristöä ihmisille sopiviksi. Tämä edelleyttää hyvin agressiivista ja omakeskeistä elementtiä ihmisissä joka puolestaan vaikeuttaa ihmisten yhteiselämää ja itsekuvaa.
Ihmisen evolutiomainen kehitys jatkuu toisaalta luonnollisena lajin kehityksenä ja toisaalta meidän itsemme omaa kehitykseemme puuttumisen johdosta.
Viimeisen 150 vuoden mittainen tieteen kehittyminen ja joka jatkuu kasvavalla vauhdilla, on antant ihmiselle työkalut muuttaa omaa biologista varustustaan.
Tuhannen vuoden kuluttua ne ihmiset jotka ovat selvineet hengissä lähetyvistä katastrofeista, ovat todennäköisesti aivan toinen laji verrattuna nykyihmiseen.
Markku Hirn,
Sopisikohan tuohon kommenttiin filosofi Feuerbachin näkemys, joka pitää turhanpäiväisenä ajatusta luonnon ja ihmisen yläpuolella olevasta Jumalasta: vain luontoon palaamalla löydämme ”autuuden lähteen”, sillä taivaan perillisinä kadotamme maan. Osittain tuo on mielestäni totta, mutta yhtä totta on mielestäni sekin, että vain maan perillisinä kadotamme taivaan. Tätä ”epätasapainoa” kuvaa mielestäni ortodoksiristiin kuuluva vinoittain oleva poikittainen osa ja samaa epätasapainoa edustivat Golgatalla ristiinnaulitut ryövärit kuten ihmiselämässä kaikki muutkin ajattelusuunnat, joissa ”kovat” ja ”pehmeät” arvot eivät ole tasapainossa.
Jehovantodistajia ei auta luomisteologia, koska pelastuskäsitys on synergistinen, omiin tekoihin perustuvaa vanhurskautta rakentava kautta linjan.
Miten niin ”tulkittu” henkilön nimi on enemmän kuin….mikä ? Ihminen ?
Kristus on ”voideltu” eikä kukaan ole sellainen syntyjään, ellei vauvakinaa lasketa. Kristus on messias, odotettu, kohotettu ja tulkinnoilla ladattu hahmo. Kristus on arvoniminimi.
Tämä ei ole ihan aiheesta, mutta sinne päin. Kirkkojen traditiona on aina ollut rukoilla Jeesusta tai Kristusta, mutta onko Raamatussa kehoitusta rukoilla Jeesusta tai esimerkkiä tällaisesta rukouksesta? Tai Pyhää Henkeä? Kuoleva Stefanos rukoili Herraa Jeesusta Kristusta ottamaan vastaan hänen henkensä. Onko muita mainintoja? Minun mieleeni tulee vain kehoitukset rukoilla Jumalaa.
Koska kolminaisuus, siksi osoite lienee sama riippumatta kenen nimi on rukouskortissa.
Näin minäkin sen ymmärrän, mutta se ei ollut vastaus kysymykseeni.
En voi sille mitään, että minulle ”Jeesus on Herra”-hokema tuo assosiaationa mieleen Jeesus-plakaatit lyhtypylväissä.
Pelkässä ”Jeesus”-nimessä on jotain liian tuttavallista, tavanomaista, on kuin joku puhuisi naapurin erkistä. Kristushan on samalla paitsi ihminen, myös Jumala ja jotenkin jeesustelu mielestäni lievästi rikkoo toista käskyä.
Hyvä, oivaltava blogi!
Apokryfikirja kertoo taivaallisesta luomistyöstä seuraavaa, kun taivaallisia olentoja ryhdyttiin luomaan.
Näkymätön henki loi ensimmäisen luomuksensa ja antoi sille nimeksi Kaitsemus, Barbelo.
Kun näkymätön henki katsoi luomustaan, omaa ajatustaan, hän ihastui siihen ja kipinä syttyi hänen silmäänsä ja tuo kipina oli ensimmäinen jälkeläinen, ja sai nimen Kristus. Mielikuvitustarina siis, eikä siitä sen enempää.
………………………………
Jeesuksesta puheen ollen, on huomattava, että hänelle on kirjoitettu kaikenalaista mitä VT:n henkilöt olivat.
Yksi esimerkki Jeehu Joosafatin poika ja Jeesus Joosefin poika.
Kun profeetta voiteli Jeehun kuninkaaksi, kansa heitti vaatteita hänen eteensä ja huusi ”Jeehu on tullut kuninkaaksi! ”
Jeesusta ei profeetta voidellut, mutta hän ratsasti kaupunkiin ja tarinan mukaan kansa levitti palmunlehviä hänen eteensä ja huusi ”Hallelujaa Daavidin poika,” vaikka Daavid ei ollut hänen isänsä.
Kun Jeehu oli saanut vallan ja oli surmannut Israelin ja Juudan kuninkaat, häneltä kysyttiin: ”onko kaikki hyvin ” Jeehu vastasi. ”Mitä se sinulle kuluu onko kaikki hyvin, seuraa sinä minua. ”
Kun Pietari kysyy Jeesukselta Johanneksesta, joka oli nojannut Jeesuksen olkapäähän , että entäs tämä, miten tämän kanssa. Jeesus vastaa. ” Mitä se sinua liikuttaa, seuraa sinä minua. ”
Jeehun riesana oli Iisebel niminen kuninkaan vaimo, jonka luokse hän menee, Kansa oli kyllästynyt Iisebelin toimiin ja itsevaltiuteen. Kansa odotti ja toivoi että Jeehu hoitelee Iisebelin, koska profeetta oli ennustanut, että ’Koirat syövät Iisebelin ruumiin Jisreelin tasagolla niin että kukaan ei voi sanoa häntä enää Iisebeliksi. ”
Jeehun joukot hoitelivat Iisebelin ja pudottivat ikkunasta alas, ja koirat söivät Iisebelin ruumiin.
Ilmestyskirjassa Jeesus on vasta menossa surmaamaan Isebeliä, vaikka häntä ei enää ole, Jeehu teki sen jo.
Ilm. ” 2:20 Vaan minulla on vähä sinua vastaan, ettäs sallit sen vaimon Jesabelin, joka itsensä prophetaksi sanoo, opettavan ja minun palvelioitani viettelevän, salavuoteudessa makaavan ja epäjumalan uhria syövän. >”
Jeesus on hyvin vihainen Iisebeliä kohtaan ja aikoo syöstä tautivuoteelle myös hänen lapsensa, ja tämä nainen on laajentunut koskemaan kaikkia naisia, koska naiset eivät pysy raamatun sanassa vaan viettelevät. Ja naisilta vietiin puhe.ja äänioikeus pitkäsksi aikaa.
”Minä en halua, että nainen opettaa,” sanoo Paavali.
Huomattavasti tiivistettynä ja muistin pohjalta tämä kommentti.
Jeehu ei tietenkään ole ainoa Jeesus materiaali, monesta muustakin voisin kertoa.
Olihan Jumalalla noita muitakin poikia kuten esim. Daavid ja Jeesus Bar abbas.