Ainutlaatuinen elämä!
Tämä elämä on ainutlaatuinen ja ainutkertainen ja ‘asiantuntijan’ neuvo on, että siitä on otettava kaikki irti. Tämän neuvon luin tämän päivän Ilta Sanomista, artikkelista, joka on kirjoitettu useita koteja (4) ja pari mökkiä omistavasta pariskunnasta. Heidän elämänsä on esitetty esimerkiksi optimaalisesta kokemisesta. Siinä on todella onnistuttu ja artikkeli on mieluista luettavaa.
Joh. 3:
5 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.
6 Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki.
Ihmisen olemisen tarkoitus on Raamatussa monin tavoin kerrottu, suorasanaisesti ja esikuvin. Paavali tämän tiivistää hyvin, kun häntä pyydettiin kertomaan mistä on kysymys, vt. Apt. 17:
27 että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää-hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä;
Jotkut otti vastaan Paavalin julistuksen, mutta yleensä hänelle naurettiin, eikä toista tilaisuutta Areiopagille tullut.
“Minun onneni on olla Jumalaa lähellä”, kirjoittaa Daavid, Ps. 73. Sitä ennen hän kertoi kuinka hänestä oli asiat näyttänyt, vt. “13 Turhaan minä olen pitänyt sydämeni puhtaana ja pessyt käteni viattomuudessa:”
Kaikki ratkeaa selvenee, vt. “17 kunnes minä pääsin sisälle Jumalan pyhiin salaisuuksiin ja käsitin, mikä heidän loppunsa on oleva.”
Siis se mikä koskee ajallisia onnen välineitä, ei ole kestävää, iankaikkista, vaan se mikä ei silmiin näy. Siihen neuvotaan kiinnittämään mielemme.
Jeesus neuvoi omiaan rukoilemaan, “äläkä saata meitä kiusaukseen”. Siis rukoilla etuajassa, koska ihmisellä on vapaus katsella katoavia tavoitteita ja sitten korvata niillä onni, mikä muodotuu vain lähellä Jumalaa.
Ei Jumala hylkää omiaan kiusauksiin, vaan antaa vapauden olla Häntä lähellä tai loitota, eli sallii “nauttia” kiusauksista.
26 kommenttia
Aika loppuu! Se on totta ja se on ihmisen kohdalla harvemmin yli 80 vuotta. Itse ole 75v. Jumalan hyvyys, Hänen armonsa on ollut kohdallani riittävä silloinkin, kun ahdistus, ulkoinen ja sisäinen on ollut läsnä. Ahdistuksen alla, näkymättömissä on ikäänkuin virrannut rauha.
Uskon, että olen kokenut kaiken mitä minun tasollani ja vähän ylempänäkin voidaan kokea, maistaa mitä ajallinen elämä voi antaa. Olen myös kokeillut, mitä ilo ilman Jumalaa on parhaimmillaan. Kokemukseni on yhtenevä Salomonin kanssa, vt. Saarn. 2:
24 Ei ole ihmisellä muuta onnea kuin syödä ja juoda ja antaa sielunsa nauttia hyvää vaivannäkönsä ohessa; mutta minä tulin näkemään, että sekin tulee Jumalan kädestä.
25 -”Sillä kuka voi syödä ja kuka nauttia ilman minua?” –
26 Sillä hän antaa ihmiselle, joka on hänelle otollinen, viisautta, tietoa ja iloa; ….
Vaikka Jumala on usein suostunut ilooni, niin silti se on kuin tuulen tavoittelua, sen rinnalla, mitä silmiin näkymättömät, ei käsin kosketeltavat, aistittavat tuoksut ja suussa maistumattomat jättävät varjoon aistinautinnot sen rinnalla, mitä Jeesus antaa, niinkuin on luvannut. Jopa koettelemukset Jeesuksen kanssa jättävät paremman tunnun aisteillemme. Tapahtuu niinkuin Daavidille Ps. 73:17a, ”kunnes minä pääsin sisälle Jumalan pyhiin salaisuuksiin ja käsitin .. ”.
Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.
