Antero Laukkanen: Pride tulee, oletko valmis?

Tämän ajan hengen julistajat tulevat Setasta ja Pride-aatteen kannattajista. Ja jos ei hyväksy sanomaa, on tuomio ankara: olet suvaitsematon tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vastustaja.

Pride-yhteisön tuottama henkinen paine, lähes pakko-osallistuminen pride juttuihin, jotta todistat olevasi suvaitsevainen ja tasa-arvoinen, alkavat olla ahdistavaa, joka vuotista pakkosyöttöä, kaiken median voimalla.

Onko tosiaan yhdenvertaisuus, tasa-arvo, suvaitsevaisuus ja oikeudenmukaisuus kutistunut pride-aatteen kokoiseksi ja näköiseksi? Onko tosiaan niin, että yritysten ja Kirkon ainoa tapa todistaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, on julkisesti tukea Pride-yhteisön toimintaa? Onneksi näissä länsimaisen yhteiskunnan peruspylväissä on sisällöllisesti kysymys paljon suuremmista arvoista, kuin osallistumisesta pride-toimintaan.

Hyvät suomalaiset, tässä tulee ilosanoma vailla vertaa: yhdenkään ihmisen ei tarvitse kokea alamittaisuutta yhdenvertaisuudessa, tasa-arvossa, suvaitsevaisuudessa ja oikeudenmukaisuudessa, vaikka ei osallistu Pride-marssiin ja tue Pride-yhteisön toimintaa.

Tässä ilosanoma myös yrityksille ja kirkolle: Ette ole yhtään vähemmän yhdenvertaisia, tasa-arvoisia, suvaitsemattomia tai epäoikeudenmukaisia, vaikka ette tue ja osallistu Pride-yhteisön toimintaan. Jokainen yritys ja yhteisö voi näitä arvoja kuvata ja ilmentää omassa toiminnassaan, ilman Pride-yhteisön toimintaan osallistumista. Kun yritys päättä tukea Pride-tapahtumaa se samalla laittaa työntekijänsä hankalaan välikäteen, koska oletus on, että myös työntekijöillä on velvollisuus tukea työnantajansa arvovalintoja.  Yritysten olisi hyvä pysyä neutraalilla maaperällä ja näin kunnioittaa kaikkien asiakkaidensa ja työntekijöidensä moniarvoisuutta ja keskittyä omien arvojensa soveltamiseen työyhteisössä.

Suuryritykset Finnair, Neste, Alko, Nordea ja K-ryhmä kertovat haluavansa viestittää omalla osallistumisellaan koko työyhteisön tukea Pride-yhteisön arvoille. Tämä on rohkea yleistys. Rohkenen epäillä, etteivät kaikki heidän työntekijänsä tue Pride-ideologiaa ja ole valmis kantamaan Pride-lippua. Entä miten käy niiden työntekijöiden, jotka avoimesti ilmaisevat, etteivät halua olla osallisena yrityksen Pride-toimintaan? Saavatko he arvostusta ja kunnioitusta omalle valinnalleen?

Haluaisin nähdä näiden suuryritysten keskittyvän palkkatasa-arvon toteuttamiseen yhtä suurella näkyvyydellä ja tarmolla, kuin Pride-yhteisön tukemiseen. Sillä olisi suuri vaikutus ja merkitys yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisessa.  Olkaamme vapaita olemaan osallistumatta ja silti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannattajia, ilman häpeää ja syyllisyyttä.

Antero Laukkanen

Kansanedustaja (kd), sosiaalineuvos

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Nostan hattua kansanedustaja Laukkaselle, kun hän muistuttaa näistä em. homolobbauksen painostavista kytköksistä yrityselämän saralla. Hän on varmasti oikeassa siinä, että tämä koetaan nyt laajalti tuputtamisena.

    Hyvin sanoi myös Mikkelin piispa Häkkinen, jonka mukaan
    …on selvää, ettei kirkko ole avoin kaikelle.

    ”Tästä näkökulmasta katsottuna Kirkkohallituksen johtoryhmän päätös antaa tukensa Pride-viikolle on ongelmallinen, sillä sen taustalla vaikuttava ihmis- ja avioliittokäsitys on kirkon opetukselle vieras ja osin sen vastainen”.

    Häkkisen mukaan sukupuoli ei ole pelkkä sosiaalinen, ihmisten luoma konstruktio vaan ”Luojan antama ja Kristuksen vahvistama asia”.

    ”Ihmisyyttä ja seksuaalisuutta koskevan kirkon opetuksen mukaan Jumala on luonut ihmisen mieheksi ja naiseksi ja asettanut avioliiton. Näin kaksi sukupuolta sekä miehen ja naisen avioliitto ovat Jumalan tahtomia instituutioita”, piispa kirjoittaa.

    Uskon, että nämä Laukkasen ja Häkkisen viestit kuvaavat suuren suomalaisten kristittyjen joukon tuntoja. Tähän liittyy varmasti myös ensi viikonvaihteessa Evankeliumijuhlille kokoontuvan juhlakansan enemmistö.

    • Ryösö: “Ihmisyyttä ja seksuaalisuutta koskevan kirkon opetuksen mukaan Jumala on luonut ihmisen mieheksi ja naiseksi ja asettanut avioliiton. Näin kaksi sukupuolta sekä miehen ja naisen avioliitto ovat Jumalan tahtomia instituutioita”, piispa kirjoittaa.”

      Piispa on täysin pihalla. Kirkkoteologialla on hyvin vähän tekemistä Raamatun kanssa.

      Matteus 19:12 sanatarkasti käännettynä: “Sillä on eunukkeja, jotka äitinsä kohdusta syntyvät sellaisiksi, ja on eunukkeja, jotka kuohittiin ihmisiltä, ja on eunukkeja, jotka ovat taivasten valtakunnan vuoksi kuohineet itsensä. Joka on sen kykenevä käsittämään, käsittäköön.”

      Kohta “sillä on eunukkeja, jotka äitinsä kohdusta syntyvät sellaisiksi” tarkoittaa, että kyseessä on androgyyni, ts. kolmas sukupuoli, jollainen ehkä myös Aadam oli ennen kuolemanuntaan, jossa hänestä otettiin femiini. Kolmas sukupuoli on sama kuin sosiaalinen sukupuoli. Vai eikö Ryösön ja piispan/piispojen mielestä äitinsä kohdussa sukupuolettomaksi luotu ole oikeutettu itse määrittelemään sukupuolensa, kun se yhteiskunnassa on pakko määritellä?

