Asevelvollisuudesta keskustellaan

Asevelvollisuus herättää mielipiteitä samalla kun parlamentaarinen työryhmä valmistelee selvitystä asevelvollisuuden kehittämisestä. Hesarissa Aseistakieltäytyjäliiton järjestökoordinaattori Aku Kervinen toteaa, että asevelvollisuuden tasa-arvo-ongelma voidaan ratkaista kahdella tavalla: joko ulottamalla asevelvollisuus myös naisiin, mikä hänen mukaansa aiheuttaa uusia ongelmia, tai sitten lakkauttamalla asevelvollisuus, mikä ratkaisee entisiäkin ongelmia (HS 1.8.2021).

Kervisen tavoin muutamat muutkin puheenvuorot Hesarissa (toimittaja Huuhtanen 8.7. ja Kahanpää 25.7.) ovat koskeneet lähinnä asevelvollisuutta tasa-arvokysymyksenä. Se on toki tärkeä näkökulma ja otettava huomioon. Asevelvollisuuskysymyksessä on kuitenkin myös muita ulottuvuuksia, ei vähiten sen merkitys uskottavalle maanpuolustukselle. Pelkän tasa-arvonäkökulman tarkastelu Aseistakieltäytyjäliiton Kervisen tavoin sivuuttaa kysymyksen uskottavan puolustuksen ylläpitämisestä. Se on kuitenkin ensisijainen perusteltaessa nykyistä asevelvollisuutta ja sen mahdollisia vaihtoehtoja.

Keskustelussa esitetyt muut, tasa-arvoisemmat vaihtoehdot, kuten asevelvollisuuden ulottaminen myös naisiin, kaikkia koskeva asepalvelus tai sitä korvaava kansalaispalvelus, vapaaehtoinen palvelus sekä ammattiarmeija sisältävät erilaisia haasteita ja ongelmia.

Vahvasti valikoiva tai vapaaehtoinen palvelus ei näytä tuottavan riittävän suurta joukkoa sodan ajan koulutettuja sotilaita (tarve on noin 16 000/v.) ilman jonkinlaista vastiketta tai kompensaatiota, mikä kannustaisi palvelukseen. Näin vapaaehtoisuus johtaisi oletettavasti kohti ammattiarmeijaa, joka riittävän suuruisena on Suomelle liian kallis vaihtoehto ja jolla olisi heikentävä vaikutus yleiseen maanpuolustustahtoon.

Kansalaispalveluksen mahdollinen sisältö, järjestäjä ja maksaja ovat vielä avoimia kysymyksiä. Varusmiespalvelusta vastaavan järjestelmän pystyttäminen noin 15 000 - 20 000 henkilön koulutukseen on iso ja kallis urakka, etenkään jos sille ei olisi tasa-arvon lisäksi varsinaisesti muuta tarvetta?
Asevelvollisuuden ulottaminen miesten lisäksi koskemaan myös naisia merkitsisi noin 15 000-20 000 palvelukseen astujaa lisää, mikä on joukkotuotannon tarpeen kannalta lähes kaksinkertainen määrä. Sen sijaan vapaaehtoisten naisten osuutta ja määrää asepalveluksessa on tarpeen lisätä nykyisestä noin 2000:een korvaamaan ikäluokkien pienenemistä ja palveluksensa keskeyttäneitä.

Nykyinen miehiä ja vapaaehtoisia naisia koskeva asevelvollisuusjärjestelmä tuottaa riittävän suuruisen ja suorituskykyisen sodan ajan vahvuuden hinnalla, johon maalla on varaa. Samalla maanpuolustus koetaan yhteiseksi asiaksi, kun jokaisesta perheestä osallistutaan siihen.

17 kommenttia

  • Joona Ojanen sanoo:

    Sotia ei enää käydä kuten ennen. Kuvitteleeko joku tosissaan että 6kk koulutuksella iso kasa miehiä metsässä torjuu modernin venäläisen armeijan? Ei tällä sotilasjoukolla ole siellä metsässä mitään mitä ampua sillä vihollinen tykittää ilmasta ohjuksia ja muita moderneja täsmäaseita tuhoten heidät helposti satojen kilometrien päästä.

