Antero Laukkanen: Pride tulee, oletko valmis?
Tämän ajan hengen julistajat tulevat Setasta ja Pride-aatteen kannattajista. Ja jos ei hyväksy sanomaa, on tuomio ankara: olet suvaitsematon tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vastustaja.
Pride-yhteisön tuottama henkinen paine, lähes pakko-osallistuminen pride juttuihin, jotta todistat olevasi suvaitsevainen ja tasa-arvoinen, alkavat olla ahdistavaa, joka vuotista pakkosyöttöä, kaiken median voimalla.
Onko tosiaan yhdenvertaisuus, tasa-arvo, suvaitsevaisuus ja oikeudenmukaisuus kutistunut pride-aatteen kokoiseksi ja näköiseksi? Onko tosiaan niin, että yritysten ja Kirkon ainoa tapa todistaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, on julkisesti tukea Pride-yhteisön toimintaa? Onneksi näissä länsimaisen yhteiskunnan peruspylväissä on sisällöllisesti kysymys paljon suuremmista arvoista, kuin osallistumisesta pride-toimintaan.
Hyvät suomalaiset, tässä tulee ilosanoma vailla vertaa: yhdenkään ihmisen ei tarvitse kokea alamittaisuutta yhdenvertaisuudessa, tasa-arvossa, suvaitsevaisuudessa ja oikeudenmukaisuudessa, vaikka ei osallistu Pride-marssiin ja tue Pride-yhteisön toimintaa.
Tässä ilosanoma myös yrityksille ja kirkolle: Ette ole yhtään vähemmän yhdenvertaisia, tasa-arvoisia, suvaitsemattomia tai epäoikeudenmukaisia, vaikka ette tue ja osallistu Pride-yhteisön toimintaan. Jokainen yritys ja yhteisö voi näitä arvoja kuvata ja ilmentää omassa toiminnassaan, ilman Pride-yhteisön toimintaan osallistumista. Kun yritys päättä tukea Pride-tapahtumaa se samalla laittaa työntekijänsä hankalaan välikäteen, koska oletus on, että myös työntekijöillä on velvollisuus tukea työnantajansa arvovalintoja. Yritysten olisi hyvä pysyä neutraalilla maaperällä ja näin kunnioittaa kaikkien asiakkaidensa ja työntekijöidensä moniarvoisuutta ja keskittyä omien arvojensa soveltamiseen työyhteisössä.
Suuryritykset Finnair, Neste, Alko, Nordea ja K-ryhmä kertovat haluavansa viestittää omalla osallistumisellaan koko työyhteisön tukea Pride-yhteisön arvoille. Tämä on rohkea yleistys. Rohkenen epäillä, etteivät kaikki heidän työntekijänsä tue Pride-ideologiaa ja ole valmis kantamaan Pride-lippua. Entä miten käy niiden työntekijöiden, jotka avoimesti ilmaisevat, etteivät halua olla osallisena yrityksen Pride-toimintaan? Saavatko he arvostusta ja kunnioitusta omalle valinnalleen?
Haluaisin nähdä näiden suuryritysten keskittyvän palkkatasa-arvon toteuttamiseen yhtä suurella näkyvyydellä ja tarmolla, kuin Pride-yhteisön tukemiseen. Sillä olisi suuri vaikutus ja merkitys yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisessa. Olkaamme vapaita olemaan osallistumatta ja silti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannattajia, ilman häpeää ja syyllisyyttä.
Antero Laukkanen
Kansanedustaja (kd), sosiaalineuvos
179 kommenttia
Blogistin huomio saa nyt hyvää taustatukea, kun myös Oulun hiippakunnan piispa argumentoi näin:
”Kirkkohallituksen johtoryhmällä ei ole ollut valtuuksia tehdä päätöstä siitä, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko osallistuu virallisesti Helsinki Priden tukijaksi.” Tämä on hallinnollisesti erityisen painava sana, sillä Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo on aiemmin toiminut Kirkkohallituksen kansliapäällikkönä. – Ainakin tältä osin voidaan puhua siitä, että nyt ko. ilmiöön yritetään linkittää eri viiteryhmiä vastoin hyvää hallintoa.
Olen varma, että tämä tuputus ja ujutus ärsyttää monia suomalaisia.
Kuten piispa Keskitalo toteaa Helsinki Priden yhteistyökumppani ei ole Suomen ev.lut.kirkko, vaan ”Kansliapäällikön virasto.”
Piispa Seppo Häkkinen osyy naulan kantaan todetessaan, että kirkon tulee olla avoinna kaikille mutta ei kaikelle. Kirkkoon ovat tervetulleita kaikki ihmiset, jotka haluavat tulla kuulemaan Jumalan sanaa ja kokemaan yhteyttä Kristukseen, so. osallistumaan yhteiseen jumalanpalvelukseen. Olen toiminut pari vuotta vankilapappinakin, jolloin seurakunta muodostui vakaviakin rikoksia tehneistä. Mieleeni ei juolahtanutkaan, että he eivät olisi kelvanneet kirkkokansaksi, mutta ei mieleeni myöskään juolahtanut, että minä heitä kohtaamalla osoittaisin pienimmässäkään määrin hyväksyntää heidän teoilleen, ei sittenkään, vaikka voisinkin joissakin tapauksissa ymmärtää heidän motiivejaan. Sama koskee myös semmoisia ihmisten yksilöllisiä ominaisuuksia, jotka saavat heidät tekemään semmoista, josta Jumalan sanan antamat elämänohjeet varoittavat. Sanotaanhan Jumalastakin, että hän rakastaa syntisiä mutta vihaa syntiä.
