Tämän ajan hengen julistajat tulevat Setasta ja Pride-aatteen kannattajista. Ja jos ei hyväksy sanomaa, on tuomio ankara: olet suvaitsematon tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vastustaja.
Pride-yhteisön tuottama henkinen paine, lähes pakko-osallistuminen pride juttuihin, jotta todistat olevasi suvaitsevainen ja tasa-arvoinen, alkavat olla ahdistavaa, joka vuotista pakkosyöttöä, kaiken median voimalla.
Onko tosiaan yhdenvertaisuus, tasa-arvo, suvaitsevaisuus ja oikeudenmukaisuus kutistunut pride-aatteen kokoiseksi ja näköiseksi? Onko tosiaan niin, että yritysten ja Kirkon ainoa tapa todistaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, on julkisesti tukea Pride-yhteisön toimintaa? Onneksi näissä länsimaisen yhteiskunnan peruspylväissä on sisällöllisesti kysymys paljon suuremmista arvoista, kuin osallistumisesta pride-toimintaan.
Hyvät suomalaiset, tässä tulee ilosanoma vailla vertaa: yhdenkään ihmisen ei tarvitse kokea alamittaisuutta yhdenvertaisuudessa, tasa-arvossa, suvaitsevaisuudessa ja oikeudenmukaisuudessa, vaikka ei osallistu Pride-marssiin ja tue Pride-yhteisön toimintaa.
Tässä ilosanoma myös yrityksille ja kirkolle: Ette ole yhtään vähemmän yhdenvertaisia, tasa-arvoisia, suvaitsemattomia tai epäoikeudenmukaisia, vaikka ette tue ja osallistu Pride-yhteisön toimintaan. Jokainen yritys ja yhteisö voi näitä arvoja kuvata ja ilmentää omassa toiminnassaan, ilman Pride-yhteisön toimintaan osallistumista. Kun yritys päättä tukea Pride-tapahtumaa se samalla laittaa työntekijänsä hankalaan välikäteen, koska oletus on, että myös työntekijöillä on velvollisuus tukea työnantajansa arvovalintoja. Yritysten olisi hyvä pysyä neutraalilla maaperällä ja näin kunnioittaa kaikkien asiakkaidensa ja työntekijöidensä moniarvoisuutta ja keskittyä omien arvojensa soveltamiseen työyhteisössä.
Suuryritykset Finnair, Neste, Alko, Nordea ja K-ryhmä kertovat haluavansa viestittää omalla osallistumisellaan koko työyhteisön tukea Pride-yhteisön arvoille. Tämä on rohkea yleistys. Rohkenen epäillä, etteivät kaikki heidän työntekijänsä tue Pride-ideologiaa ja ole valmis kantamaan Pride-lippua. Entä miten käy niiden työntekijöiden, jotka avoimesti ilmaisevat, etteivät halua olla osallisena yrityksen Pride-toimintaan? Saavatko he arvostusta ja kunnioitusta omalle valinnalleen?
Haluaisin nähdä näiden suuryritysten keskittyvän palkkatasa-arvon toteuttamiseen yhtä suurella näkyvyydellä ja tarmolla, kuin Pride-yhteisön tukemiseen. Sillä olisi suuri vaikutus ja merkitys yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisessa. Olkaamme vapaita olemaan osallistumatta ja silti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannattajia, ilman häpeää ja syyllisyyttä.
Antero Laukkanen
Kansanedustaja (kd), sosiaalineuvos
Eikö kirkkohallituksesta todettu asian olevan bissnestä uutisen mukaan ja johtajan lausumana.
Näin hyvän asian mukana olo luo ja saa jatkuvuutta erilaisissa asiaan otoissa vaikkei niitä kannatetakkaan oikeassa uskossa ja kirkon järjestyksessä.
”Onko tosiaan yhdenvertaisuus, tasa-arvo, suvaitsevaisuus ja oikeudenmukaisuus kutistunut pride-aatteen kokoiseksi ja näköiseksi?”
Kas kun ko Laukkasen luettelemat arvot ovat valistusfilofien, työväenliikkeiden ja naisasialiikkeidn ankarien ponnistelujen kautta jo saatu paljolti voimaan, joten nyt koitosta käydään tietenkin siellä, minne pahoja aukkoja on vielä jäänyt, ja missä ko arvoja yhä vastustetaan. Näin arkilogiikan mukaan.