    Venäjä niin halutessaan voisi voittaa sodan Suomea vastaan lähettämättä ainuttakaan sotilasta Suomen alueelle. Tämä sota menisi jotakuinkin näin: ohjuksia kaupunkeihimme ja muihin strategisiin kohteisiin -> antaudutteko? -> lisää ohjuksia -> antaudutteko? -> lisää ohjuksia? -> ai nyt riitti, vetäkää venäjän lippu salkoon ja se siitä.

    Nato on ainut realistinen optio jos joku aikoo tosissaan sodan voittaa. Jokainen sota itänaapuria vastaan on hävitty ja jokaisessa sodassa olemme tarvinneet liittolaisia.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Joona Ojasen kommentti on ytimeen katsova.

      Hyvin menisi kahdesta kolmeen päivään ennenkuin vihulaista nähtäisiin.

      Helsinki on 6.n minuutin päässä, keskeisimmät asemat kenttineen 8.n minuutin päässä. Rajamiinoilla ei mitään merkitystä kun kuusi konetta kyntää 300.taa metria aukkoa, ja pitemmällekin.

      Suuren tykistömme suuliekit eli lämpöimpulssit nähdään valvontakoneista ja elinaikaa on hyvin palveluksensa suorittaneilla sen mukaisesti ohjuksien lähtiessä.

      Näin on hyvät aikomukset maanpuolustukseen, mutta realiteetit kovin toiset.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Särkiö sanoo:

    Suomella on kahdenvälisiä sopimuksia puolustusyhteistyöstä eri maiden kanssa sekä modernia aseteknologiaa eri tilanteisiin. Alueiden hallussapito tapahtuu yleensä viime kädessä maavoimien operaatioilla.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Joona Ojanen sanoo:

      Ai onvai? Ja kuka Suomen apuun tulee jos venäjä hyökkää? Mitä tällä alueiden hallussapidolla saavutetaan kun koko maa voidaan saattaa polvilleen ilman että ensimmäistäkään tunkeutujaa tulee alueellemme.

      Noinkohan jugoslavian presidentti Slobodan Milošević ikinä kuvitteli homman päättyvän siihen että USA pistää (YK:n mandaatilla toki) ohjusta niskaan kunnes luovuttaa?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Joona Ojanen sanoo:

      >>”P.Särkiö” ekä modernia aseteknologiaa eri tilanteisiin

      Mistähän modernista aseteknologiasta on kyse? En usko että tällaista edes on mutta kuvittellaan että on edes Helsingin suojaksi. Kauanko tämä moderni puolustus toimii? ja koska tarvitaan muiden, paljon kykenevempien maiden (USA, Ranska, UK) väliintuloa?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jorma Hentilä sanoo:

    Jos asevelvollisuus ulotetaan koskemaan myös naisia, seurauksena on yhä selvempi siirtyminen valikoivuuteen komennettaessa asevelvollisia aseelliseen palvelukseen. Tosiasissahan rekrytointi on jo nykyisellään aikaisempaa valikoivampaa.

    Vuonna 2001 liitettiin MTS:n vuotuiseen mielipidetutkimukseen seuraava kysymys:

    ”Suomessa on käytössä miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jossa mahdollisimman suuri osa ikäluokasta saa sotilaallinen koulutuksen ja joka tuottaa suuren reseervin. Pitäisikö nykyinen järjestelmä säilyttää vai siirtyä valikoivampaan varusmiespalvelukseen, jolloin vain osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja jolloin reservin määrä supistuisi, vai kokonaan siirtyä palkattuun, henkilömäärältään pienempään ammattiarmeijaan?”

    Valikoivampi järjestelmä on saanut vähän yli kymmenen prosentin kannatuksen ja ammattiameija alle kymmenen prosentin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Väisänen sanoo:

    Myönnän kommenttini olleen vahva.