Ihmiseksi syntyminen ei ole massatapahtuma. Se on ainutkertainen, ainutlaatuinen tapahtuma. Jokainen syntyy ihmiseksi, vedestä, vain kerran ja hänellä on yksi elämä ja kenenkään elämä ei ole korvattavissa. Eli taivaaseen ei mennä kansakuntina, eli ei pelastuta kansakuntina vaan yksi kerrallaan suostutaan pelastettavaksi tai hyljätään tämä jokaisen ihmisen ’optio’. Koska Jumala loi ihmiselle yhtä vapaan tahdon kuin Hänellä itsellään on.
Koska ihmisenä olemisen ja ihmiseksi syntymisen tarkoitus on löytää Jumala, jotta hänen ei tarvitsisi otta kaikkea irti elämästään, jonka ajan ihminen kyllä todellakin voi elää inhimillisesti optimaalisesti.
Se, että uskomaton ihminen ei tiedä, että kiireellä ei saavuta mitään todella tyydyttävää, pysyvää ja kestävää, ei ole ihme. Ihme, mielestäni on se, että se taho yhteiskunnassa, jonka tehtävä pelkästään on kertoa tulevaisuutemme todellisesta turvaamisesta, iankaikkisuudesta, ikäänkuin ohittaa, rauhoittaa kaikkia sisäisessä hädässä olevia, ”ei mitään hätää, kaste kantaa … ”. Toisaalta rehellisyyttä on se, että voimakas painotus sakramentaalisessa pelastusopissa on se, ettei voi olla varma iankaikkisuusosastaan, kuin vasta ”viimeisellä veräjällä”.
Kirkot laitoksina eivät kykene julistamaan Evankeliumia, tehkää parannus, koska suurin osa valtuutetuista julistajista eivät itse ole uskossa. Nekin, jotka ovat, keinottelevat eläkeikään asti, julkaisematta Koko Totuutta, mikä on, että:
Jumala ei liukene veteen, minkä sanotaan punertavan, vaan Jumala kysyy tahdotko, että minä sinut pelastan. Myönteinen vastaus antaa Jeesukselle luvan muuttaa ihmiseen sisäisesti.
Elämän ainutlaatuisuus huipentuu Jeesuksen lupaus-varoitukseen: ”sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä”. Uskoontulon kokeminen avaa kaikki mahdollisuudet kaikkeen, kokea elämän ainutlaatuisuuden.
Uskoontulo on alku, matka ja loppu, mitä tähän aikaan tulee.
Tuo vapaa tahto on erioinen hypoteesi.
Kun lapsi istuu pöydässä ja Isä tarjoa leipää syötäväksi ja ojentaa sen lapsen eteen. Lapsi istuu eikä halua syödä, mutta kun istuu aikansa, niin otta leivän ja syö, niin tapahtuuko siinä lapsen vai isän tahto?
Eikö kuitenkin niin, että jollei isä anna, niin leipääkään ei ole? Antaako isä kaikille? Kun Leipä on annettu maailmaan, niin, kuka sen ottaa? Ihminenkö sen päättää vai Isä?
Eikö kuienkin ole niin, että Isä on päättänyt Lähetää Leipänsä maailmaan, jotta Hän pelastaisi, ne jotka uskovat.
Kun tiedämme, että usko ei ole ihmisestä, vaan Jumala synnyttää sen Saarnauttamansa Evankeliumin kautta, niin eikö primus motor ole Jumala eikä ihminen?
Ihmisen tahdon vapaus siis sijoittuu vain tämän elämän toimintoihin, mutta hän ei pääse sisälle Jumalan valtakuntaan omalla tahdollaan, vaan Jumalan toimesta, Hänen vetämänään. Jeesus sanoi: ”Joka on Jumalasta, se kuulee Jumalan sanat. Sentähden te ette kuule, koska ette ole Jumalasta.” Joh.8:47
Jeesus todistaa toisaalla samaa, sillä kyselee, kuka voi uskoa, jollei uskoa anneta?
