Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Ban Ki-moon tervehti Maltalle kokoontuneita kansalaisjärjestöfoorumin osallistujia tärkeällä viestillä: Nuoret nähdään liian usein uhkana tai ongelmana; nuoret ovat voimavara, joka on otettava mukaan päätöksentekoon.
Maltalle kokoontui lokakuun lopussa satoja kansalaisjärjestöaktivisteja, tutkijoita ja päättäjiä kymmenistä Euroopan ja Välimeren maista. He pohtivat yhteisiä ja polttavan ajankohtaisia ongelmia, kuten radikalisoitumisen ehkäisemistä, pakolaisongelmaa ja kulttuurien välistä vuoropuhelua.
Tapahtuman järjesti vuonna 2005 perustettu kansainvälinen Anna Lindh -säätiö, jonka tavoitteena on saattaa yhteen ihmisiä ja toimijoita Välimeren pohjois- ja eteläpuolelta. Erityisesti Syyrian sota ja sen pakolaiset nousi konferenssissa esille yhtenä suurimmista huolenaiheista, sillä kasvava väkivalta kriisialueilla kasvattaa väkivallan uhkaa kaikkialla Euroopassa.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö OSCE:n pääsihteeri Lamberto Zannier muistutti, että rauhaan tarvitaan ihmisoikeuksien toteutumisen ja suvaitsevaisuuden lisäksi myös taloudellisesti vakaa yhteiskunta.
– Kukaan ei synny terroristiksi. Terrorismi lisääntyy monista eri syistä. Suvaitsevaisuus ei yksin riitä, tarvitaan kaikkien yhteiskunnan vähemmistöjen täysi integraatio, Zannier sanoi.
Panelisteja huolestutti myös etenkin Pohjois-Afrikan maiden köyhyyden ja epätasa-arvon lisääntyminen, koska näköalattomuus ajaa nuoria etsimään elämälleen sisältöä väkivallasta ja ääriajattelusta.
Kenen vastuu?
Globaali hyvinvointi on kaikkien jakama yhteinen tavoite. Panelistien kesken vallitsi myös lähes täysi yksimielisyys siitä, että on ensisijaisesti maiden hallitusten vastuulla luoda nuorille mahdollisuuksia koulutukseen, työhön ja mielekkääseen elämään.
– Välimeri on aina ollut monikulttuurisuuden mutta myös konfliktien meri. Emme halua merestämme hautausmaata. Toivomme, että ihmisillä olisi mahdollisuuksia hyvään elämään omissa maissaan, totesi Tunisian pääministerinä vuosina 2014–2015 toiminut Mehdi Jomaa.
Kansalaisjärjestöfoorumin mieleenpainuvimpien kommenttien joukkoon nousi bosnialaisen, yli 20 vuoden takaisen Bosnian sodan aikana varapääministerinä toimineen veteraanipoliitikko Zlatko Lagumdžijan kommentti.
– Muistuttakaa meitä poliitikkoja siitä, että pakolaisuudessa ja sodan uhreissa kyse on ihmisistä ja ihmisten elämästä, ei numeroista tilastoissa.
Arvottomuudesta arvokkuuteen
Panelistien kesken vallitsi myös yksimielisyys siitä, että radikalisoitumisen juuret ovat ihmisen arvottomuuden tunteissa. Vastuu siitä ei ole vain hallitusten, vaan kaikkien kansalaisten kaikkialla maailmassa.
– Omaa identiteettiään voi suojella vain taistelemalla muiden identiteetin säilymisen puolesta, Lagumdžija korosti. Useat kansalaisjärjestöfoorumiin osallistuneet aktivistit olivat hieman pettyneitä tapahtuman antiin. Paneelikeskusteluissa pääsivät ääneen hyvin harvat osallistujat, ja niissä toistettiin asioita, jotka olivat osallistujille itsestäänselvyyksiä.
– Parasta antia oli varmasti väliajoilla tapahtuva verkostoituminen, joka on takuulla monille osallistujille voimauttavaa, tiivisti monen osallistujan mielipiteen Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen.
– Suuri huolenaihe on se, miten laajaa kansainvälistä rahoitusta nauttiva Anna Lindh -säätiö oikeasti pystyisi vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon eli siis tekemään sitä työtä, mitä varten se on olemassa.
Kuva: Minerva Seppälä
Lue myös:
Asiantuntija: Ruohonjuuritason uskontodialogia on Suomessa liian vähän