Älä sydän pieni mieti mitä vain
Siitä on hyvinkin viisi ja puoli vuosikymmentä aikaa, kun pyhäkoulussa opin laulun nimeltä Älä silmä pieni (sanat alla). Kaikessa yksinkertaisuudessaan ja paljoine toistoineen meidän pienten tirriäisten oli helppo oppia kyseinen biisi, mutta sanoituspuoli ei minulle tuolloin vielä oikein auennut. Miksi Jumala kieltää noin paljon asioita vain sen takia, että hän muka näkee minun sydämeeni? Tämä lienee ollut meikäläisen ensimmäinen teologinen pähkäily, vaan ei suinkaan viimeinen. Vasta nyt, siis painiskeltuani teologian parissa päätoimisesti neljä vuosikymmentä, tajuan, miten hieno oivallus tuossa simppelissä rallatuksessa on. Siitä on oitis tehtävä nykyaikainen heviversio!
Jokaisesta laulun mainitsemasta ruumiinosasta saisi oman blogin, joten tyydyn tässä vain yhteen. Valitsen sydämen, josta Raamattu sanoo kaikkien ajatusten lähtevän.
Sydämesi ovelle tulee jatkuvalla syötöllä satoja ja tuhansia ajatuksia, joten sinun tulee huolella heittää pois huonot ajatukset ja päästää sisään ainoastaan hyvät ajatukset. Et voi varjella itseäsi pahoja ajatuksia vastaan. Luther sanoo: ”Et voi estää lintuja lentämästä pääsi yli, mutta voit estää niitä rakentamasta pesää hiuksiisi!”
Ajatukset muovaavat ne raiteet, joita teot seuraavat. Niin kuin raitiovaunu kulkee raiteita edestakaisin suuressa kaupungissa, samoin teot seuraavat niitä raiteita, jotka ajatuksesi ovat muovanneet. Älä kuitenkaan suhtaudu ajatuksiisi liian vakavasti tai luule, että ne jotenkin määrittelisivät sinua loppuelämäsi ajan. Ajatuksia tulee aika ajoin tuulettaa, vaihtaa ja niille täytyy osata nauraa. Ajatuksilla on myös hyvä vähän leikkiä ja leikitellä, ettet alkaisi henkisesti ja hengellisesti kangistua.
Minun mielestäni ajatus Sydämen ovesta on kaunis, vaikka psykologit tänä päivänä puhuvat mieluusti siitä, että ajatukset ovat mielessämme. Niin tai näin, yksimielisyyteen on helppo päästä, sillä sinulla on vain yksi mieli, vaikkakin sillä on kaksi toisistaan poikkeavaa ominaisuutta. Mielessä on kaksi tasoa: tietoinen, rationaalinen, järkeilevä taso sekä alitajuinen eli irrationaalinen taso.
Tietoinen mielesi avulla sinä ajattelet ja se, mitä sinulla on tapana ajatella, painuu alitajuiseen mieleesi, joka luo sitä, millaisia ajatuksia olet ajatellut. Alitajuntasi taas on tunteittesi sekä luovan mielesi olinpaikka. Jos ajattelet hyvää, siitä seuraa hyvää, jos ajattelet pahaa, siitä seuraa pahaa.
Ihmismieli on kuin puutarha. Sinä olet puutarhuri ja kylvät siemeniä (ajatuksia) alitajuiseen mieleesi koko päivän ajan sen mukaan, miten sinulla on tapana ajatella. Mitä alitajuiseen mieleesi kylvät, sitä niität kehossasi ja siinä, mitä ympärilläsi tapahtuu.
Olisiko mahdollista, että alkaisit kylvää rauhan, onnellisuuden, hyvien töiden ja hyvän tahdon siemeniä? Alitajuista mieltäsi voi näet verrata maaperään, josta kasvaa kaikenlaisia siemeniä, hyviä ja pahoja. Jokainen ajatus on syy ja jokainen olotila seuraus. Tämän vuoksi on välttämätöntä ottaa vastuu omista ajatuksistaan, jotta voisi niiden avulla saada aikaan toivomansa lopputuloksen.
Kun alitajuntasi on kerran hyväksynyt jonkin ajatuksen tai idean, se ryhtyy toteuttamaan sitä. Alitajunta vastaa aina sinulle sen mukaan, minkä luonteisia ne ajatukset ja ideat ovat, joita tietoisessa mielessäsi liikkuu. Alitajunnan käyttämiä keinoja on mahdoton saada selville.
Tietoinen mieli on järkeilevä mieli. Se on mielentila, joka tekee valintoja. Alitajunta taas hyväksyy sen, mitä siihen vaikutetaan ja mitä ihminen tietoisesti uskoo. Alitajunta ei erittele asioita niin kuin tietoinen mieli eikä väitä vastaan. Alitajunta ei välitä siitä, ovatko ajatukset hyviä tai pahoja, totta tai valhetta, vaan alitajunta vastaa aina täydellisesti ajatuksiin, käskyihin tai pyyntöihin. Alitajunnalla ei ole huumorintajua eikä se pysty esittämään vastaväitteitä.
Se, mitä olet tottunut ajattelemaan tietoisessa mielessäsi, painaa syvän muistijäljen alitajuntaasi. Siksi alitajunnalle kannattaa julistaa vapauden, onnen ja terveyden sanomaa. Harmi, että puheena oleva lastenlaulu sisältää niin paljon ÄLÄ-sanoja! Voisikohan asiaa esittää mitenkään myönteisemmässä valossa?
Kylvä ajatus – niität teon!
Kylvä teko – niität tottumuksen!
Kylvä tottumus – niität luonteen!
Kylvä luonne – ja niität ikuisen kohtalosi!