Ja vaikka hän oli tehnyt niin monta tunnustekoa heidän nähtensä, eivät he uskoneet häneen, että kävisi toteen profeetta Esaiaan sana, jonka hän on sanonut: ”Herra, kuka uskoo meidän saarnamme, ja kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?” Joh.12:37-38
Tuo vapaan tahdon määritelmä pitää suhteuttaa, jotta sen käsittää oikein. Eli ei ole sama sanoa, kuin tehdä. Kuinka ihminen voi uskoa, jollei anneta? Kenelle Jumala sitten antaa?
”Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä, jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.” Joh.1:12-13
Miehen tahdosta ei voi syntyä uudelleen. Tämä meidän täytyy ymmärtää.
Kuulin joskus opetusta, jonka mukaan ihmisiä on haastettava ottamaan pelastus vastaan. Muutoin he jäävät vain odottamaan, milloin se tulee heidän kohdalleen. Todellisuudessa kaikki on kuitenkin Jumalan hyvän johdatuksen ja armon varassa. Omaa ratkaisua voi pitää omana tekona, mutta se edellytti sitä ennen monia muita asioita ja kenties tapahtumia, joilla Jumala valmisti asiaa jo edeltä.
Tuo mitä Martti toi esiin on oikeastaan juuri se mitä minäkin tarkoitan.
Jos ihminen on janoinen ja pakahtumaisillaan, niin ei häneltä tarvitse kysyä haluatko juoda? Janoinen juo. Asia on siten myös Raamatussa, Jumala tarjoaa vettä kuihtuneelle ja erämaa alkaa kukoistamaan. Luottamus Jumalan tekoihin syntyy Kristuksen Evankeliumin kautta, jos on syntyäkseen, ei ihmisen ratkaisut tuo siihen mitään lisää, eikä poista siitä mitään. Jumala on se, joka vaikuttaa kaiken tahtonsa mukaan, ei ihminen.
Kun lapsi kastetaan Kristukseen ja hänelle opetetaan Jumalan tie Kristuksessa, niin mitä vielä puuttuu uudesta syntymästä? Lihaan synnytään miehen ja naisen kautta, mutta ylhäältä synnytään Pyhän Hengen ja kasteen kautta. Ei lapselta kysytä, haluatko syntyä, vaan sen päätöksen tekee joku muu. Syntymä on hyvä kuvaus juuri sen tähden, että syntyvällä ei ole osaa ja arpaa omaan syntymäänsä, vaan kaiken alkaja on meidän ulkopuolella. Siementä kylvetään ja hedelmää syntyy, sen mukaan kun on kylvetty. Näinhän Paavalikin opettaa.
Pidät ihmistä Jumalan kaltaisena, koska Jumala on vapaa ja antoi ihmiselle myös vapaan tahdon. Näin oli siis Luomisessa se myönnetään. On kuitenkin kovin erikoista, ettemme kuitenkaan enää tee sitä hyvää mitä tahdomme, tai sitten ihminen tekee pahaa vapaasta tahdostaan. Katso maailmaa ja ihmettele tätä meidän vapaata tahtoa? Miksei meillä ole Paratiisia täällä, sillä kaikkihan sitä tahtovat, en tunne yhtään, joka ei haluaisi elää ilman sotaa ja riitaa, ilman kateutta ja eripuraa.
Ymmärrän kyllä, että voin kääntyä oikealle tai vasemmalle, mutta miten voisin lunastaa itseni pois synnistä ja vääryydestä? Vapaalla tahdolla? Mihin Kristusta sitten tarvitaan? Vapaa tahto on utopiaa ja saatanan valhe, jonka ihminen uskoi kun lankesi.
Ihmisen asettaminen Jumalan kuvaksi lankeemuksen jälkeen on erityinen harha, jonka Raamattu kumoaa itse, kun lainaan sen omaa ilmoitusta.
1 Tämä on Aadamin sukuluettelo. Kun Jumala loi ihmisen, teki hän hänet Jumalan kaltaiseksi. 2 Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi ja siunasi heidät ja antoi heille nimen ihminen, silloin kun heidät luotiin. 3 Kun Aadam oli sadan kolmenkymmenen vuoden vanha, syntyi hänelle poika, joka oli hänen kaltaisensa, hänen kuvansa, ja hän antoi hänelle nimen Seet. 1.Moos.5:1-3 Tuossa nimeomaan korostetaan, että Adamin jälkeläiset eivät ole enää Jumalan kuvan kaltaisia, vaan Adamin kuvan kaltaisia.