      Jokainen ei ole kykenevä tätä käsittämään, etenkään kirkon konservatiivit, jotka ovat pihalla evankeliumin sanomasta. Oikein on kirjoitettu, että kirjain tappaa. Nimittäin ihmisyyden ja lähimmäisen rakkauden. Juutalaisille kävi samoin kuin kirkkokristillisyydelle. alkaen äiti kirkosta katolisuudesta. Hankkikaa elämä, jotta ei tarvitse toisten ihmisten elämään puuttua ja sitä sanoin ja teoin vahingoittaa. Tuomio on laupeudeton niille, jotka eivät laupeutta tee.

    • Werner: Tapio on hyvin lukenut Raamattunsa, perehtynyt jopa hebreaan ja kreikkaankin. Arvelen, että sinun kohdallasi asiantuntemus ei ole aivan samalla tasolla? Korjaa minua, jos olen väärässä.

      Eihän se silti mitään haittaa, vaikket olisi pyhiin kirjoituksiin kovin tarkasti perehtynytkään. Saahan täällä somessa vapaasti pullahuttaa ilmoille tietämyksensä ja myös sen puutteen.

    • Tapio on amatööri joka puhuu teille Pride humputtajille mieleisellä tavalla. Mutta ei niitä kirjoituksia kannata kovin vakavasti ottaa.

    • Rantanen. ”Tapio on hyvin lukenut Raamattunsa, perehtynyt jopa hebreaan ja kreikkaankin. Arvelen, että sinun kohdallasi asiantuntemus ei ole aivan samalla tasolla? Korjaa minua, jos olen väärässä”.

      Etkö todella ole humannut, että herra Tuomaala on kehittänyt aivan oman opin, jolla ei ole paljoakaan tekemistä Suomen ev.lut. kirkon opin kanssa. Tässähän on kyse paljosta muustakin kuin näistä homojutuista. Hänen koko rakennelmansa on vinossa. Hän on siis harhaan mennyt, jos sen näin haluaa ilmaista.

      Vain siksi, että hän kannattaa homohäitä kirkossa, ei sinun kannata nostaa häntä miksikään uskon kysymysten asiantuntijaksi. Heprean ja kreikan kielen tutkiminen ei sinänsäsä todista kenenkään oikeaoppisuudesta yhtään mitään.

      Näiden kielten peruskurssit kaikki papait käyvät opintojensa yhteydessä, mutta eivät ne sinänsä pelasta vinoutumiselta. Yleensä vain akateemiset tutkijat oikeasti työstävät Raamattua näiden kielten avulla. Tavallinen pappi pärjää ilman niiden jatkuvaa lukemistakin aivan mainiosti.
      Nykyään yhden saarnan keskipituus on 12 minuuttia. Ei tällaiseenopettamiseen enää kirkossa panosteta paljoakaan. Suurin osa saarnoista on tutkimusten mukaan sisällöllisesti humanismia, ei varsinaista uskon opetusta.

    • ”Uskon, että nämä Laukkasen ja Häkkisen viestit kuvaavat suuren suomalaisten kristittyjen joukon tuntoja.” Tämän ei tarvitse jäädä uskonasiaksi. ’Joukon tuntoja’ voi mitata mielipidetutkimuksilla. Uskomukseen perustuvaan ’suureen joukkoon’ vetoaminen on lähellä populismia.

    • Tapio Tuomaala esiintyy mielellään oikeaiden raamatunkäännösten esittäjänä. Tutkin hieman hänen ”käännöstään” aivan UT:n alusta alkaen. Pelkkä yhden Tapion ”kääntämän” luvun (Matt 1) selvitteleminen nosti esiin seuraavia asioita:

      1) Epäjohdonmukaisuus, jossa sama sana käännetään mielivaltaisesti eri tavoin.

      2) Tendenssimäisyys, jossa laajemmat käännösvastineet suljetaan pois.

      3) Käännöksen aikamuotovirhe (kirjoittaa sana menneessä aikamuodossa), kun KR38 on oikeassa kääntäessään ko. sanan (passiivin partisiipin preesens, yksikön maskuliini) seurakunnan nykyhetken tapaa kuvaavana, kun kyseessä on UT:ssa esiintyvään vakiintuneeseen tunnustamisen tapaan liittyvä arvonimi.

      4) Alkutekstin sanojen karsiminen… kun alkuteksti sisältää sekä kreikan sanan *kaikki πας että päättelyartikkelin *näin ουν (kuten myös KR38).

      5) Kielioppitaitojen puutteesta johtuva virhe kääntää sana perusmuodossa, vaikka kyseessä on monikon aktiivin indikatiivin futuuri, joka on ymmärrettävä tulevaisuuteen viittaavaksi kehotukseksi.

      6) Lisää kielioppiin liittyviä puutteita (käännös imperfektissä), kun kyseessä olevat aoristi-muodossa olevat kokoavat toteamukset käännetään yleensä perfektillä tai pluskvamperfektillä (kuten myös KR38) huom. erit. relatiivinen sivulause.

      7) Alkutekstiä ohentava tapa kääntää sana ikään kuin se olisi määrätyssä muodossa, kun alkutekstin ilman määrättyä muotoa oleva mystisyys ilmentää tähän liittyvää yllätyksellisyyttä.

      8) Punktuaalisen luonteen kadottaminen tilanteessa, jossa on kyseessä passiivin substantivoitu nominatiivinen muoto, joka on lisäksi aoristissa. Tällöin siihen liittyy verbeihin kuuluvia ominaisuuksia. Aoristina siihen liittyy tekemisen punktuaalisuutta ja tulosta ilmentävät aspektit.

      9) Lauseen subjektin hukkaaminen, kun ei ole osattu kielioppia.

      Jokainen oikeasti kreikkaa opiskellut voi arvioida onko kritiikkini totta. – Itse ajattelen, ettei pitäisi esiintyä niin korskeasti perinteisten piispojen ja pastorien, tai puhumattakaan kokonaisen huolella tehdyn Kirkkoraamatun kriitikkona, jos oma asiantuntemus on varsin ohutta.

    • Muistanko oikein vanhimman löydetyn Uuden Testamentin tekstin olleen merkitty kopioksi 44.jä. Näin sattumuksia on varmasti tullut teksteihin niin sanamuodoissa, lausepituuksissa, kuin siinäkin mitä on tarkoitettu.

