54000 eroaa, 14750 liittyy
Eroakirkosta.fi-palvelu julkaisi juuri tiedotteen, jonka mukaan valtionkirkosta on eronnut tänä vuonna 50 tuhatta ihmistä. Tiedote on hieman epätarkka, raakaluvussahan on mukana myös mm. ortodoksit. Toisaalta muutakin kautta erotaan jonkin verran. Vuoden vilkkaimmat päivät ovat vielä edessä, niin moni jättää eroamisen viime tippaan.
Arvioin tänä vuonna evankelis-luterilaisesta kirkosta eroavan 54000 jäsentä.
Jyväskylän seurakuntien tiedote väittää kirkkoon liittyneen noin 14250 jäsentä marraskuun loppuun mennessä. Luku lienee tavan mukaan n. 500 liian suuri. Toisaalta joulukuussa liittyjiä lienee vielä noin tuhat.
Liittyneiden määrän arvioin siis olevan 14750.
Eronneiden määrä siis on selvästi kaikkien aikojen toiseksi suurin; edelle menee 2010, jolloin Homoilta tuotti ennätyksen. Liittyneiden määrä on kasvanut vuosia, ja tästä vuodesta tulee jälleen uusi ennätys.
Kirkkoon kuuluu suomalaisista vuoden lopussa enintään 75,4%. Toisaalta osuus ylittää joka tapauksessa 75%, vaikka kasteiden määrä epäilemättä jatkaa laskuaan. Kolmen neljäsosan rajan rikkoutuminen jää ensi vuodelle.
164 kommenttia
Salme Kaikusalo: ”Suomessa ei ole enää valtionkirkkoa”
Miksiköhän sitten esim. loppiaisen ja helatorstain arkipyhästä lauantaille siirtämiseen vaaditaan kirkon suostumus? Vapaapäivistä, ylimääräisistä pyhäpäivistä ja vuosilomista päättämisen pitäisi kuulua vain ja ainoastaan ns. maalliselle vallalle.
Voisi lisäksi kysyä, miksi esim. valtiopäivien avajaisten yhteydessä kansanedustajat ja ministerit katsovat velvollisuudekseen mennä kuuntelemaan kirkkoon jonkun papin pitämää saarnaa? Puhumattakaan suuremmista kysymyksistä kuten esim. kirkon verotusoikeudesta?
Mielestäni olisi asiallista, että kirkko järjestäisi omana hallinnollisena palvelunaan tuon eroamisenkin, mahdollisimman helppokäyttöisenä ja turvallisena. Ei tarvittaisi mitään ”bulvaania”, joka ottaa asiasta propagandahyödyn itselleen. Asiallisuutta ja arvokkuutta odottaisin kirkolta tässä asiassa.
Vastaan Sarin paljon alempana esittämiin kysymyksiin tässä, koska keskustelu katoaa muuten.
”Eli mitä kaiken alulle panneen yliluonnollisen voiman tilalle voisi asettaa? Mikä on vaihtoehto tälle?”
Omalla kohdallani ei mikään, koska minulla ei ole tarvetta kuvitella sellaista voimaa, eikä toisaalta keinoja saada siitä tietoa. Tieteen edistyessä pääsemme ainakin lähemmäksi selitystä, mutta en uskalla ennustaa, että joskus kaikki tiedettäisiin. Sen uskallan sanoa, että Raamatun tai muiden ikivanhojen pyhien kirjojen luomiskertomuksista ei oikeaa tietoa löydy;)
Sari, päättelysi kaikkeuden alusta on mielenkiintoista, mutta logiikkaasi on hieman virheellistä. Sinä nimittäin oletat lopputuloksen ja sitten muotoilet siihen sopivat edellytykset. Kehäpäätelmä varmaan on virhetyyppi tässä tapauksessa. Toisaalta ongelma voi olla myös siinä, että määrittelet yliluonnollisen hieman erikoisella tavalla.
Vähän meni Jorin ennustus alakanttiin kun eroakirkosta.fi:n luku oli 55745. Tosin tuo ei tietenkään ole ihan lopullinen lukema, joka selvinnee vasta myöhemmin.
Otsikko hämää!
Mielestäni otsikko hämää, tai jutussa ei kerrota kaikkea: yli 50 tuhatta on eronnut (aiemmin kirkon jäseniä), mutta 14 750 LIITTYNYT?? olivatko he aiemmin kirkkoon kuulumattomia ja siis ollen tulleet käsitykseen/uskoon, että kirkko tarjoaa heille jotain, mitä? Taivasosuuden. Jos kysymyksessä on kirkkoon ilman omaa vakaumusta LIITETTYJEN ”viattomien” lasten merkitseminen kirkon kirjoihin, ei kysymyksessä ole liittyminen, vaan liittäminen, eikä näin ollen vertailukelpoinen luku.
Toisaalta presidentti Koivisto aikanaan kommentoi asevelvollisuuden vapaaehtoisuutta; ” … ehkä on hyväksi, ettei armeijassa ole vain ne, jotka sinne haluavat … ” Sama voi olla evl-kirkossakin; ainakin kun seuraa menoa näissä ”tosiuskovaisten” piireissä.