Antero hyvä, yritys pysyy neutraalilla puolella siinäkin tapauksessa, jos haluaa näkyvästi vastustaa syrjintää ja osallistua pride-liikkeeseen? Koitat varmaan sanoa, että ne työntekijät, jotka eivät hyväksy homoseksuaalisuutta, pitäisi ottaa tässä jotenkin huomioon? Ei pidä, koska silloin yritys osallistuu lainvastaiseen syrjintään.
Mitä jos löytäisit raamatustasi ne laupeutta ja lähimmäisen rakkautta korostavat tekstit?
Kaikilla ihmisillä on oma päätösvalta elämänsä ratkaisuihin. Työtehtävissä se on toiminta työnantajansa tavoitteiden mukaisesti. Sen ulkopuolella vastuu on täysin henkilökohtainen vaikka esim. äänestää mitä puoluetta haluaakin.
Meidän ihmisten tasa-arvoisuus etenee huolimatta kirkon käsityksistä. Me kaikki ihmiset synnymme tasa-arvoisina tänne maailmaan.
Kansanedustaja Laukkanen puhuu asiaa. Erityisen hyvä on huomio tämän Priden muuttumisesta jonkunlaiseksi pakonomaiseksi mukana-olo näytökseksi joka todistaa osallistujan ja taustayhteisön suvitsevaisuudesta ja muista hyvistä arvoista. Aivan oikein, voivatko suuret yritykset nyt kirkko mukaanlukien osallistua kaikkien jäsentensä nimissä? Tässä koko kuviossa on kyllä aika ikävä sivumaku.
Itse asun pienellä paikkakunnalla missä ihmiset ovat yleisen mielipiteen ja keskinäisen sosiaalisen painostuksen orjuuttamia siinä määrin, että tämä tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden julkinen todistelu tuntuu erityisen keinotekoisellta ja vastenmieliseltä. Jos joku yrittäjä ei laita sateenkaarilippua kauppansa ikkunaan hänet leimataan ikävällä tavalla. Noloa touhua.
Kovasti mielenkiintosta tämä keskustelu.
Piispatkin ovat tehtäväksiantoaan selitelleet mielenkiintoisesti, eli pitäisi ensin huomata mistä puhutaan. Voiko tämä nyt olla Piispojen kannaksiotoksi todeksi uskottavaa.
Näin ennenpitkää tullaan asiaan jolloin kirkko vihkii kaikki kelpoisuutta osoittavat parit tai sitten kirkko luopuu vihkioikeudesta.
Kun nykytilanne jatkuu ollaan tilanteessa jolloin voidaan kyllä vihkiä parkkihallissakin ja jääkiekko·ottelun erätauolla edelleenkin papin mukana ollessa mutta alttariyhteyttä asialla ei samansukupuolisessa katsomisen mallissa ole vaikka lupa vapaaehtoisessa katsomisessa papeille annettaisiin ilman kirkon päätöksiä.
Näin asian ei pitäisi olla liian haasteellinen katsoa ja huomata.
Valitettavaahan on ollut Piispojemme vaitonainen puheenvuorojen käyttö edeltävissä kirkolliskokouksissa asiasta puhuttaessa. Ei asia kovin hengellistä tiennäyttöä kirkolliskokousedustajille ole näyttänyt.
Näin ollen Helanderin vapaaehtoisuusmalli ei samansukupuolisessa avionkonsensuksen vahvistamisen mallissa käy ennen kirkon päätöksiä kun siinä ei ole alttarin ja kirkon yhteyttä siunausasiassa vaan kyse on samasta asiasta kun uskova maallikko tai pappi siunaisi maistraatin vahvistaman avionkonsensuksen mikä sitten rinnastuu maalikolla Lutherin lupaukseen hengellisen substanssin välittämisessä ripissä.
Toki Piispat voivat ajatella moisen liikkeen kummoista tarvitsevankaan huolimatta Lutherin ymmärtäneen parin saavan osan Jumalan siunauksesta jo kihlauksessa, ja jolloin lopun osa tulisi kirkon siunaamana.
Onko edellisen katsomisen liian haasteellista Piispoillemme. En totisesti haluaisi uskoa.