Kirkon teologia ei ole harhassa, kun sanoo, ettei ihminen synny synnittömän tilaan, vaan kuoleman alle ja on kuolemalla kuoleva. Ihminen on synnin orja tahtomattaan, mutta kuitenkin omasta syystään, sillä ihminen on synnissä syntynyt. Tämä koskee siis koko ihmis-sukua, joka ainutta. Kristus oli Jumala jolla ei ollut syntiä, koska oli saanut alkunsa Jumalasta, eikä miehestä. Jumala Jumalasta.
Ilman syntiä ei ole kuolemaa, sen tähden kuolema ei voinut pitää Kristusta. Meidän laita on toisin, koska olemme syntisiä, vaikkakin lunastettuja ja sovitettuja. Varmassa toivossa me olemme pelastetut Kristuksen tähden.
Kaikella kunnioituksella yritän vain selventää sitä kantaa mikä Kirkolla on alusta asti ollut ihmisen ja Jumalan suhteen. Monilla vapailla suunnilla oppi vapaasta tahdosta on julistuksessa tärkeällä sijalla, mutta Kirkolle tuo opetus on vierasta, eikä perustu Raamattuun. Kuolleelle on turha sanoa, nouse ylös, jollei sanojalla ole voimaa herättää kuolleita.
Kristuksessa on tuo Voima, ei ihmisessä.
Reijo, ei kukaan ole kirjoittanut sinua vastaan, anteeksi, jo olet saanut sen käsityksen. Ei ole tarkoitus epäillä sinun vakaumustasi, vaan olemme vain kirjoittaneet Kirkon opetuksen puolesta. Siitä onko se oikein tai väärin, meillä saa olla erillaiset mielipiteet, eikö näin? Yhteisymmärrykseen pääseminen lienee vaikeaa, mutta nostan vielä yhden Raamatun kohdan esiin, jota olet itse lainannut monesti. Ymmärrämme sen ilmeisesti erilailla ja se sallittakoon.
”Te miehet, veljet, on lupa teille rohkeasti sanoa, mitä kantaisäämme Daavidiin tulee, että hän on sekä kuollut että haudattu; onhan hänen hautansa meidän keskellämme vielä tänäkin päivänä. 30 Koska hän nyt oli profeetta ja tiesi, että Jumala oli valalla vannoen hänelle luvannut asettavansa hänen kupeittensa hedelmän hänen valtaistuimelleen, 31 niin hän edeltä nähden puhui Kristuksen ylösnousemuksesta, sanoen, ettei Kristus ollut jäävä hyljätyksi tuonelaan eikä hänen ruumiinsa näkevä katoavaisuutta. 32 Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt, minkä todistajia me kaikki olemme. 33 Koska hän siis on Jumalan oikean käden voimalla korotettu ja on Isältä saanut Pyhän Hengen lupauksen, on hän vuodattanut sen, minkä te nyt näette ja kuulette. 34 Sillä ei Daavid ole astunut ylös taivaisiin, vaan hän sanoo itse: ’Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, 35 kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.’ 36 Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte.” 37 Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: ”Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?” 38 Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. 39 Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu. Ap.teot 2:29-39
Olemme varmasti samaa mieltä siitä, että ihminen saa tuossa piston sydämmeensä Jumalan Sanan kautta, joka on vuodatettu maailmaan Jeesuksen lupauksen mukaan, kuten tuossa sanotaan. Eli kuultu Evankeliumi kääntää ihmisen (tekee parannuksen) ja saa aikaan hädän ja pistoksen näiden miesten keskuudessa. Sana siis herättää heidän omantuntonsa ja ilman Sanaa, heidän mielensä ei olisi kääntynyt. (parannus)
Olemme varmasti myös samaa mieltä, että Jumalan lahja saadaan kasteen ja uskon kautta, tai jos toisinpäin niin yhtä hyvä. Uskoa ja kastetta ei voi kuitenkaan erottaa toisistaan, jos pysytään sanassa, koska Jumalan Lahja annetaan vain sen kautta kaikille, jotka Jumala kutsuu, näinhän tuossa myös sanotaan.