    • Ryösö: ”Käännöksen aikamuotovirhe (kirjoittaa sana menneessä aikamuodossa), kun KR38 on oikeassa kääntäessään.”

      KR38 on yksi parhaista käännöksistä, mikäli uskomme kirkon konservatiiveja. ”Suomennoksen pohjatekstinä on vuoden 1938 kirkolliskokouksen hyväksymä käännös. Tekstiä on tarkastettu ja muokattu ajanmukaisempaan muotoon. Matteuksen evankeliumi ja Ilmestyskirja on käännetty uudestaan sekä pääosin apostolien kirjeet, joissa on vakavimmat puutteet suhteessa alkuteksteihin.”

      En ole kokenut tarpeelliseksi kääntää kaikkea uudelleen, koska se mikä jäi uudelleen kääntämättä, ei ole merkityksellistä kokonaisuuden kannalta. En ota kantaa kirkon virheisiin.

      Jotta päästään eteenpäin, niin Ryösö näyttää, missä kohtaa on virhe Mat.19:12. Sen sijaan, että osoittaisit käännöksessäni virheen, ryhdyt hifistelemään kieliopillisella osaamisellasi. Kun et pysty osoittamaan virhettä, niin jo tämä jae todistaa, miten kirkko manipuloi kirjoituksia mieleisekseen. Jeesus kumoaa jakeessa piispojen ja räsästen höpinät kahdesta sukupuolesta, millä ruokitaan homo- ja pridefobioita.

      Hämäläinen: ”Etkö todella ole humannut, että herra Tuomaala on kehittänyt aivan oman opin, jolla ei ole paljoakaan tekemistä Suomen ev.lut. kirkon opin kanssa.”

      Ei minulla ole mitään oppia. Joka väittää omistavansa Raamatun mukaisen opin valehtelee. Sen toki myönnän, ettei se, mitä esitän, sisällä paljonkaan yhtenevää luterilaisen kirkon kanssa. Ei ole minun vikani, että alkutekstit kertovat eri asioista kuin kirkon käännökset. Kirkko on kääntänyt tukeakseen katolista lukutapaa. Pystyn osoittamaan kymmenittäin vakavia virheitä kirkon käännöksistä, kun taas minun käännöksestäni ei ole vielä kukaan löytänyt yhtään virhettä. Minusta se näyttää kirkon kannalta todella synkältä. Mitä tämä tuhatpäinen joukko on satojen vuosien aikana oikein tehnyt? Piilottanut totuutta, jotta etsivä ei löytäisi taivasten valtakunnan tietä. Näin kirkko seuraa juutalaisuuden tietä, jossa vain uskonnollisella eliitillä on ollut oikeus tulkita kirjoituksia.

      Kirkon pahin moka, jolla se on tukenut kadotus- ja helvettioppiaan, löytyy Mark.16:16. Alkuteksteissä ei ole sanaa kadotus. Ei voi ollakaan, koska kadotusoppi on kirkon ikioma keksintö. Olen jo 40 vuotta paasannut Mar.16:16, mutta ketä kiinnostaa totuus? Ei ainakaan kirkkouskovaisia, jotka rakastavat helvettiä ja kadotusta, kun kristillisyys on heille valehdellut, etteivät he joudu tuomiolle.

      Niin että Ryösö kieliopillisen hifistelyn sijasta laittaa esiin jakeita, jotka katsoo väärin suomennetuiksi. Todistan, miten kirkko on vääntänyt kirjoituksia kieroon. Ole rohkea ja ota haaste vastaan.

    • Werner Janhonen: ”Tapio on amatööri joka puhuu teille Pride humputtajille mieleisellä tavalla. Mutta ei niitä kirjoituksia kannata kovin vakavasti ottaa.”

      Ohje on hyvä. Ei minua, ei piispaa, ei paavia, ei ketään ihmistä kannata ottaa vakavasti. Kuten apostoli toteaa, tutkikaa itse. Tuomiopäivänä ei voi piiloutua paavin tai piispan selän taakse, sillä myös heidät tuomitaan sen mukaan kuin ruumiissa ollessaan ovat tehneet pahaa tai hyvää.

      Olen kiitollinen siitä, etten ole pappi tai piispa, vaan eläkeläisamatööri, sillä ”Veljeni, älkööt aivan monet teistä pyrkikö opettajiksi, sillä te tiedätte, että me saamme sitä kovemman tuomion”.

    • Tuomaala. ”Hämäläinen: “Etkö todella ole humannut, että herra Tuomaala on kehittänyt aivan oman opin, jolla ei ole paljoakaan tekemistä Suomen ev.lut. kirkon opin kanssa.”

      Ei minulla ole mitään oppia. Joka väittää omistavansa Raamatun mukaisen opin valehtelee. Sen toki myönnän, ettei se, mitä esitän, sisällä paljonkaan yhtenevää luterilaisen kirkon kanssa”.

      No juuri tätä tarkoitan, ettei jutuillasi ole paljoakaan yhteneväitä luterilaisen kirkon kanssa. Minusta kyllä sinulla on oma oppikin, ainakin vanhurskauttamisopin osalta, mikä onkin tärkeä ja hyvä kirkkomme opillinen aarre.

      En siis alkuunkaan ymmärrä, mihin pyrit? Etkö edes tajua, että luterilaista uskoa puolustavat teologit eivät ota juttujasi kovin vakavsti. Puhut siis jatkuvasti tuuleen.

      Myös sillä tavalla millä penäät huomiota osaksesi ja käyt muiden kimppuun ei kukaan oikeasti oppikysymyksiä työstävä teologia ala kanssasi keskustelemaan. Eikö mene jakeluunn?

    • Vastaan Tapio Tuomaalalle, että kieliopin tunteminen on normaali ja olennainen osa käännöstyötä, ei siis mitään hifistelyä, vaan yksi Raamatunkäännöstyön peruslähtökohta. Kielioppivirheet vaikuttavat pääsääntöisesti käännöksen oikeellisuuteen. Nähdäkseni jo yhden em. luvun tarkastelu osoittaa niin monta kielioppiongelmaa ja puutetta, että niiden kaikkien teologiset vaikutukset edellyttäisivät laajan artikkelin laatimista. En näe sitä tässä yhteydessä relevantiksi. Kreikkaa osaavalle listaamani luettelo kertoo nähdäkseni jo aika paljon.