Halki historian yhteiskunnalliset asenteet ovat aina muuttuneet. Ja samoin on tapahtunut kirkossa. Moni meistä kokisi 1900-luvun alun ilmapiirin hyvin oudoksi itselleen. 1700-luvun ajatukset olisivat jo hyvin käsittämättömiä. Jokainen sukupolvi on määritellyt arvonsa uudestaan.
Niin on aina ollut. Ja niin tulee aina olemaan. Halusimmepa sitä vaiko emme.
Suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on muuttunut poikkeuksellisen nopeasti (vaikka moni seksuaalivähemmistöön kuuluva saattaa ajatella toisin). Jos yhteiskunnallisissa muutoksissa aikahorisontti on normaalisti sukupolvien mittainen, nyt puhutaan vain muutamasta kymmenestä vuodesta.
Ei tarvitse mennä kuin muutama vuosikymmen taaksepäin, yhteiskunnassa vastustettiin laajasti samaa sukupuolta olevien parisuhteita. Ei tarvitse mennä kymmentäkään vuotta taaksepäin kuin pride-kulkueiden osallistujia heiteltiin kananmunilla ja kaasukranaateilla. Ja tänään käytännössä koko puoluekenttä ja elinkeinoelämä on mukana karnevaalissa joka kerää satatuhatta osallistujaa pääkaupunkimme kaduille.
Aidosti ymmärrän sen, että osa ihmisistä on pudonnut kehityksen kelkasta. He ovat hämmentyneitä, ehkä osin hädissäänkin. Heidän ajattelunsa oli eilen valtavirtaa, tänään se on marginaalia.
Se on selvää, ettei tätä kehitystä kukaan meistä pysäyttämään pysty. Mielestäni ei edes pitäisi. Lähinnä pohdin, onko meillä keinoja saada vankkureilta pudonneet takaisin kyytiin. Laukkasen toiveet ovat turhia, osin epätoivoisia. Jotain muuta pitäisi keksiä.
”Aidosti ymmärrän sen, että osa ihmisistä on pudonnut kehityksen kelkasta. He ovat hämmentyneitä, ehkä osin hädissäänkin. ”
-Kylläpä sitä ollaan ymmärtäväisiä 🙂
Minua yhä edelleen mietiyttää miksi jotkut vähemmistöt ovat toisia tärkeämpiä. Ja miksi Pride-tapahtuma on niin epäjohdonmukainen siinä, ketä tuetaan virallisesti ja ketä ei. Ja miksi vain joidenkin vähemmistöryhmien suvaitseminen on tärkeää, ja toisten ei. Ja vastaus on minusta aika selvä.
Lainaus Youtube-kommentista: ”LGBT yhteisö rupesi kasvamaan kieroon siinä kun yhteisö rupesi politikoimaan arvoillaan.”
Pride ja sateenkaarikampanjat ovat politiikkaa, johon ei yhteiskunnallisten muutostavoitteiden osalta sovi kuin jokin vähemmistöryhmä, kulloisessakin vaiheessa. Tämähän tuli nähtyä siinä kun eräs ”ei niin tärkeä vähemmistö” nosti äläkän Helsinki Pridessa, koska koki tulleensa syrjityksi…
Homoseksuaaleihin suhtautuminen on tällä hetkellä se millä ensisijaisesti mitataan ”suvaitsevaisuus” ja ”kehityksen mukana pysyminen”. Transihmiset toisena.
Lobbaustaktiikassa on tehokasta veodta siihen, että ”kun hyväksyt tämän vähemmistön, olet hyvä ihminen. Ja voit aivan oikeuteusti pitää muita itseäsi huonompina ja suvaitsemattomampina.”
Kuten toisaalla todettiin, aina on niitä joihin tämä ”ihmisoikeus” ja ”tasa-arvo” -sloaganit uppoavat kuin veitsi voihin.
Pride-tapahtuma on itsessään syrjivä, koska kaikki vähemmistöt eivät ole yhtä hyödyllisiä poliittisissa ja yhteiskunnallisissa muutostavoitteissa. ”Tasa-arvoisen avioliiton” taustalla on, monen sitä kannattavan tietämättä, tavoite tehdä avioliitosta instituutiona lopulta täysin turha. Ympätä siihen ensin uutta sisältöä ”tasa-arvon” nimissä, ja lopulta nostaa esiin keskustelu sen tarpeellisuudesta ylipäätään. (Sitä ei moni tässäkään vaiheessa enää muista.)