Oppikaa minusta, sillä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne. - Jeesus
Pyhäkoululauluni sanat:
ÄLÄ SILMÄ PIENI
Älä silmä pieni, katso mihin vain, älä silmä pieni, katso mihin vain, sillä Isä Taivainen näkee lapsen sydämeen. Älä silmä pieni, katso mihin vain.
Älä korva pieni, kuule mitä vain, älä korva pieni kuule mitä vain, sillä, Isä Taivainen näkee lapsen sydämeen. Älä korva pieni kuule mitä vain.
Älä käsi pieni, koske mitä vain, älä käsi pieni koske mitä vain, sillä Isä Taivainen näkee lapsen sydämeen. Älä käsi pieni koske mitä vain.
Älä jalka pieni, astu mihin vain, älä jalka pieni astu mihin vain, sillä Isä Taivainen näkee lapsen sydämeen. Älä jalka pieni astu mihin vain.
Älä kieli pieni, puhu mitä vain, älä kieli pieni puhu mitä vain, sillä Isä Taivainen näkee lapsen sydämeen. Älä kieli pieni puhu mitä vain.
Älä sydän pieni, mieti mitä vain, älä sydän pieni mieti mitä vain, sillä Isä Taivainen näkee lapsen sydämeen. Älä sydän pieni mieti mitä vain.
12 kommenttia
Pyhäkoululauluissa vuodelta 1969 tuo laulu on muokattu sellaiseksi, että älä-sanat jäävät pois. ”Silmä pieni, pieni, katso hyvään vain.” Minä olen oppinut viimeisen säkeistön muodossa ”Älä sydän pieni usko mitä vain.” Kaiketi vanhemmasta versiosta pyhäkoululauluja.
Tuttu laulu, joka polvenkorkuisena aiheutti syyllisyyttä ja ahdistusta, tyyliin: ”Minkä minä sille voin, mitä silmäni näkevät, korvat kuulevat, ja kun silmät näkevät ja korvat kuulevat, mitä en tahdo, niin Jumala rankaisee.”
Jumalalla pelottelu piti alkaa, ennen kuin ymmärsin mistään mitään.
Eikö aikuisten pitäisi vakavasti miettiä, minkä kuvan laulu antaa viattomalle lapselle Jumalasta?
Nyt voi ymmärtää, mitä sanomaa laulun sanoittaja siirtää lasten mieleen.
Kauhea lastenlaulu, joka kylmää sydäntä edelleen, 50 vuotta myöhemmin.
Hannu, saat minut jälleen kiitolliseksi vanhemmilleni, jotka varhaisessa lapsuudessani vetivät minut ja siskoni osaksi ihan asiallista teologista pohdintaa ja vastasivat kysymyksiimme.
Niinpa siskoni oli 4 v., minä vuotta nuorempi, kun sisareni osasi opastaa minua aikuisten suulla: ”Ei Jumala ole mikään mies. Jumala on Henki”. Olin nimittäin odotellut Jumalan tulemista keittiön rapaun kautta, kun ulko-ovi ollut raollaan. Ja kaiken lapsellisuuteni kruunuksi olin ilmoittanut, että ”kun Rumala tulee, minä sanon hänelle päivää”. Siskoni mielestä olin ihan tyhmä! En nyt muista ”henkevöidyinkö” tästä huomattavasti.
Hieno kirjoitus. Psykologiaa jne en siis todella tunne. Minulla on vain se jokseenkin pinnallinen tieto, mitä nyt tavis saa éri lähteistä esim. lapsuuden, katseen, kodin jne vaikutuksesta ym. Alitajunnan merkitys on myös joskus vilahtanut jossain lukemassani. Mutta
”Alitajunta ei välitä siitä, ovatko ajatukset hyviä tai pahoja, totta tai valhetta, vaan alitajunta vastaa aina täydellisesti ajatuksiin, käskyihin tai pyyntöihin. Alitajunnalla ei ole huumorintajua eikä se pysty esittämään vastaväitteitä.” Niinpä!
”Ajatuksia tulee aika ajoin tuulettaa, vaihtaa ja niille täytyy osata nauraa. Ajatuksilla on myös hyvä vähän leikkiä ja leikitellä, ettet alkaisi henkisesti ja hengellisesti kangistua.” Huh! Ei välttämättä ollenkaan helppoa, jollet tajua ollenkaan jutun jujua vaan herätitpä ajatuksia. Kiitos!
Aivan. Mitä me ajattelemme itsestämme…. Ja se onkin se vaikea kohta, joka tuottaa varmaan vihapuheenkin. Vaan jos sen vihan kohdistaakin vain itseensä? Huomaa, miten kurja itse on, joten eipä siinä rontti eikä energia riitä toisia pahemmin vihaamaan, mitä nyt joskus hapantelee, omia mokia hautoessa. Eikä sekään ole ihan ok. Depressio vai mikä? Oppia todella olemaan ainakaan ruokkimatta sitä pahaa koiraa eli löytää voimaa muuttaa ajatuksien suuntaa.
Sitä minä vaan, että jos silloin 1950-luvun lopulla meille olisi kerrottu tietoisen ja alitajuisen mielen eroista, niin elämäni olisi ihan varmasti muodostunut aivan toisenlaiseksi.
Hyvät isosiskot, isoveljet, vanhemmat ja isovanhemmat: Älkää tehkö hoitamillenne 4-vuotiaille sitä samaa karhunpalvelusta kuin minulle aikoinaan tehtiin. Älkää salatko mitään vaan kertokaa heille riittävän varhain mielen salaisuuksista. Tehkää niin. Ja tehkää se mielellänne.
Ilmoita asiaton kommentti