    • Hämäläinen: ”Minusta kyllä sinulla on oma oppikin, ainakin vanhurskauttamisopin osalta, mikä onkin tärkeä ja hyvä kirkkomme opillinen aarre.”

      Vanhurskaus pitäisi kääntää oikeamielisyydeksi, oikeudenmukaisuudeksi? Tämän perusteella olen kysynyt kirkkoviisailta monet kerrat, mikä on oikeamielistämisoppi? Kukaan ei ole vielä vastannut. Pahasti on porukoilta Paavalin teologia hukassa. Ei tässä asiassa tarvita mitään oppia. Apostoli selvittää asian alkuteksteissä niin kirkkaasti ja yksityiskohtaisesti, ettei oikeamielisyydestä tarvitse vääntää erillisoppeja.

      Lutherin ja katolisen kirkon vanhurskauttamisopeissa on kummassakin hyviä puolia. Lutherin ei olisi pitänyt heittää kaikkea sivuun, vaan jättää puolet katolisesta opista. Silloin olisi tullut melko hyvä.

      Verratkaa:

      Room.1:17 King James:”For therein is the righteousness of God revealed from faith to faith: as it is written, The just shall live by faith.”

      KR -38: ”Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: ”Vanhurskas on elävä uskosta”.”

      Rauhan julistus: ”Sillä siinä Jumalan oikeamielisyys ilmestyy uskosta uskoon, kuten on kirjoitettu: ”Ja oikeamielinen elää uskosta.”

    • Arvelinkin, ettei Ryösö ota haastetta vastaan. Liian paljon menetettävää.

      On vaikea kommentoida väitteitäsi, kun et halua yksilöidä yhtään kohtaa. Myönnän, että alkutekstien tulkinnassa on kieliopillisia haasteita, mutta kun tekstiuskollisuus on ollut tärkeintä, niin olen tinkinyt kieliopista ja etenkin aikamuodoista, jotka vaihtelevat tekstin sisällä. Koska ainoastaan tekstiuskollisuus on tärkeintä, niin silloin tekstistä tulee kömpelöä. En ole halunnut langeta -92 käännöksen syntiin, jossa on menty kielioppi ja kirkon manipulointi edellä. Voinkin todeta, että jos haluaa tietää, mitä alkuteksteissä sanotaan, niin ainoa lukuvaihtoehto on Rauhan julistus. Se on omassa luokassaan. Sanon tämän provona, sillä jos haluaa väittää vastaan, sen pitää todistaa, että olen väärässä. Haluan keskustelua Raamatun todellisesta sanomasta, sillä Raamattu on kirkolle edelleen niin vaarallinen kirja, että sitä pitää väärentää, ja väärentää julkean tietoisesti ja kaikella akateemisella ylemmyydellä! Sama akateeminen ylemmyys paistoi juutalaisten oppineiden asenteesta Jeesusta ja hänen opetuslapsiaan kohtaan. Mitä moukat ovat suuria oppineita ojentamaan. Kyllä he tietävät kaiken paremmin.

      Kieliopin hifistelyllä tarkoitan sitä, että kun katson puita, niin Ryösö ottaa suurennuslasin, jolla ryhtyy tutkimaan puun neulasia. Siivilöi vain rauhassa hyttysiä ja niele kameli karvoineen. Todistat, miten kristillisyys on muunnos juutalaisuudesta ja heidän oppineistaan. Kaikki kirjoitettu on esikuvallista ajallemme.

    • Jos Tuomaala ajattelee, ettei havaintojeni taustalla ole konkretiaa, voin toki vastata.

      1) Epäjohdonmukaisuus, jossa sama sana käännetään mielivaltaisesti eri tavoin.
      Viittaan sanan γενναω käännökseen (1. luvun sukuluettelo).
      Tämä voidään kääntää synnyttämiseksi, mutta
      myös siittämiseksi. Kokonaisajatus tulee
      sukutaustaa tarkoittavasta
      polveutumisesta (kuten
      genealogia=sukututkimus). Tuomaala on vääntää käännösvastineet päinvastoin kuin KR38. KR38:ssa on selkeä loogisuus, mutta Tuomaalan väännös on ongelmissa 16. jakeessa, jossa hän joutuu murtamaaan oman systeeminsä.

      2) Tendenssimäisyys, jossa laajemmat käännösvastineet suljetaan pois. Tämä käy ilmi 21.jakeen kohdalla. Tekstin mukaan vapahtaa/pelastaa (σωζω)
      kansansa heidän synneistään (αμαρτια), joka
      tarkoittaa sanana harhaan menemisten
      lisäksi myös vääriä, kapinallisia, vihamielisiä,
      himokkaita, ylpeitä ja itsekkäitä jne. tekoja,
      asenteita ja motiiveja. Synti-sanan merkityssisällön kaventaessaan Tuomaala myös kaventaa pelastussanan (σωζω) merkityksen parantamiseksi. TÄMÄ VIRHE VAIKUTTAA USKON SISÄLTÖKYSYMYKSIIN.

      3) Käännöksen aikamuotovirhe (kirjoittaa sana menneessä aikamuodossa), kun KR38 on oikeassa kääntäessään ko. sanan (passiivin partisiipin preesens, yksikön maskuliini) seurakunnan nykyhetken tapaa kuvaavana, kun kyseessä on UT:ssa esiintyvään vakiintuneeseen tunnustamisen tapaan liittyvä arvonimi. – Näin käy 16. jakeen kohdalla, josta Tuomaala tekee eräänlaisen anakronismin, vaikka oikea käännös kuvaa seurakunnan nykyhetken uskoa (ei siis syntytilannetta, kuten Tuomaalan väännös). TÄMÄ VIRHE MUUTTAA HISTORIALLISTA MERKITYSTÄ.

      4) Alkutekstin sanojen karsiminen… kun alkuteksti sisältää sekä kreikan sanan *kaikki πας että päättelyartikkelin *näin ουν (kuten myös KR38). – Näin on asian laita 17. jakeen kohdalla. – Vaikutus tekstin itseään selittävään merkitykseen ohenee.

      5) Kielioppitaitojen puutteesta johtuva virhe kääntää sana perusmuodossa, vaikka kyseessä on monikon aktiivin indikatiivin futuuri, joka on ymmärrettävä tulevaisuuteen viittaavaksi kehotukseksi. – tämä 23. jakeen virhe tiputtaa kehottavan profeetallisen aspektin pois. Tuomaalan väännös on vain toteava, mutta ei alkutektin majesteettisuutta ilmentävä. TÄLLÄ ON SUURI SISÄLTÖÄ OHENTAVA MERKITYS.