Trans-ihmisiä taas käytetään sukupuolierojen ja sukupuolen merkityksen täydelliseen häivyttämiseen.
Eli mistä ”kehityksestä” on kyse, ja mihin se johtaa, jos sitä ei pysäytetä?
Sari W., näytät olevan täysin sokea sille, miten loukkaavasti kohtelet lähimmäisiäsi. Siinä ei ole mitään kristillistä, vaikka yrität sellaiseksi verhota. Edellä oleva koskee esimerkiksi sitä, mitä kirjoitat trans-ihmisistä kommenttisi lopulla.
Hanki käsiisi tämänpäiväinen Hesari (27.6.) ja lue siitä transnuoren haastattelu.
”näytät olevan täysin sokea sille, miten loukkaavasti kohtelet lähimmäisiäsi. ”
-Rehellisesti sanottuna täällä näkyy kyllä paljon loukkaavampiakin kommentteja. 🙂
Mitä transihmisiin tulee, niin he tarvitsisivat oikeanlaista apua. Erityisesti lapsista ja nuorista on huoli tämän kaiken keskellä.
Ja ihan oikeasti, olisiko itse asiasta mitään sanottavaa?
”Hanki käsiisi tämänpäiväinen Hesari (27.6.) ja lue siitä transnuoren haastattelu.”
-Juuri tuon minä luin. Parasta artikkelissa olivat kommentit. Joista suurin osa pitää tätä nykyistä transideologiaa vahingollisena.
Olen perehtynyt aiheeseen erittäin paljon, ja lukenut sekä myötäileviä että kriittisiä kirjoituksia, juurikin asianosaisten, eli transihmisten itsensä taholta.
Ilmiö on pelottava.
”Edellä oleva koskee esimerkiksi sitä, mitä kirjoitat trans-ihmisistä kommenttisi lopulla.”
-Nimenomaan transihmiset itse ovat näin sanoneet, ja siksi kritisoivat Pride-tapahtumia. Monet transtaustaiset ja seksuaalivähemmistöön kuuluvat, kritisoivat sekä Setaa että Prideä, etkö tiennyt? Juuri siksi, että heitä käytetään siinä vain hyväksi.
Pride on ennen muuta poliittinen tapahtuma, jossa jotkut vähemmistöt saavat enemmän huomiota kuin toiset, sen mukaan mitä muutosta yhteiskunnassa ollaan ajamassa.
Mikä estää yrityksiä Suomessa toteuttamasta palkkatasa-arvoa eli samasta työstä riippumatta sukupuolesta tai etnisestä taustasta maksettaisiin samaa palkkaa?
Missä ovat naisten perustamat, omistamat ja johtamat yritykset jotka laskuttavat asiakkaita ja hakevat maailmalta hyvinvointia Suomeen?
Nieminen. ”Yrityksen operatiivisesta toiminnasta vastaa toimitusjohtaja, jonka toimintaa ohjaa ja valvoo yrityksen hallitus”.
Minusta esimerkiksi Finlaysonilla kun johto tai omistja vaihtui yhtäkkiä ilmestyi homot lakanoihin ja tyynyn päällisiisnkin. Minulle tuli vaikutelma, että uusi omistaj itsekin tykkäsi sellaisista lakanoista. Voihan olla, että yrityksissä on johdossa ihmisiä, joille tällainen on henkilökohtaistakin.
Totta, en kuulu. Kirkon kannattanee kuitenkin ottaa jäsentensä enemmistön tahto huomioon, jotta mahdollisimman moni haluaa kuulua.
Yhdenkään noiden yrityksen omistajilta eli yhtiökokoukselta ei ole kysytty haluavatko omistajat, että yritys osallistuu pride riehaan.
Yrityksen operatiivisesta toiminnasta vastaa toimitusjohtaja, jonka toimintaa ohjaa ja valvoo yrityksen hallitus. Yritykset eivät kutsu koolle yhtiökokousta päättääkseen tämänkaltaisista asioista.
Janhonen ei liene aivan sisäistänyt yhtiökokouksen roolia yritystoiminnassa. Yhtiökokous pidetään yleensä kerran vuodessa ja siellä vahvistetaan yrityksen tilinpäätös sekä päätetään voiton jakamisesta. Lisäksi yhtiökokous valitsee tilintarkastajat ja hallituksen jäsenet.
