Olemmeko nyt perimmäisten kysymysten äärellä? Miten palautamme muutamassa päivässä ilmastomme tasolle, jossa se on ollut ehkä satoja vuosia sitten, että Shengen-sopimus toimisi myös Mannerheimin tiellä? Emmekö ostaneet suurella tai pienellä rahalla oikeuden vapaaseen liikkumiseen koko siis lähes koko Euroopassa. Tämä uusi aika on tiedostamisen aikaa ja jonakin päivänä havaitsimme, että miehet ovat käyttäneet, ei järkeään, vaan lihasvoimaansa ja alistanut heikompaa sukupuolta ja emme selviä muuten kuin istumalla jalkapuussa teiden varsilla ja tunnustaen kuin eräiden maiden tiedotusvälineissä sallitaan esittää katumusta tuhmien tekojen jälkeen.
Urbaani legenda kertoo, että apukehittäjät rakensivat teurastamon maahan, jossa nautakarja on vaurauden merkki. Kuka nyt haluaisi, että pankkitili alkaa pienenemään? Meillä oli metsä vaurauden merkki ja se myös sitä toi siis vaurautta. Ilman kirveen kalketta ja sahan suihketta rakkaissa metsissämme emme olisi selvinneet panttimaksusta, että valvontakomissio poistui omalle puolelleen. Meillä siis suunnitellaan valtavia teollisuuslaitoksia metsän hyödyntämisen varaan, mutta taitaa sitten käydä niin, että koneet ruostuvat, kun kaikissa puissa lukee kohta: Ei saa koskea.
Olisihan se hienoa, jos eurooppalaisille olisi pohjoinen reservaatti, jossa koskematon luonto ja puhtaat järvet odottavat matkailijoita omine eväineen. Jos perustuslaki on voimassa, niin valta kuuluu kansalle siis Suomen kansalle suomessa. Jota se käyttää sitä valtiopäiville kokoontuneiden edustajien välityksellä. Edustajat edustavat äänestäjiään ja toimivat vapaasti omantuntonsa mukaan. Sitten tulee iso MUTTA! Eihän se käy, että omatunto sanelee, koska se ei ole luotettava elin määräämään. Puolueohjelma on paljon parempi, siinä on mustaa valkoisella ja hallituksen on saatava tahtonsa läpi, olipa se tahto hyvä tai vielä parempi. Ja Brysseliä on kuultava tarkalla korvalla ja täsmällisellä tulkkauksella. Muuten ei hyvää seuraa vai seuraako, no muutamalle mepille seuraa hyvää ja komissaarille ihan mukavaa särvintä.
Muuten ollaan ihmisiksi ja annetaan itsellemme, toisillemme ja erittäin lapsillemme hyvä, hyväntuulinen ja turvallinen juhannus, kukin kunnioittakoon arvojaan lain puitteissa.
Tyypillistä hyberpolaa taas koko teksti.
Kiitos kommentista. Ilmeisesti ainakin luit. Kai täällä saa yksi tälläinenkin olla? Piti oikein kuukkeloida tuo hieno sana ja oikeaan osuva oli, nyt olen taas vähän viisaampi.
Tässä lauseessasi ”että koneet ruostuvat, kun kaikissa puissa lukee kohta: Ei saa koskea.” Sanat ’kaikissa’ ja ’koskea’ on juurikin sitä liioittelua mitä varsin käytetyllä sanalla hyberbola tarkoitetaan.
Mutta äärilaidoista puhuen. Tässä erästä toisenlaista äärilaitaa:
https://www.facebook.com/groups/skepsisry/posts/10161089874501040/
Kyllä minusta tuntuu oudolta, että eu ja kotimaan idealistit suojelevat metsiä innokkaasti. Meidän olisi kuitenkin elettävä osittain metsästä eikä niiden katselu ja metsässä retkeily elätä meitä.
Lauri Lahtinen: ”Kyllä minusta tuntuu oudolta, että eu ja kotimaan idealistit suojelevat metsiä innokkaasti.”
Oudolta tuntuu myös Laurin blokikirjoitus, sillä mitään uusia merkittäviä metsänsuojelupäätöksiä ei tietääkseni ole ole maassamme viimeaikoina ole tehty. Kyllähän ”idealisteilla” suunnitelmia ja vaatimuksia on – ja vapaassa maassa saa ollakin, mutta suojelupäätökset eivät ole heidän hanskassaan.
Metsiä hakataan tulevaisuudessakin, eikä vain katsella. Yksi Netistä poimittu uutispätkä kertoo:
”Hallitus on asettanut tavoitteeksi hakkuiden nostamisen noin 80 miljoonaan kuutioon.
Metsäteollisuuden uudet investoinnit ovat jo alkaneet kasvattaa hakkuita siihen suuntaan. Pelkästään Äänekosken biotuotetehtaan käynnistyminen lisää teollisuuden puuntarvetta neljällä miljoonalla kuutiolla.”
Eikö ole vähän ristiriitaa tavalliselle tallajalle, kun samaan aikaan puhutaan suojelun lisäämisestä ja runsaasta lisähakkaamisesta.
Lauri Lahtinen: ”Eikö ole vähän ristiriitaa tavalliselle tallajalle, kun samaan aikaan puhutaan suojelun lisäämisestä ja runsaasta lisähakkaamisesta.”
Edellisestä olen kanssasi samaa mieltä. Elämme ristiriitojen repimässä maailmassa, mutta asioilla on tapana järjestyä – paremmin tai huonommin. Eilen mm. saatiin Suomessa yksi merkittävä asia päätökseen, (”Hallituksen esitys koskien hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamista, on hyväksytty eduskunnassa 23.6.2021.”) mutta maailma ei ehkä koskaan tule valmiiksi ja ristiriidattomaksi.
Minua hiukan vaivaa, että niin merkittäviä uudistuksia viedään läpi vain hallituksen voimin. Eikö runsaampi konsensus olisi parempi, kun se kuitenkin vaikuttaa kaikkiin.
Lauri Lahtinen: ”Minua hiukan vaivaa, että niin merkittäviä uudistuksia viedään läpi vain hallituksen voimin.”
Meillä on nyt tällainen poliittinen järjestelmä, eikä se välttämättä ole huono. Hallitus antaa lakiesitykset ja eduskunta hyväksyy tai hylkää ne.
Minä olen niin vanha mies, että muistan hyvin kun 1960- luvulla Rafael Paasion (Kansanrintamahallitus) ”runnoi” läpi peruskoulu-uudistuksen. Silloiset oikeistolaiset kaverini olivat tyytymättömiä hallituksen päätöksiin. Heillä oli ollut varaa käydä oppikoulu ja lukio. Nyt opiskelu jatkui yliopistossa. He olisivat halunneet, että tilanne säilyy sellaisena, että koulutus riippuu kodin varallisuudesta. Nyt reilun 50- vuoden päästä voimme olla tyytyväisiä silloisen hallituksen päätökseen (runnomiseen). Toki kaikki asiat eivät aina mene näin siunauksellisesti.
Anteeksi kun vein keskustelun politiikkaan, mutta politiikka olivat blogin ”äärilaidatkin”, joten rohkenin toimia näin.
Hyvää, aurinkoista ja lämmintä juhannusta!