
Lähinaapurimme Viro ja Latvia ovat kulttuurihistoriallisesti luterilaisenemmistöisiä kansakuntia. Niiden menneisyyteen on kuulunut myös vahva saksalaisvaikutus. Liettua on tässä suhteessa hyvin erilainen: kansa on vahvasti katolilaista ja Saksan asemesta maa nojasi kauan Puolaan.
Suuren ortodoksisen elementin varsinkin Latviaan ja Viroon ovat tuoneet neuvostomiehityksen aikana Baltiaan suurin joukoin muuttaneet venäläiset. Liettuassa sen sijaan venäläisvähemmistö on melko pieni.
Kaikkia Baltian kansoja ja kirkkoja yhdistää edelleen pinnan alla muhiva neuvostovallan pitkä ja synkkä varjo.
Neuvostoaikana (1944–1991) Baltian tasavaltojen kaikki kirkot olivat kommunistisen diktatuurin painostamia ja vainoamia. Turvallisuuspalvelu KGB kontrolloi ja rämetti kaikkia kirkkoja ja rekrytoi niistä yhteistoimintamiehiä. Noissa olosuhteissa kirkot hakivat turvaa myös toisistaan suhteessa Moskovan valtiaisiin – halusihan neuvostoateismi hävittää kaikki kirkot.
Uuden itsenäisyyden aikana (1991–) Viron ja Latvian luterilaiset kirkot ovat horjahdellen nousseet taas jaloilleen ja ottaneet paikkaansa sosialismista toipuvissa yhteiskunnissaan. Ne ovat yleensä onnistuneet pitämään ekumeeniset välit ja yhteistyön kunnossa ortodokseihin, katolilaisiin ja vapaisiin suuntiin. Suhteessa valtioon on ollut jännitteitä. Kirkkojen uusi vapauden tie ei ole ollut helppo. Varsinkin Viroa pidetään Euroopan maallistuneimpana maana.

Kremlin palvelijaksi muuttuneen Moskovan patriarkaatin alaiset ortodoksiset hiippakunnat Baltian maissa on 2000-luvulle tultaessa yhä useammin koettu myös Venäjän imperialismin mahdollisiksi etäispäätteiksi: onhan niillä vaikutusvaltaa Baltian sadoissa tuhansissa laskettaviin venäläisvähemmistöihin, joiden integraatio on myös kangerrellut.
Sekä Viron että Latvian hallitukset ovat Ukrainan sodan sytyttyä ajaneet sitä, että Moskovan patriarkaatin alaiset ortodoksiset kirkot Baltiassa katkaisisivat siteensä Moskovaan. Latviassa hallitusvalta ajoi jo 2022 läpi tuota eroa vaativan erikoislaatuisen lain. Viron parlamentti sääti asiasta huhtikuussa 2025. Molemmissa maissa venäläisortodoksinen kirkko onkin ottanut etäisyyttä Moskovaan.
Baltian ortodoksikirkkojen asema on juridisesti vaikea, sillä nyt törmäävät pahasti uskonnonvapaus ja turvallisuuspolitiikka.
Alueen kirkollis-ekumeenisen tilanteen iso kuva on tällä hetkellä jännittynyt ja pinnan alla vahvasti kietoutunut myös turvallisuuteen, kielikysymyksiin, nationalismiin ja historiakuviin. Baltian politiikassa ja kirkoissa niitetäänkin Ukrainan kriisin tavoin edelleen sitä, minkä siemenet kylvettiin aikoinaan sirpillä ja vasaralla äestettyyn maahan. Idässä viime vuosina noussut uusvanha imperialistinen uhka on pakottanut myös uskonnon omaksi sotaratsukseen.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä
