Elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa ja itsemääräämisoikeutta selvittänyt asiantuntijatyöryhmä ei päässyt yksimielisyyteen siitä, pitäisikö Suomessa sallia eutanasia tai lääkäriavusteinen itsemurha. Siitä asiantuntijat ovat yksimielisiä, että palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa pitää kehittää ja niiden saatavuutta ja osaamista lisätä.
Työryhmä luovutti loppuraporttinsa sosiaali- ja terveysministeriölle tiistaina.
Työryhmän taustalla on eutanasian hyväksymistä ajanut kansalaisaloite. Eduskunta hylkäsi sen keväällä 2018 mutta edellytti laajapohjaisen asiantuntijatyöryhmän selvittävän elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita.
Enemmistö asiantuntijatyöryhmästä katsoo, että palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palvelut olisi joka tapauksessa turvattava ennen kuin lääkäriavusteisesta itsemurhasta tai eutanasiasta voitaisiin säätää. Pelkät saattohoidon suositukset eivät työryhmän näkemyksen mukaan riitä, vaan muutoksia tarvitaan potilaslakiin, terveydenhuoltolakiin ja sairausvakuutuslakiin.
Työryhmän mukaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kotiin vietävät palvelut tulisi turvata kattavasti niin, että arvokas kuolema voi tapahtua henkilön kotona tai kodinomaisessa asumisympäristössä.
Omaisten ja läheisten tukeminen potilaan elämän loppuvaiheessa on keskeistä. Omaisille on annettava riittävästi ja ymmärrettävällä tavalla tietoa potilaan voinnista ja hoidosta sekä tilanteen muutoksista.
Mahdollista harkintaa varten loppuraportissa on hahmoteltu kaksi säädösluonnosta lääkäriavusteisesta itsemurhasta ja eutanasiasta. Ensimmäinen säädösluonnos perustuu kansalaisaloitteeseen ja on rajatumpi. Toinen on sallivampi. Kolmas vaihtoehto on pitäytyä nykyisessä lainsäädännössä.
Työryhmä nostaa esiin lääkärin epäselvän oikeudellisen aseman tilanteessa, jossa hän avustaisi potilasta itsemurhassa. Lääkäriavusteisen itsemurhan tai eutanasian laillistamisen laajempia yhteiskunnallisia seurauksia tulisi työryhmän näkemyksen mukaan kartoittaa huolellisesti.
Kirkko: Oikeudellisesti mahdollinen nähtäisiin moraalisesti sallituksi
Loppuraportin liitteenä on julkaistu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkohallitusta työryhmässä edustaneen sielunhoidon johtavan asiantuntijan Virpi Sipolan kannanotto. Sipolan mukaan palliatiivinen hoito ja saattohoito on saatava kuntoon, ja vasta tämän jälkeen on mahdollista arvioida, onko edelleen tarvetta jatkaa keskustelua lääkäriavusteisesta itsemurhasta tai eutanasiasta.
Sipolan kannanoton mukaan luterilaisen kirkon ja piispojen näkökulma on, että Suomessa ei tarvita eutanasialakia. Tämän piispat toivat esiin, kun asiasta käytiin keskustelua 2017–2018.
Sipolan lausunnon mukaan kaltevan pinnan ilmiö on todellisuutta, jos eutanasia ja lääkäriavusteinen itsemurha sallitaan.
”Eutanasian hyväksyminen laajentaisi sallitun rajoja ja oikeudellisesti mahdollinen nähtäisiin myös moraalisesti sallituksi, mikä muuttaisi yhteiskunnan suhtautumista kuolemaan.”
Lausunnon mukaan kirkko korostaa elämän loppuvaiheen hoidon suosituksissa myös kuolevan psykologisiin, sosiaalisiin, hengellisiin ja elämänkatsomuksellisiin tarpeisiin vastaamista.
Lue myös:
Selvitys: Saattohoitoa ei ole tarjolla tasapuolisesti – perustasolla vastuuta on myös seurakunnilla
Kommentti: Vanhustenhoidon kauhistelun rinnalla kulkee kylmä ihanne eutanasiasta
Kuolemaan saattajat puolustavat elämää ja tuovat turvaa kuolevalle ja hänen omaisilleen
Eduskunta hylkäsi eutanasian laillistamista ajaneen kansalaisaloitteen selvin numeroin
Piispat kannanotossaan: Saattohoidon puutteet eivät ratkea laillistamalla kärsivän surmaaminen
Analyysi: Eduskunta pui eutanasiaa viisi tuntia – mitä jäi käteen?
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen eutanasian laillistamisesta – saattohoito turvattava lakimuutoksin, kirkolla oma kannanotto