Lähetyshiippakunnan piispan Risto Soramiehen
puheenvuoro kertoo pelokkaasta ilmapiiristä, joka Lähetyshiippakunnassa näyttää vallitsevan, sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg.
Kotimaa24 kertoi viime perjantaina, että Soramies arvosteli hiippakuntansa vuosikirjassa voimakkaasti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispoja. Hän kirjoitti muun muassa, että piispojen avioliittoa koskevassa selonteossa uusi, pakanallinen käsitys avioliitosta peitettiin kauniitten sanojen ja muodollisuuksien taakse.
Sohlbergin mukaan Soramiehen käyttämät ilmaisut siitä, kuinka piispat johtavat laumaansa tahallisesti harhaan tai edistävät avioliitto-opetuksellaan pakanuutta, ovat vahvoja leimoja.
– Ne paljastavat karusti, että välirikko evankelis-luterilaisen kirkon kanssa on ilmeinen.
Sohlbergin mielestä Soramiehen puhe on erittäin kärjistävää. Sillä ei hakeuduta vuorovaikutukseen.
– Enemminkin puheenvuorosta välittyy tarve luoda uhkakuvia ja tarkasti määritellä oikeaoppisten joukko.
Sohlberg sanoo, että Soramiehen puheenvuoro ei sinänsä kerro mitään uutta Lähetyshiippakunnan tulkinnoista tai teologisesta viitekehyksestä. Ilmaisu on kuitenkin yhä kärjekkäämpää. Sohlberg tulkitsee, että puheen tavoite on lähinnä omien rivien vahvistaminen.
”Sijoittuu lahkotyyppisen uskonnollisuuden kenttään”
Lähetyshiippakunta on varsin pieni yhteisö suomalaisten uskonnollisten yhteisöjen kentällä, Sohlberg huomauttaa. Hänen mukaansa kertoo ”melkoisesta hybriksestä”, että Soramies julistaa piispojen pettäneen paimenvirkansa ja menettäneen jumalanpelkonsa.
Sohlberg kiinnittää huomiota siihen, miten Soramies kommentoi sukupuolia. Soramies totesi kirjoituksessaan, että maailmassa on vain harvoja niin yksiselitteisiä asioita kuin se, että on olemassa miehiä ja naisia.
– Puheenvuorossa ei lainkaan oteta huomioon näkökulmia, joita eri tieteenalat ovat tuoneet mukaan keskusteluun, kun puhutaan sukupuolesta. Ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa, että sukupuolessa olisi vain kysymys vain polaarisesta mies ja nainen -jaottelusta.
Sohlbergin mukaan Lähetyshiippakunta sijoittuu uskontososiologian näkökulmasta lahkotyyppisen uskonnollisuuden kenttään.
– Tämäntyyppisissä liikkeissä ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin reagoidaan usein pelokkaasti. Niiden toimintakulttuuriin ei useinkaan kuulu vuoropuhelu vaan eräänlainen sulkeutuminen ja pysähtyneisyys.
Sohlbergin mukaan tällaiset liikkeet jäävät länsimaisissa yhteiskunnissa melko marginaalisiksi alakulttuureiksi.
Kuva: Olli Seppälä
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***
Lue myös:
Lähetyshiippakunnan Soramieheltä rajua puhetta piispoista – ”Pakanallinen käsitys avioliitosta”