      6) Lisää kielioppiin liittyviä puutteita (käännös imperfektissä), kun kyseessä olevat aoristi-muodossa olevat kokoavat toteamukset käännetään yleensä perfektillä tai pluskvamperfektillä (kuten myös KR38) huom. erit. relatiivinen sivulause. – Tämä ongelma löytyy 25. jakeen kohdalla. Tässä Tuomaala toimii itse toisin mistä syyttää alkutekstiä. Hänen mukaansa alkutekstin aikamuodot vaihtelevat, mutta todellisuudessa hän itse on epäjohdonmukainen, kun KR38 säilyttää luontevamman logiikan.

      Tässä vaiheessa korjaan aiempaa kommenttiani, että olen näköjään tutkinut myös Matteuksen evankeliumin toisen luvun käännöstä Tuomaalan osalta…

      7) Alkutekstiä ohentava tapa kääntää sana ikään kuin se olisi määrätyssä muodossa, kun alkutekstin ilman määrättyä muotoa oleva mystisyys ilmentää tähän liittyvää yllätyksellisyyttä. – Tämä löytyy toisen luvun ensimmäisestä jakeesta.

      8) Punktuaalisen luonteen kadottaminen tilanteessa, jossa on kyseessä passiivin substantivoitu nominatiivinen muoto, joka on lisäksi aoristissa. Tällöin siihen liittyy verbeihin kuuluvia ominaisuuksia. Aoristina siihen liittyy tekemisen punktuaalisuutta ja tulosta ilmentävät aspektit. – Tämä löytyy toisen luvun toisesta jakeesta. Tuomaalan väännös ohentaaa jälleen merkityssisältöä.

      9) Lauseen subjektin hukkaaminen, kun ei ole osattu kielioppia. – Tässä on kysessä 2:9.

      Tässä nopeasti huomioiden, mistä konkreettisista asioista väitteeni nousevat. – Huomioita olisi paljon enemmänkin, mutta tässä muutama poiminta. Tuomaalan syyte uudempaa Kirkkoraamattua vastaan on myös asiantuntematon. Kyseisen käännöksen ongelma ei ole kieliopin seuraaminen vaan ylikorostunut pyrkimys nykykielen dynaamisuuteen, joka on heikentänyt kyseisen käännöksen tekstiuskollisuutta. KR38:n suhteen uskallan väittää, että se ilmentää tarkastelemieni lukujen osalta kauttaaltaan paremmin alkutekstiä kuin Tuomaalan väännös.

    • ”Etkö todella ole humannut, että herra Tuomaala on kehittänyt aivan oman opin, jolla ei ole paljoakaan tekemistä Suomen ev.lut. kirkon opin kanssa. ”

      Eikä herra Hämäläinen ole ehkä huomannut,että Suomen ev. lut. kirkon opilla eivältämättä ole kovinkaan paljon tekemistä alkuperäisen Jeeus-liikkeen eli ebion-(köyhä) liikkeen kanssa.

    • Heinola. ”Eikä herra Hämäläinen ole ehkä huomannut,että Suomen ev. lut. kirkon opilla eivältämättä ole kovinkaan paljon tekemistä alkuperäisen Jeeus-liikkeen eli ebion-(köyhä) liikkeen kanssa”.

      Minusta harrat heinola ja Tuomaala voisivat perustaa uuden oikeaoppisen alkuseurakunnan ja jättää kirkon rauhaan.

    • Charlotta, tuomitseminen kyllä kuuluu hengellisen seurakunnan toimintaan. Raamatun näkemys tuomitsemisesta on myönteinen, koska tuomio voi olla vanhuskas ja oikea. Raamatullinen
      tuomiseminen ei meille UT:n uskoville arkoita tuomiohenkisyyttä tai mielivaltaa, vaan lähnnä sielunhoitoa.

      Tällanen ”tuomitseminen” liittyy seurakuntakuriin, ja koskee vain uskovien yhtyeyttä Pyhässä Hengessä.
      ”Ulkopuolella olevat tuomitsee Herra, vrt 1 Kor 5:12. Tässä kysymyksessä homoliitoistakin on näin. Mitä Maistraatissa tehdään, ei kuulu tämän seurakuntakurin piiriin, paitsi sikäli kun kyse on siellä asioivista uskovista.
      Kuitenkin, kukaan ei kykene tällaiseen sielunhoitoon, ellei itse ole altistanut itseään samalle prosessille.
      Jeesuksen ohjaus tässä asiassa:”Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä”, Matt 7:5. Siis, kun itse olemme parantuneet, parannetut, voimme auttaa toista.
      Olen nähnyt, että parhaat alkoholistien auttajat ovat entiset alkoholistit, jotka ovat selvinneet kuiville. Koska viina on nöyryyttänyt heitä itseään, he ymmärtävät saman ongelman kanssa painivaa, eivätkä anna vain pinnallisia neuvoja tai kehoituksia.

    • ””Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Älkää julistako ketään syylliseksi, niin ei teitäkään julisteta syyllisiksi. Päästäkää vapaaksi, niin teidätkin vapautetaan. Antakaa, niin teille annetaan. Runsas mitta, tiiviiksi paineltu, ravisteltu ja kukkurainen, annetaan teidän syliinne. Niin kuin te mittaatte, niin teille mitataan.'”Hän puhui heille vielä vertauksin: ”Miten sokea voisi taluttaa sokeaa? Molemmathan siinä putoavat kuoppaan. Ei oppilas ole opettajaansa etevämpi, mutta kyllin oppia saatuaan jokainen on opettajansa veroinen. Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? Kuinka voit sanoa veljellesi: ’Annapa, veli, kun otan roskan silmästäsi’? Ethän sinä näe edes hirttä omassa silmässäsi. Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä.””

    • Hentilä ”Martti Pentiltä hyvä kiteytys vastaukseksi Antti H:lle: osuu maaliin”.

      Ei se minusta mihinkään osu, jos siis minun ajatukset olivat jokin maali. Hänhän vain siteerasi samaa Raamatun kohtaa kuin minä. Ei muutaman lauseen lisääminen muuta itse asiaa miksikään.