    Huomaan kuitenkin ystävällismielisen näyn ja tekemisen työn asenteissa ja teoissa kantavan pidemmälle kuin liittoutuminen suureen sotilasliittoon.

    Naton jäsenenä Itänaapurimme varustaisi rajansa aseita määrässä mitä täällä ei haluta ymmärtää. Tuhovoimasta niillä ei tarvinne muistuttaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Blogin mietteisiin yleisestä velvollisuudesta asepalvelukseen jotakin.

      Naisia hyvin jo varhaisessa vaiheessa voi tulla erikoisjoukkoihin tietoliikenneoperatiivisessa hallinnassa perusjakson jälkeen. Muuten katsotaan naisten halukkuutta edetä normaalilla kaavalla.

      Miehet saisivat pääosin edelleen vastata yleisestä velvollisuudesta asepalveluksen huolehtimisessa. Sielläkin erikoistuminen varhaisessa vaiheessa on asiaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Käytännössä esittämääni naiset saisivat opiskelupaikan vahvistumisen lisäksi mahdollisuuden suorittaa palveluksensa osissa jolloin vuoroin oltaisiin koulussa ja vuoroin armeijan harmaissa.

      Syntyykö sitoutuneisuutta ja missä määrin on tietysti valtiovallan huomaamisessa poikkeavissa valmistumisajoissa korkeakouluissa mitkä nekin ovat luupin alla, ja tämä jo aposteriosi.

      Nuorilla naisilla on kuitenkin paljon annettavaa kun vain niin haluavat, ja tämä hyvin teknisluonnontieteellisellä puolella.

      Yhteensä ja erikseen, naiset ovat mahdollisuus sitouttaa, ja lisätä paljon kykyämme maastamme huolehtimiseen. Keinoista saamme keskustella, ja se on hyvä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Petri Järveläinen sanoo:

    Katselin tilastoja. Niiden mukaan puolustusvoimien henkilöstökulut olivat vuonna 2020 700 miljoonaa euroa. Henkilöstöä oli 12 000. Keskimääräisen henkilötyövuoden hinta oli 57 000. Yksi tapa arvioida palkka-armeijaan siirtymistä on verrata kokoa Ruotsiin, jonka tavoite on 50 000 palkkasotilasta. Jos näillä mentäisiin, henkilöstömenot nousisivat noin 2.3 miljardia euroa vuodessa. Nykyisillä palkkakuluilla saadaan koulutetuksi 240 000 sotilaan sodanaikainen moderni armeija sekä iso reservi. Ei palkka-armeija ainakaan taloudellisesti erityisen vetovoimaiselta näyttäisi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Kyllä, hyvien suhteiden ylläpitäminen aina sopimuksiin asti tarvitsee korkeintaan 300.taa miljoonaa vuodessa.

      Ja tämä yläkanttiin. joten intohimojen syitä varustautumiseen hyvin voi ja saa katsoa kuin kysyä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Asiaan kuuluu yhteistyösopimukset Venäjän kanssa katsoa Itäistä Karjalaa luonnonarvoissa ykköskohteena mitä se onkin.

      Eikö luonnonsuojelun pitäisi olla ykkösprioriteetti mistä nyt puhutaan.

      Kun toisin halutaan toimia on se suurempikin rikos nyt ja jälkeemme elämiä Ihmisiä kohtaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Markku Hirn sanoo:

      Ruotsin palkka-armeijan luominen meni pieleen. Päteviä vapaaehtoisia ei löytynyt tarpeeksi joten nyt on palattu osittaiseen asevelvollisuuteen. Ruotsin armeijassa on edelleenkin enemmän päällystöä kun taistelevaa miehistöä. Tilannetta yritetään korjata mutta koko armeijan miehistökoko tulee jäämään n 14000 kun Suomessa vuosittain koulutetaan n 25 000 henkeä. Sen lisäksi Ruotsissa on puolikoulutettu Hemvärnet ( suojeluskunta).