Edellä mainittu lista ei ole kaikenkattava, mutta antanee jonkinlaisen käsityksen siitä, mikä yhtiökokouksen rooli on.
No mutta voiko yhtiön omistajat siellä yhtiökokouksessa kysyä Yhtiön hallituksen ja johdon edustajilta: Miksi ihmeessä yhtiön rahoja käytetään tällaiseen julkihaureuden edistämiseen?
Ja voivatko yhtiön omistajat omalta osaltaan ohjeistaa johtoa, että ensi vuonna yhtiön varoja ei käytettäisi Bride riehan rahoittamiseen.
Voihan tuota tarjota esityslistalle, jos ei välitä siitä, että vaikuttaa höperöltä. Kyllä, osakkaat voivat antaa johdolle ohjeita. Mutta tiesitkös, että äärimmäisenä keinona voi jopa luopua omistuksistaan? Siitä vaan hirmuinen rotesti pystyyn!
Laukkanen: ” Onko tosiaan yhdenvertaisuus, tasa-arvo, suvaitsevaisuus ja oikeudenmukaisuus kutistunut pride-aatteen kokoiseksi ja näköiseksi? Onko tosiaan niin, että yritysten ja Kirkon ainoa tapa todistaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, on julkisesti tukea Pride-yhteisön toimintaa?”
Kirkolla on huono omatunto, kun se ei vihi tasa-arvoiseen avioliittoon kirkon täysivaltaisia jäseniä. Kirkko toimii ihmisten tasa-arvoista kohtelua vastaan. Kirkko harjoittaa vasemmalla kädellään apartheidia ja oikealla kädellään koettaa selittää olevansa tasa-arvoinen ja kaikille ihmisille tilaa antava. Valhe huutaa ulos kirkon ovista ja ikkunoista, joita piispat koettavat kilvan sulkea.
Kirkko ei ole vanhurskas eli oikeudenmukainen niin kauan kuin harjoittaa eriarvostavaa politiikkaa seksuaalisen suuntautuneisuuden perusteella. Kirkko on synnin tiellä ja sen olisi tehtävä parannus. Vääryyden oikaisuun ei auta pride-marssi, vaan tarvitaan tekoja.
Perustakaa oma seurakunta, jossa vihitte itse itsenne. Ja kannatte samalla vastuun.
Werner: Suomen ev.lut. kirkossa pappien on luvallista vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Tästä on nyt todistuksena Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös, mikäli et ole sattunut uutisia lukemaan.
Nyt on asia niin päin, että jos meidän ev.lut. kirkkomme linja sinua tökkii, niin emme suinkaan me homot ja lesbot ole velvollisia rakasta kirkkoamme vaihtamaan.
Sinulla on kuitenkin mahdollisuuksia pyrkiä kivoihin miesten keskisiin juttuihin. Onhan näitä tarjolla: lähetyshiippakunta, ortodoksikirkko, paavin porukat…
Ajattele Seija, jos käyttäisi 10% Pride riehaan kuluvista rahoista saisi jo pystyyn hienot hengelliset juhlat.
Rouva Rantanen. ”Werner: Suomen ev.lut. kirkossa pappien on luvallista vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Tästä on nyt todistuksena Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös, mikäli et ole sattunut uutisia lukemaan”.
Nyt kyllä rouva Rantanen menee asioiden edelle. Emme ole vielä nähneet lopullista, Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä tässä asiassa. On täysin mahdollista, että se päätyy erilaiseen johtopäätökseen kuin Oulun hallinto-oikeus nyt.
Jos tämä päätös jää voimaan, on kirkon autonomia ja siihen liittyen valta päättää omista asioistaan mennyttä. Ja luulenpa, että Korkein hallito-oikeus on tässä asiassa varovaisempi kuin Oulun hallito-oikeus, jolla oli ilmeinen tendenssi tässä asiassa.
Jos siis kirkko menettää tämän autonomiansa, lakkaa se olemukseltaan olemasta kirkko, ja on sen jälkeen jotain muuta. Siksi tämä on iso päätös, enkä usko, että onmahdotonta vakuuttaa Korkeinta hallinto-oikeutta kirkon oikeudesta päättää opistaan, joka märitellään ensi kädessä teologisesti, ja toissijaisesti juridisesti. Nythän järjestys muuttui niin, että kirkon mukapitäisi muuttaa oppiaan joidenkin juristien paapomana. Minä en lopulta usko, että näin tapahtuu.