      Näkemykseni ei siis muutu tästä miksikään, edelleen minulla on myönteien asenne tuomitsemiseen. Tuomitsemiselle yhteiskunnassakin hankitaan oikeutta. Kuka olsis orvon ja lesken puolustaja, jo ei Jumala joka hankkii heille oikeuden.

      Raamatusta puhutaessa aina tulee erottaa tuomiohenkisyys ja tuomio sinänsa, ja moralismi ja oikea moraali.

    • Luterilainen kahden regimentin oppi tarkoittaa ymmärtääkseni sitä, että laki ja sen mukaan tuomitseminen kuuluu maalliselle esivallale. Hengellisen esivallan toimialuetta on Krisuksen ansaitseman armon julistaminen.

    • Pentti.”Hengellisen esivallan toimialuetta on Krisuksen ansaitseman armon julistaminen”.
      Tietysti maalliset tuomioisstuimet hoitavat lain soveltamisen yhteiskunnsaa, ja me uskovat olemme saman laain alaisia kuin kaikki muutkin.
      Nyt kuitenkin puhun tässä yhteydessä sielunhoidosta ja seurakuntakurista, jota harjoitetaan uskovien yhteydessä. Tämä on seurakunnan toimintaa, ja koska se on hengellistä, ei maallinen tuomioitsuin sitä voissikaan hajoittaa.
      Myös perinteisesti Suomessakin armon julistusta on herätyssaarnaajien julistuksessaa usein edeltänyt synnin tuomitseva lain julistus.

      Kun parikymmentä vuota sitten vieraialin tutustumassa Argentiinassa meneillään olevaan hengelliseen herätykseen, näin mielenkiintoisen ilmiön. Siellä julistettiin herätyskokouksissa vain Jumalan armoa ja rakkautta. Tämä tuntui vähän oudolta ja jopa antinomstiselta touhulta. Sitten isännät selittivät mistä on kyse. He näin saavat ihmiset helpommin mukaan seurakuntiin. Sitten kun he ovat seurakunnassa, letaan antaa opetusta myös pyhityksestä, synnin tunnstamisesta, hylkäämisestä ja parannuksen teosta.

      Olipa tämä järjestys mikä tahansa, jos emme osaa puhua synnistä ja johtaa uskovia parannuken tekoon ja synnin hylkäämiseen, ei kristillisyytemme minusta ole juuri minkään arvoista. Sellainen touhu ei muuta ketään eikä mitään.

    • Mitä synti on? Mitä ovat synnit? Synti on jumalattomuutta, uskova on siis jo irtautunut siitä, koska uskoo Jumalaan. Synnit taas ovat Jumalan tahdon vastaisia pahoja tekoja, jotka kohdistuvat ajallisiin asioihin, lähimmäisiin, ympäristöön ja luomakuntaan. Toki kristillisessä saarnassa tulee puuttua aikamme vääryyksiin, mutta luterilainen ajatus on kuitenkin, että niiden oikaiseminen on maallisen vallankäytön tehtävä.

    • Pentti. ”Synnit taas ovat Jumalan tahdon vastaisia pahoja tekoja, jotka kohdistuvat ajallisiin asioihin, lähimmäisiin, ympäristöön ja luomakuntaan”.

      Mitä äitisi sanoisi ajatuksestasi, että kun uskomme Jumalaan, ei synti enää koske meityä? En ole ymmärtänyt, että sinulla on ihan perusasiatkin jo näin sekaisin. Vai onko tämä jonkunlainen körttinäkemys? Kutsuisin tätä antinomismiksi(anti=vastaan, nomos=laki)

      Jo Jesajan kirjan luvussa 53 mainitaan kolme eri heprean sanaa synnille, yksi ruumiin, toinen sielun ja kolmas hengen(sydämen) synneille.

      Ei mikään Jumalaan uskomineen sinua pelast lankeemasta syntiin. Jos sitten teet vaikkapa aviorikoksen tai varastat jotain, humaat myös Jumalan lain olevan edelleen olemassa ja voiimassa.

    • Pentti. ”Toki kristillisessä saarnassa tulee puuttua aikamme vääryyksiin, mutta luterilainen ajatus on kuitenkin, että niiden oikaiseminen on maallisen vallankäytön tehtävä”.
      Voitko kertoa mistä olet saanut tällaista päähäsi?

      Ajatteletko, että suomaliset parannussaarnaajat ovat jotenkin olleet harhassa puhuessaan kuulijoidensa henkilökohtaisista synneistä?

      Meillähän on näitä aika paljon, kuten vaikkapa Urhoa Muroma.

    • Pentti. ”Hengellisen esivallan toimialuetta on Krisuksen ansaitseman armon julistaminen”.
      Hengellinen esivalta toimii seurakunnassa, vai miten siellä uskovia ohjataan ja opetetaan. Vai eikö seurakunnassa puhuta muusta kuin ansaitsemattomasta armosta?

      Jos näin olisi, ehkä joitain alkaisi jopa armo lopulta kyllästyttämään.

  2. Mitä oikeuksia homoilta on viety, ainoastaan kirkollinen vihkiminen avioliittoon on aikaisemmin kielletty sen takia, koska Raamattu sen tuomitsee. Nyt joudutaan valitsemaan joko Raamatun opetuksen tai ihmisten halujen välillä. Kirkko on nyt taipumassa uskomaan enemmän ihmistä kuin Jumalan sanaa.

    Yrityksillä on Pridin tukemiseen selvät taloudelliset syynsä, sen takia se on helppo ymmärtää. Onko kirkolla myös samanlaiset tavoitteet, sitä sopii kysyä.

  3. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Huokuna toteaa, että ”päätös osallistua Helsinki Prideen, johtui bisneskumppanuudesta.” Hieman tuo kannanotto vaikuttaa ”kootuilta selityksiltä.” Tosin voihan tuo kannanotto ulottua myös ”kirkon talouteen.” Mikäli kirkko tekee virallisen päätöksen jostakin asiasta, niin tottakai se on samalla kannanotto myös asian puolesta, vaikka muuta väitettäsiin. ”Kirkon perussanoma armosta ja rakkaudesta on tarkoitettu jokaiselle ja että kirkossa on tilaa kaikille.” Nytkö se vasta on virallista?

  4. Antti Hämäläinen:”” Siis, kun itse olemme parantuneet, parannetut, voimme auttaa toista. Olen nähnyt, että parhaat alkoholistien auttajat ovat entiset alkoholistit, jotka ovat selvinneet kuiville.””