Silloin kun kirkosta eroaminen oli vielä varsin vähäistä, kirkko ei tiettävästi mitenkään erityisesti pyrkinyt tavoittamaan jäsenistönsä passiivista enemmistöä, selvittääkseen näille toimintansa ns. ”hengellistä sisältöä” = opetuksia, mitä toivoa ja odotteita kristinusko voisi antaa ihmisille, mitä käytännön hyötyä siitä olisi tavallisessa jokapäiväisessä elämässä jne. ”Hengelliset asiat” = syyt miksi uskontoja ja uskonnollisia järjestöjä on joskus ilmaantunut.
Nyt esiintyvästä huolesta jäsenkunnan vähenemisestä herää helposti kysymys: johtuuko se lähinnä huolesta vähenevistä verotuloista, vai todellisesta huolesta ihmisten hengellisestä tilasta, tulevaisuuden odotteista ja elämänarvoista? Jos viimeksimainituista syistä, silloinhan sen rahan ei pitäisi olla niin tärkeällä sijalla.
”Taivaspaikka ei ole siitä kiinni, että kuuluuko evl-kirkkoon vai ei.” (Juha Heinilä)
Juha tuli tässä sanoneeksi asian, joka saattaa olla erittäin merkittävä. Ihminen, joka on kasteessa liitetty kirkkoon ja johon on päiväkodissa ja peruskoulussa istutettu tietoisuus pelastuksesta ja kadotuksesta, on usein epävarma ja pelokas. Ajatus kirkon jättämisestä tuntuu monesta oppiin uskomattomastakin vaikealta. Näin oli ainakin omalla kohdallani, vaikka en ole koskaan ollut uskova kristitty.
Vaikutukset ulottuvat yllättävän laajasti suomalaiseen elämänmenoon. Vaikka en itse uskonut, löysin perusteita pysyä kirkon jäsenenä varsin pitkään. Mikään perusteista ei ollut uskonnollinen. Saatoin esimerkiksi ajatella, että kirkkoon kuulumattomuus voisi vanhoillisessa maassamme vaikeuttaa jonkin työpaikan saamista. Toinen ”hyvä” syy oli mahdollisuus kirkkohäihin ja myöhemmin lasten kastaminen, se kun on meillä tapana. Tämän tein ainoastaan miellyttääkseni suvun vanhaa polvea, joille (tapa)kristillisyys merkitsi selvästi paljon.
Vaikka minulle kysymys pelastuksesta tai kadotuksesta ei oikeastaan koskaan ole ollut merkittävä, pysyin kymmeniä vuosia kirkon jäsenenä. Kaltaisiani lienee kohtalaisen paljon. Arvelen, että tällaisten ihmisten havahtuminen saattaa lähivuosina nostaa kirkosta eroamisten määrää melkoisesti.
Ainoastaan Kristuksen kirkkoon kuuluvilla on taivaspaikka. Kristuksen kirkkoon kuuluvia on luterilaisia, helluntailaisia, ortodokseja, katolisia jne. Kirkosta eroamisella ei ole mitään merkitystä taivaspaikkaan, jos ei kuulu Kristuksen kirkkoon. Kristuksen kirkkoon kuuluva erotessa kirkosta voi samalla ajautua Kristuksen kirkon ulkopuolelle, joka pahimmillaan voi tarkoittaa taivaspaikan menetystä.
Poimin kommenttiketjusta yhden Sari W:n kirjoittaman osuvan kommentin osan: ”Kysymys ei siis ole siitä onko tämä kaiken takana oleva yliluonnollinen voima olemassa vai ei, vaan onko se persoonallinen ja voiko siihen olla yhteydessä. Voiko siitä käyttää sanaa “Hän”, ja liittyykö kaikkeen jokin suunnitelma.” Tuossa kommentissa on ”villakoiranydin” ajatusta.
Muuten, on ajanhukkaa keskustella eroakirkosta.fi menettelyn tekniikasta. Ajankohtaisempaa olisi keskustella niistä päämääristä, mihin ko. toiminnan kautta pyritään. Jorin mukaan: ”Julkilausuttuna tavoitteena on katsomusten tasa-arvo lain edessä, ml. valtionkirkkojen erityisaseman purku.”
Tuohon päämäärään pääsemiseksi , mm. valtionkirkkojen erityisaseman purkuun, käytetään siis eroakirkosta.fi-sivustoa, jatkuvaa propagandista painostamista koulujen, päiväkotien jne. aamunavausten, kristillisten teemojen (joulu, pääsiäinen..) poistamiseksi. Rippikoulut halutaan korvata omilla tunnustuksettomilla leiritapahtumilla jne.
Suomessa ei ole enää valtionkirkkoa http://evl.fi/evlfi.nsf/Documents/85BBFB4816F713BEC2256FEA003A7232?openDocument&lang=FI
Miksi vapaa-ajattelijat haluavat päästä päämääriinsä mustamaalaamalla kristinuskoa? Eikö tuloksellisempaa olisi kehua omaa tuotetta, olemattomuutta, materiaa, hengettömyyttä, palkkää aistien varassa koettavaa kosmosta? Vai eikö sellainen ”tuote” ole kuitenkaan tarpeeksi houkutteleva, niin että se kiinnostaisi ketään? Nyt vapaa-ajattelijat tyytyvät vahingoittamaan toisinajattelejoita eli kristittyjä eivätkä markkinoimaan omaa olemattomuuttaan. Kiusa se on pienikin kiusa.
Ilmoita asiaton kommentti