      Jos Venäjä aikoisi tulla Suomeen, niin se todennäköisesti tuhoaisivat Suomen ilmavoimat ja laivaston risteilyohjuksilla ensimmäisen puolentunnin aikna , samalla lailla kun Englanti ja USA tuhosivat takavuosina Syyrian ilmavoimat. Luullakseni sateliittivalvonnalla jokainen lentokone on paikallistettu ja niitä voi seurata vaikka yrittettäisiin hajasijoittaa niitä.

      Suomelle olisi edullisempaa hankkia parituhatta risteilyohjusta joilla voisi vastaavalla tavalla uhata naapurin laivastoa ja ilmavoimia. Ilman niitä maavoimat eivät lähtisi liikkeelle. Noiden uusien hävittäjien hinnalla voisi todellakin hankkia tuhansia moderneja risteilyohjuksia.

      Johtopäätös on se että myös täällä eletään kauhun tasapainossa jossa uhataan tuhota toinen toisemme. Parasta maanpuolustusta on politiikka . Toivotaan että siinä ollaan tarpeeksi järkeviä oli tunteet sitten mitkä vain.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seija Rantanen sanoo:

    ” Nykyinen miehiä ja vapaaehtoisia naisia koskeva asevelvollisuusjärjestelmä tuottaa riittävän suuruisen ja suorituskykyisen sodan ajan vahvuuden hinnalla, johon maalla on varaa. Samalla maanpuolustus koetaan yhteiseksi asiaksi, kun jokaisesta perheestä osallistutaan siihen.”

    Haluaisin vähän faktoja näiden väittämien tueksi. Minkälaisesta sodasta puhutaan?

    En halua mitään copy-paste – juttua jostakin puolustusvoimain nettisivustolta, vaan kenttäpiispan henkilökohtaisen näkemyksen siitä, mitä tapahtuu, jos vaikka rauhanomainen naapurimme tuhansine nettihakkereineen tuhoaa tietoliikenneverkostomme.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Puolustusvoimat ei kai ole sitä varten että kykenisimme voittamaan sodat. Eiköhän ne ole siksi, että kykenemme sen verran laittamaan kampoihin, että tulijat vähän harkitsevat kannattaako tulla.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Puhutaan pidäkkeestä tai kynnyksen nostamisesta. Hyvin hoidettu ulkopolitiikka, puolustusyhteistyö eri maiden kanssa, materiaalinen varautuminen, sodan ajan joukkojen koulutus ja ylläpitäminen sekä ennen kaikkea kansalaisten vahva maanpuolustustahto saavat mahdollisen hyökkääjän harkitsemaan tarkkaan, kannattaako hyökätä.

      Siksi kybersodan keinoin pyritään vaikuttamaan maanpuolustustahtoon kiistämällä puolustusjärjestelmän mielekkyyttä, esimerkiksi asevelvollisuuden mahdollisuuksia tai oikeutusta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Yrjö Sahama sanoo:

    Menneinä esifeministisinä aikoina lienee ajateltu niin, että sukupuolten tasa-arvo työmarkkinoilla toteutuu siinä, että miehet ovat poissa työmarkkinoilta varusmiespalveluksen ajan ja naiset äitiysloman ajan. Nykyaikana tämmöinen ajattelu on tietystikin aivan vanhentunut. Ehkäpä todellinen tasa-arvo kaikkien kansalaisten kesken siis edellyttäisi yleistä kansalaispalveluvelvollisuutta, jossa miehille ensisijainen vaihto ehto olisi asepalvelus ja naisille siviilipalvelus (esim. hoitoalan avustavissa tehtävissä tai ympäristönhuollossa). Hakemuksesta voisi sitten mies hakea siviilipalvelukseen ja nainen asepalvelukseen, jolloin kenenkään ei tarvitsisi toimia omaatuntoaan vastaan. Toki tasa-arvo edellyttäisi myös palveluolojen yhdenmukaistamista muilta kuin tehtävien sisällön osalta, siis joukkomajoitusta ja virkapukupakkoa. Vasta tällöin voisi kansalaisten tasvertaisuus toteutua ihan oikeasti.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.