Kaikessa kirjoittamassani olen tähdentänyt juuri sitä, että Jumalan lahja on kaikille, jotka Jumala kutsuu Sanansa kautta. Tiedämme, että kaikki eivät usko, vaikka heille on julistettu Evankeliumia, eivätkä kaikki usko vaikka heidät on kastettu.
Mutta kun joku uskoo ja on kastettu, niin järjestyksellä ei ole väliä. Tämä on tärkeää! Tämän vain haluaisin saada sanottua. Minulla ei ole mitään aikuisena kastettuja vastaan, he ovat minulle Kristittyjä kaikki, ja ainoa toivomukseni onkin, että myös meidät, jotka olemme lapsena (vauvoina) kastetuja, voisimme olla myös niiden mielissä Kristittyjä, jotka halveksivat Kirkon opetusta ja siten myös niitä, jotka ovat saaneet kasteessaan saman Pyhän Hengen Lahjan, kuin ne, jotka ovat vasta aikuisena uskoneet Evankeliumin ja sitten menneet kasteelle.
Mielestäni Jumala ei tunne meidän ihmisten tekemiä rajoja, vaan Hän antaa kenelle tahtoo ja tämän hyväksyminen voisi avartaa meidän kaikkien ihmisten sydämmet, sillä Jumala on rikas antaja ja jakaa hyvää kaikille, mutta varsinkin niille, jotka uskovat Häneen.
Tosiasia kuitenkin on ettei kukaan voi uskoa ja luottaa Jumalaan Jeesuksen kautta, ellei hänellä ole Pyhää Henkeä. Pyhä Henki asuu siis myös niissä, jotka ovat vauvoina kastettuja.
Hyvä on, emme ole samaa mieltä, täytyy se myöntää. Vielä palaan tuohon väitteeseni, ”käännä minut, niin minä käännyn” se löytyy Jeremian kirjasta:
”Paranna minut, Herra, niin minä parannun, auta minua, niin olen autettu. Sillä sinä olet minun ylistykseni.” Jer.17:14 Olen antanut itselleni kertoa, että Hebrean kielessä tuo ”paranna”minut ei tarkoita fyysistä paranemista, vaan se tarkoittaa, oikean suunnan löytämistä, eli kääntymystä tai kääntymistä oikealle tielle.
Sanan varsinainen merkitys on ”sen havaitsemista, että kulkee poispäin Jumalasta”
Olemme kuitenkin varmasti samaa mieltä, että sen, joka huutaa Jumalaa avukseen, täytyy uskoa, että Jumala on. Uskon on siis täytynyt syntyä, ennen avuksi huutamista.
No nämä olkoon viimeiset tältä erää, älä pahastu. Kiitos kärsivällisyydestä.
Vielä tuosta ’avainsanastasi’ ασμενως: Sanakirjani mukaan se on muodostettu perfektin partisiipin passiivimuodosta. Tarkka käännös olisi siis ’ilahdutettuna’, joka ei kielitajuni mukaan viittaa millään tavalla ’vapaaehtoisuuteen’.
Kirjoittaja
Reijo Mänttäri
Jo lapsena, aito usko ja sen ilmiöt, saivat minut viihtymään helluntalaisten kokouksissa. Otollisesta tilasta, omakohtaisen uskonlahjan sain vastaanottaa jo 10-vuotiaana. 4 vuotta myöhemmin halusin, että minut kastetaan vedessä, koska Jeesuksellekin se oli vanhurskautuksen täydellistyminen. Nyt lähes "koko maailman" kiertäneinä paluumuuttajina vaimoni kanssa, voimme todeta, että helluntalaisuudessa halutaan noudattaa Alkuperäisiä Ohjeita, vaikka yhtä puutteellisina kuin Alkuseurakunnassa.
Davidin sydän ja kädet eivät taitaneet olla aivan puhtaita.
Ilmoita asiaton kommentti