    Ensinnäkin kuinka Antti Hämäläinen olet ”parannettu”? Siis selkeästi miten se tapahtui?

    Sitten tuo alkoholistien parhaita auttajia ovat entiset alkoholistit?

    On vain yksi todellinen auttaja, Jeesus, Hän ei syntiä tehnyt ja ”silti” voi auttaa jokaista ihmistä oilpa heidän syntinsä kuinka veriruskeat tahansa.

    • Jeesus ei syntiä tehnyt, mutta tunsi kyllä sen kiusaukset: ”Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan.”

    • Pasanen.”Ensinnäkin kuinka Antti Hämäläinen olet “parannettu”? Siis selkeästi miten se tapahtui?”

      Nyt en tässä puhunut itsestäni. Mutta kaikki kristityn paranemien alkaa Jeesuksen vastaanottamisesta ja Hänen vaikutuksesta sydämesämme. Hän siis sisäisesti voi eheyttää ja parantaa meitä/meidät, oli vaivamme mikä tahansa.
      Kun olin nuori uskoon tullut mies, minun ongelma oli, etten pystynyt lopettamaan tupakointia, koska nikotiinin himo istui lujassa kun olin pikkupojasta asti tupakoinut. Sitten, yhdessä karismaattisen liikkeen esirukousillassa, kun ruotsalainen evankelista rukoili puolestani, tupakan himo lähti minusta sekunnissa, enkä sen jälkeen ole koskaan tupakoinut.

      Tästä omasta kokemuksesta ymmärrän, että Jumala voi parantaa erilaisia addiktioita ja näin poistaa himoa aikaansaavan ja ylläpitävän sairaan ”juuren” kokonaan.

    • Otin vastaan Jeesuksen työpaikkani kirjastossa, jssa ei ollut ketään muita. Siitä asti on ollut rauha sydämessä, sitä ennen ei ollut. Tämä rauha sielussa on minulle hyvä merkki uskosta ja Jumalan valtakunnasta.

    • Minä niihin aikoihin koin ihan periteistä synnintuntoa, ja varmasti tein parannusta-monestkin asiasta. Peruskokemukseni oli, että kun olin vstaanottanut Jeesuksen, alkoi minussa sisäinen paranemiprosessi. Mutta herra Pentti aivan oikein totesi, että meillä on oikeus yksityisyyteen. On minut luterilaisena tietysti kastettukin, niinkuin asiaan kuuluu.

    • Antti Hämäläinen tunnut yrittävän opettaa täällä toisia, joten eikö olisi kohtuullista kertoa miten itse on saanut ”oikean uskon”?

      Tuo ”ottaa Jeesus vastaan” on harhaanjohtava, siis ensinnäkin evankeliumissa Sanotaan että ketkä ottivat Jeesuksen Sanat vastaan, he saivat voiman tulla Jumalan lapsiksi.

      Pietari sanoo helluntai saarnassa selkeästi että ensin parannus ja sitten kaste niin ssa synnit anteeksi ja Pyhä Hengen, siis kuinka parannuksen jälkeen voi kääntyä uskomaan ”vauvakasteeseen”?

    • Pasanen. ”ensinnäkin evankeliumissa Sanotaan että ketkä ottivat Jeesuksen Sanat vastaan, he saivat voiman tulla Jumalan lapsiksi”.

      No, Jeesus on Elävä Sana.

      Olen ollut uskossa kohta neljäkymmentä vuotta, josta kolmekykmmentä vuotta kokoaikaisessa hengellisessä työssä, että kyllä se uskon syntyminen aivan varmasti jotenkin tapahtui.

    • ”Evankeliumissa Sanotaan että ketkä ottivat Jeesuksen Sanat vastaan, he…” Evankeliumeissa ei kirjoiteta teonsanoja isolla alkukirjaimella. Silellä myös kirjoitetaan Jeesuksen sanat pienellä. Viestisi olisivat ymmärrettävämpiä, jos yrittäisit noudattaa kielemme sääåntöjä, Ari Pasanen.

  5. Laukkanen: ”Hyvät suomalaiset, tässä tulee ilosanoma vailla vertaa: yhdenkään ihmisen ei tarvitse kokea alamittaisuutta yhdenvertaisuudessa, tasa-arvossa, suvaitsevaisuudessa ja oikeudenmukaisuudessa, vaikka ei osallistu Pride-marssiin ja tue Pride-yhteisön toimintaa.”

    Laukkasen julistama naiivi ”ilosanoma vailla vertaa” on itsestäänselvyys vapaassa maassa, jota tuskin tarvitsee kellekään aikuiselle Suomen kansalaiselle erikseen julistaa.

    Ihan yhtä pätevää ja paikkansa pitävää on, ettei yhdenkään ihmisen tarvitse kokea syyllisyyttä tai häpeää seksuaalisesta suuntautumisestaan, minkään sorttisista esi-isiensä ”perisynneistä”, eikä myöskään kuunnella höpötyksiä helvetistä, kadotuksesta tai pelastuksesta kuuluipa sitten kirkkoon ja uskoipa sitten henkiolentoihin tai ei.

    • Kimmo Wallentin siis kuka määrittelee ”” ettei yhdenkään ihmisen tarvitse kokea syyllisyyttä tai häpeää seksuaalisesta suuntautumisestaan”, siis eikö nyt kuitenkin yhteiskunta ole määrittänyt mikä on hyväksyttävää ja mikä ei? Ajatuksesi laukkaa hiukan liiallisesta vauhdistasi.

    • Pasanen: ”siis eikö nyt kuitenkin yhteiskunta ole määrittänyt mikä on hyväksyttävää ja mikä ei?”

      Mikään yhteiskunta ei voi määritellä ihmisten kokemuksia tai tunteita, siis vaikkapa sitä pitääkö jonkun kokea häpeää tai syyllisyyttä jostain. Ei ainakaan suomalainen yhteiskunta, joka hyväksyy mm. kansalaisilleen vapaan seksuaalisuuden ja kieltää seksuaalisen syrjinnän.

    • Kimmo Wallentin eikö juuri aikojen saatossa yhteiskunta ole näin tehnyt, homoudenkin kohdalla?

      Taidan rajata nyt tällä ” Ei ainakaan suomalainen yhteiskunta, joka hyväksyy mm. kansalaisilleen vapaan seksuaalisuuden ja kieltää seksuaalisen syrjinnän” hiukan ohi, siis eikö nyt enää olekkaan MITÄÄN seksuaalista käyttäytymistä joka olisi yhteiskunnan hyväksynnän ulkopuolella?