Ja edelleenkään kirkkoa ei mitenkään painosteta muuttamaan avioliittokäsitystään ja vihkikäytäntöään?
https://yle.fi/uutiset/3-10849133?fbclid=IwAR26OaXyRl0SFxpuY_BBu4fBLUiOVKlM6ZhWWlU2G-KXlW_KTHebMBT7dbw
”Avioliitto on kaikille sama, oli ihminen sitten muslimi tai kirkkoon kuulumaton. Tämän takia kirkonkin on noudatettava eduskunnan säätämää avioliittolakia.”
-Ennen avioliittolain muutosta hoettiin kuin mantraa, että ”ei koske kirkkoa”, ”ei koske kirkkoa”…
Ei kirkko ole menettänyt autonomiaansa päättää opistaan ja muusta, mikä siihen liittyy. Kun eduskunta päätti muuttaa avioliittolain sukupuolineutraaliksi, se jätti kirkolle täyden vapauden ratkaista, vihkiikö se vastedes myös samaa sukupuolta olevia pareja vai päättääkö se vihkiä vain naisen ja miehen.
Kirkko on kutenkin ollut kykenemätön päättämään tästä asiasta. Se olisi vaatinut kirkkojärjestyksen muuttamista joko niin, että pitäydytään vain eri sukupuolta olevien parien vihkimiseen tai ryhdytään vihkimään myös sateenkaaripareja. Kirkolliskokouksessa ei kuitenkaan ole riittävää enemmistöä päättää kumpaankaan suuntaan – ei ole tosiasiassa ollut pariinkymmeneen vuoteen.
Kirkko itse aiheutti sen, että sekulaari oikeusistuin joutuu ratkaisemaan asian kirkon puolesta.
”Ja edelleenkään kirkkoa ei mitenkään painosteta muuttamaan avioliittokäsitystään ja vihkikäytäntöään?”
Kumma, kun et ymmärrä selvää asiaa. Kirkkoa ei painosteta. Jos kirkko haluaa, se voi päättää, että homoja ei meillä sitten vihitä ja piste. Tätä päätöstä ei ole tehty, ja väitän, ettei tehdäkään. Suomen kielessä (kirkon) omaa tahtotilaa ei kutsuta painostamiseksi.
Minusta kyllä tällaiset väitteet ovat painostamista:
“Avioliitto on kaikille sama, oli ihminen sitten muslimi tai kirkkoon kuulumaton. Tämän takia kirkonkin on noudatettava eduskunnan säätämää avioliittolakia.”
Tuo ei vain yksinkertaisesti ole totta.
Tuossa linkissä esitetään aikamoisia väitteitä. Aivan kuin ei edes muistettaisi mitä ennen avioliittolain muutosta luvattiin ja vakuutettiin…
”Kirkko hävisi pelin, kun se luuli, että se voisi ohittaa tasa-arvoisen avioliittolain ja tehdä omia päätöksiä kirkkokäsikirjaan perustuen, sanoo siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas.”
Tärkeää olisi ymmärtää, että eri uskonnoissa avioliitto saa syvempiä ja teologisia merkityksiä. Juuri tältä pohjalta kirkolla tulisi olla oikeus tehdä omia päätöksiä asiassa, jossa sille on erikseen jätetty vapaus niin tehdä.
Mutta turha kai tätä on enempää vatvoa.
Sen lisäksi että uskonnoilla/kirkoilla on vapaus päättää avioliittokannastaan, myös ihmisillä on vapaus päättää uskonnostaan/kirkostaan. Jokainen valinnee sellaisen, jonka käsitys avioliiton syvyydestä ja teologiasta miellyttää.
Hentilä. ”Kirkko itse aiheutti sen, että sekulaari oikeusistuin joutuu ratkaisemaan asian kirkon puolesta.”
Ei, vaan ne jotka kärjistivät tämän asian niin, että päädyttiin oikeuksiin aiheuttivat tämän tilanteen.
Etkö oikeasti usko siihen, että piispoillamme on aikomus etsiä tähän ratkaisu?