Yrjö Sahaman kommentti on hyvä. Turha siitä on etsiä sellaista, mitä siinä ei ole ellei anna mielikuvituksensa laukata.
Jokainen, joka maksaa kirkollisveroa, on ”bisneskumppanuudessa” kirkon kanssa. Bisneksestä on luvattu biletti taivaaseen.
”Siinä (ahneudessa ja materialismissa) piilee minusta Euroopan kirkon suurimmat ongelmat.”
Lienevät monet tv saarnaajat miljonäärejä yksitysisuihkareineen taivasta saastuttamassa. Kumman vähän tämä synti vain kiihotaa fundamentalisteja samanlaiseen someraivoon kuin esim. Pride.
Olemme taas tapamme mukaan hieman etääntyneet alkuperäisestä aiheesta.
On mielenkiintoista, että kaveri, joka oli aloittmassa Pride-liikettä, ei enää osallistu Pride-paraatiin, jota hän pitää liian vihteellisenä ja alkuperäisen tarkoituksensa hukanneena. Hän osallistuu pienempään vaihtoehto-marssiin, joka ei ole viihteellinen, vaan edelleen todellinen mielenosoitus.
Juuri tältähän tämä Suomessakin vaikuttaa, karnevaalimeininkiä joka vaikuttaa aika pinnalliselta.
Minulle kuvista jäänyt mielikuva on naisiksi pukeutuneet tai joku merimieshattu päässä keikistelevät miehet jossain auton lavalla peppujaan keikuttelemassa. Rion karnevaalista minulla on sama mielikuva, siellä vaan naiset ovat kai vielä naisia ja miehet miehiä. Pepun keikutus on kyllä samanalaista.
Pentti. “Taidat nähdä antikristillisyyttä kaikessa muutoksessa, Antti Hämäläinen”. No, maailmahan muuttuu koko ajan. Antikristillisyyttä tai laittomuutta ei ole syytä nähdä muualla kuin missä sitä aivan ilmeisesti on. Uskon kyllä, että voima tarkastella omaa maailman aikaamme Raamatun eskatologisten tekstien valossa. Esim. Jesaja 24 tai Matt 24 ovat minusta valaisevia aikamme ymmärtämiseen.
Kirkko toivottaa homot ja lesbot tervetulleiksi: Homo ja lesbopappeja asetetaan virkoihin ja heille annetaan vaikutusvaltaisia paikkoja tässä kirkkokunnissa, ja heitä tervehditään uudenlaisina uranuurtajina, jotka esittävät uusia käsityksiä rakkaudesta ja evankeliumista.
Kaikkein murheellisinta on se, että näen tulevan päivän, jolloin homoseksuaalit eivät enää etsi apua kirkolta. Sen sijaan kirkko puolustaa ja ihailee heitä heidän rohkeutensa vuoksi ja siitä syystä, että he haluavat olla erilaisia. Tämä kirkko mukautuu ihmisen lihan heikkouksiin ja lähtee rohkaisemaan ihmiskuntaa synnissään. Syyllisyyskomplekseista syytetään vanhanaikaisia synnin tuomitsevia saarnaajia, koska nämä sanovat suoraan, mitä ajattelevat niiden ihmisten teoista, joiden pitäisi saada apua ja neuvoa. Uudenlaisin opetuksin yritetään valistaa ihmisiä elämään ongelmiensa kanssa ja jopa nauttimaan heikkouksistaan ”Jumalan lahjoina”.
Pakko ampua alas pari blogistin väitettä.
Blogisti: ”Kun yritys päättä tukea Pride-tapahtumaa se samalla laittaa työntekijänsä hankalaan välikäteen, koska oletus on, että myös työntekijöillä on velvollisuus tukea työnantajansa arvovalintoja.”… ”Entä miten käy niiden työntekijöiden, jotka avoimesti ilmaisevat, etteivät halua olla osallisena yrityksen Pride-toimintaan? Saavatko he arvostusta ja kunnioitusta omalle valinnalleen?”
Tuo on potaskaa. Napataan pari esimerkkiä. Bottaksen F1-kisaa sponssaa Abloy, tukevatko kaikki Abloyn työntekijät bensanhuuruista toimintaa vai ovatko sitä mieltä että turha bensanpoltto on tyhmintä maailmassa. Tangomarkkinoita tukee (ja osittain omistaakin) mm. Osuuskauppa Eepee ja Atria. Mahtavatko kaikki työntekijänsä riemastua tästä maallisesta (ja oluthuuruisestakin) riehasta?
Blogisti: ”yhdenkään ihmisen ei tarvitse kokea alamittaisuutta yhdenvertaisuudessa, tasa-arvossa, suvaitsevaisuudessa ja oikeudenmukaisuudessa, vaikka ei osallistu Pride-marssiin ja tue Pride-yhteisön toimintaa”
Kirkkojärjestyksen mukaan kirkon jäsenellä on oikeus päästä osalliseksi kirkon pyhistä toimituksista ja seurakunnan tarjoamista muista eduista kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säännösten mukaisesti. Samaisen kirkkojärjestyksen mukaan vihittävien tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä. Kuitenkaan kirkko ei vihi kaikkia halukkaita, vaikka ehdot täyttyvät ja jäsenillä on oikeus toimituksiin. Yhdenvertaisuus, tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus, missä ne ovat?
Ilmoita asiaton kommentti