      Et taida ymmärtää että kyllä yhteiskunta on rajannut ja rajaa vieläkin, vai mitä?

    • Pasanen: ”Et taida ymmärtää että kyllä yhteiskunta on rajannut ja rajaa vieläkin, vai mitä?”

      Itse et tainnut ymmärtää, että oli kysymys ihmisten tunemuksista ja kokemisesta, ei lainsäädännöstä. Mikään yhteiskunta, hallitus, kirkko, valtio tai muukaan instanssi ei voi määritellä eikä rajata ihmisten tuntemuksia tai kokemuksia mistään asioista. Ne ovat täysin ja vain kunkin ihmisyksilön omia ominaisuuksia jatuntemuksia.

      Kirjoitin näin vastineena Laukkasen naiiviin ilosanomaan: ”Ihan yhtä pätevää ja paikkansa pitävää on, ettei yhdenkään ihmisen tarvitse kokea syyllisyyttä tai häpeää seksuaalisesta suuntautumisestaan, minkään sorttisista esi-isiensä “perisynneistä”, eikä myöskään kuunnella höpötyksiä helvetistä, kadotuksesta tai pelastuksesta kuuluipa sitten kirkkoon ja uskoipa sitten henkiolentoihin tai ei.”

      Kommenttini on taatusti yhtä paikkansa pitävä kuin Laukkasen ”ilosanoma”.

    • Kimmo Wallentin, en oikein ymmärrä mitä tarkoitat syyllisyyden tuntemisella, siis jos tekee rikoksen, yhteiskunnan lain vastaisen teon, niin eikö silloin tulisi tuntea syyllisyyttä?

    • Pasanen: ”Kimmo Wallentin, en oikein ymmärrä mitä tarkoitat syyllisyyden tuntemisella, siis jos tekee rikoksen, yhteiskunnan lain vastaisen teon, niin eikö silloin tulisi tuntea syyllisyyttä?”

      Etkö osaa lukea? Puhuin (kirjoitin) kommentissani seksuaalisesta suuntauksesta, uskosta helvettiin ja henkiolentoihin sekä jostain ihmeellisistä esivanhemmilta perityistä synneistä.

      Seksuaalinen suuntautuminen ja se, ettei usko henkiolentoihin ja höpötyksiin perisynnistä, helvetistä tai kadotuksesta, eivät tietääkseni ole rikoksia tai laittomuuksia ainakaan Suomessa, eikä niistä myöskään kenenkään tarvitse kokea minkään sorttista syyllisyyttä, alennusta, häpeää tai huonompiosaisuutta. Onko tämä nyt niin hirveän vaikea ymmärtää?

  6. Martti pentti eikö sinua kiinnosta kun joku sanoo olevansa ”parannettu”, eikö olisi hienoa tietää kuinka tämä on tapahtunut?

    Siis miksi kyselen on että kuinka vauva kaste voidaan liittää tuohon ”uskoon tuloon”?

    Entä tuo tupakasta vapautuminen, eikö vauva kasteessa luvattu siis pystynytkään vapauttamaan kaikista riippuvuuksista, jos ei niin miksi ”uskoontulon” jälkeen käännytään hakemaan ”kastetodistuksesta” jotain? Siis kun vauva kaste ei anna uskoa (pitää olla erillinen uskoon tulo) eikä vapauta riippuvuuksista eli on voimaton, niin mitä sieltä haetaan, eikö Jeesus selkeästi Sano että joka tarttuu auraan ja kääntyy katsomaan taakse kaatuu?

    • ”Siis miksi kyselen on, että kuinka vauvakaste voidaan liittää tuohon ’uskoontuloon’.” Noin voit kysyä, mutta mielellään et tässä muodossa: ”Tulitko sinä uskoon, kun sinut vauvana kastettiin?”

  7. Mitä Antero Laukkanen sanoisi artikkelin nuorelle? Tai piispa Häkkinen? Entä onko mennyt tähän asti Raamatun lähimmäisen rakkauden mukaan? Ellen väärin muista, niin se on TÄRKEIN käsky. Ai niin, mutta kirkolla onkin tärkeämpiä käskyjä, kuten oli juutalaisillakin, jotka viis veisasivat lain hengellisestä ulottuvuudesta. Tai eivät he edes tienneet, mikä on lain hengellinen ulottuvuus. Kirjain kun tappaa lähimmäisen rakkauden.

    https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006154927.html?

    • Nuorelle joka elää ”väärän sukupuolen kehossa”?

      Oikeasti, tästä trans-asiasta on tullut täysin järjetön kultti. Ja todella vaarallinen. Nuoria rohkaistaan oman kehonsa vieroksumisessa ja vihaamisessa, ja sen muokkaamisessa hormoni”hoidoilla” ja lopulta leikkauksilla, joissa terve keho silvotaan ja terveitä kehonosia poistetaan?

      Entä mitä itse sanoisit? ”Antaa mennä vain”?

    • Sari Weckroth, ellet ole transsukupuolinen, niin mikä olet määrittelemään toisen ihmisen identiteettiä?

    • No huh huh.

      Ajattelepa ihan järjellä. Kuinka ihmisen oma terve keho voisi olla ”väärä”?

      Siinä ei ole kyse vain ”identiteetistä”, vaan sodasta omaa kehoa ja biologiaa vastaan. Eikä terveelle keholle tehtävät operaatiot ole mitenkään vaarattomia.

    • Minun puolestani ihminen voi kokea olevansa ihan mitä hyvänsä.

      Mutta lapsen kehon normaaliin kehitykseen kajoaminen on järjetöntä ja sairasta.

      En ole kieltämässä sukupuolenvaihdosleikkauksia kokonaan, mutta on aika arpapeliä, kuka kokee muutoksen hyvänä loppuelämänsä, ja kuka katuu ja päätyy kenties itsemurhaan.

      Nuorten sukupuolihämmennys on lisääntynyt räjähdysmäisesti, kaiken tämän ”valistuksen” seurauksena…

Vierasblogi
Vierasblogi
Kotimaan Vierasblogissa julkaistaan yksittäisiä tekstejä kirjoittajilta, joilla ei ole omaa blogia Kotimaa.fi:ssä. Jos haluat kirjoittaa, ota yhteyttä Kotimaan toimitukseen.