Edes innokkain homoliittojen kannattajapiispa (ent. piispa) Björn Wikström ei ole tyytyväinen kapinapappien huseerailemiseen, koska se ei kunniota kirkon järjestystä ja perusteltua hierarkiaa, siis pispan kaitsijanvirkaa ja esimiesasemaa pappien johtajana.
Antti H., rohkenen luottaa siihen, että piispat ymmärtävät, kuinka haitallista kirkolle on asian ratkominen sekulaarissa oikeudessa, ja päätyvät ratkaisuun, jonka perusteella papit, jotka katsovat oikeaksi vihkiä sateenkaaripareja, voivat tehdä sen. Professori emerita Eila Helanderin tätä tarkoittava esitys on hyvä lähtökohta.
Hentilä. ”Antti H., rohkenen luottaa siihen, että piispat ymmärtävät, kuinka haitallista kirkolle on asian ratkominen sekulaarissa oikeudessa, ja päätyvät ratkaisuun, jonka perusteella papit, jotka katsovat oikeaksi vihkiä sateenkaaripareja, voivat tehdä sen”.
Et kuitenkaan niin paljon luota piispoihimme, että antaisit heidän rauhassa päätyä ratkaaisuihinsa. Nythän kapinapapitkaan eivät tee niin, vaan ovat tarttuneet ”lihan käsivrteen” ja oman käden oikeuteen. Seurakunnan ja Herran palvelijan ei koskaan pitäisi tehdä näin, vaan uskossa luottaa umalaan. Halveksin heidän toimintatapaansa.
”Ei, vaan ne jotka kärjistivät tämän asian niin, että päädyttiin oikeuksiin aiheuttivat tämän tilanteen.”
Tiukassa teokratiassa tuollainen ajattelu voisi toimia. Meillä kirkko on verovaroilla toimiva julkisyhteisö, joka jo valmiiksi nauttii demokraattisessa valtiossa poikkeuksellisen herkullisia etuja. Ei sillä ole varaa haaveilemaasi ylellisyyteen.
Korhoenen. ”Tiukassa teokratiassa tuollainen ajattelu voisi toimia”.
Höpö löpö. Tässä ongelman osallisena ovat kapinapapit, jotka siis ovat Jumalan palvelijoita. Kyllä on aivan paikallaan edellyttää heiltä edes alkeellisimpien hengellisen työn periaatteiden noudattamista.
Parastahan olisi,jos heidänkin kohdallaan toteutuisi apostlin kuvaus ”Kristuksen tuoksuna” olemisesta. Nyt kuitenkin heissä on ”kuoleman haju kuolemaksi”, koska he ovat alkaneet toimimaan lihallisesti sen sijaan että olisivat etsineet Herramme johdatusta ennen kuin ryhtyivät kapinahankkeeseensa.
Tuoksuteologiaan en osaa ottaa kantaa. Kirkon suunnan kuitenkin määrää enemmistö. Se on nyt ja tulevaisuudessa ”kapinan” kannalla.
Risto Korhonen, kirjoitat, että kirkko on verovaroilla toimiva julkisyhteisö. Kyllä, verovaroilla, mutta kirkon jäsenten maksamilla. Ymmärtääkseni et kuulu siihen joukkoon. Valtion budjetista kirkko saa tietyn summan mm. hautausmaiden hoitoon; tosin ei riitä, vaan hoitoa kustannetaan myös kirkollisveron tuotolla.
En kuulu kirkkoon. Kirkko kuitenkin halunnee, että mahdollisimman moni kuuluu. Jäsenistön enemmistöä kannattanee siis miellyttää. Tämä on käsittääkseni merkittävä syy sille, että taas-arvoinen avioliittokäytäntö toteutetaan lähiaikoina kirkossakin.
Vihkimisenhän jo kaikki halukkaat saavatkin. Tilanne kannattaa varmasti selkeyttää myös virallisesti.
Korhonen. ”Tuoksuteologiaan en osaa ottaa kantaa”.
Tuoksuteologiaa ymmärtävät ne, jotka ovat tulleet kosketuksiin Jumalan kirkkauden ja Pyhän Hengen kanssa.
Tällaisissa keskusteluissa lähden siitä, että sinä et ymmärrä hengellisestä todellisuudesta mitään, mutta pyrit parhaasi mukaanymmärtämän näkyvää laitoskirkkoa.