Am Anfang war das Wort
Vierailin pari viikkoa sitten Saksassa ja pistäydyin lyhyesti myös reformaation 500-vuotisjuhlaan aivan Berliinin lähellä valmistautuvassa Luther-kaupunki Wittenbergissä. Vuosi 2017, jolloin tulee kuluneeksi puolivuosituhatta siitä, kun augustinolaismunkki Martin Lutherin kerrotaan naulanneen 95-teesiään Wittenbergin linnakirkon oveen, on Saksassa nimetty Lutherjahre 2017:sta. Teemavuoden tunnuslause on "Am Anfang war das Wort" - Aluksi oli Sana.
Wittenbergin linnankirkko, kuten Lutherin kotitalona toiminut entinen augustinolaisluostari ja hänen kotikirkkonaan ollut kaupunginkirkko ovat jättimäisten rakennustelineiden ympäröiminä. Wittenbergin päänähtävyyksiä restauroidaan kuntoon juhlavuotta varten. Vaikka osa tutkijoista nykyisin pohtii, naulasiko Luther todella teesinsä kirjaimellisesti kirkon oveen niiden katolisen kirkon aseman 1500-luvun Euroopassa haastanut sanoma on dokumentoitavissa oleva fakta. Tuona vuonna alkoi tapahtumaketju, jonka vaikutukset näkyvät eripuolilla maailmaa yhä tänä päivänä niin kulttuurissa, uskonnossa ja hyvin monin tavoin muutenkin.
Wittenbergin kaduilla, kirkoissa, Lutherin ja hänen läheisen työtoverin Philip Melanchtonin kotimuseoissa pari päivää kulkiessa päällimmäisenä kysymyksenä minulla oli oikeastaan pohtia laajan historiallisen kiinnostukseni ohella sitä, että mikä on näiden 500-vuoden takaisten tapahtumien merkitys tämän päivän Saksalle, Suomelle, moninaisten vaikeuksien keskellä nyt kampailevalle ”vanhalle mantereelle” - Euroopalle.
Wittenbergin yliopiston seinässä olevasta laatasta ilmenee, että on täällä suomalaisia ollut paikalla aiemminkin keskellä noita maailmanhistoriaa muuttaneita tapahtumia: ”Michael Agricola (1510–1557) Theologe, Reformator in Finnland studierte hier von 1536–1539”. Wittenbergissä parhaillaan käynnissä olevat korjaustyöt ja juhlavuoteen valmistuminen kertoo, että siitä huolimatta, että uskonnon merkitys arjessa erityisesti itäisessä Saksassa on monin paikoin vähäinen, maassa on halua pohdiskella reformaation laajempaa historiallista merkitystä ja roolia tämän päivän yhteiskunnassa. Vastaava aktivoitumista pohdiskelemaan aihetta kansantajuisesti voisi toivoa heräävän lähivuosina myös täällä Suomessa, kun luterilainen kirkkomme hakee rooliaan ja paikkaansa nykyajassa.
4 kommenttia
Ajatuksia herättäviä kysymyksiä A. Salo!
Lutherin merkitys ja ansio on ihmisten herättäminen ajattelemaan, onko silloisen kirkon oppi julkisine ihmisrovio uhreineen ja muine menetelmineen elämän tarkoituksen mukaista. Ja tässä annan arvostuksen hänen olemassaololleen. Tosiaan 1500-luvulla alkoi uusi ajattelu olemassaolomme tarkoituksesta joka jatkuu edelleen.
Opillisessa mielessä ei ole varsinaisesti mitään eroa katolilaisuuteen. Sama pyhä kirja Raamattu, samat jumalat, rituaalit, käytännössä samat kirkolliskokousten päätökset jne.
Lutherin löytö Raamatusta: uskonvanhurskauden löytyminen Jeesuksen sovituskuoleman tähden oli vaivatulle sielulle todella Jumalan sanomaton armo. Siitä seurasi, että vähitellen kansat saivat Raamatun kukin omalla kielellään. Meidän päivinämmme on kuuma kysymys, onko meille Raamattu Jumalan Sana elämämme ja oppimme perustana. Vai puhuuko Raamattu meistä: ”he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt ja hyljänneet iankaikkisen liiton”? Seuraus siitä on,” Sen tähden kirous kalvaa maata ja sen asukkaat syystänsä kärsivät.” (Jes.24:5,6). Kuuliaisuus Jumalan pyhälle Sanalle on ajallisen ja iankaikkisen siunauksen tie.
Ilmoita asiaton kommentti