Seppo Häkkinen Piispan kyselytunnilla: Miksi minun pitäisi hävetä, että kaikki piispat ovat miehiä?

Hiippakuntien äänioikeutetuilla on vastuu siitä, minkälainen koko Suomen piispakunta on, piispa Seppo Häkkinen sanoi Radio Dein ja Kotimaan järjestämällä Piispan kyselytunnilla. Studiossa olivat keskiviikkona Häkkisen lisäksi julkaisupäällikkö Olli Seppälä Kotimaasta, päätoimittaja Sari Savela Seurakuntalainen.fi:stä, Tapio Honkamaa Mikkelin Kaupunkilehdestä sekä ohjelmajohtaja Kai Kortelainen Radio Deistä.

Puheenaiheena oli muun muassa se, miten miespiispojen joukkoon voisi tulla valituksi naispuolinen piispa.

– Kyllä ne avaimet ovat hiippakunnissa ja niillä, jotka ovat äänioikeutettuja. Siellä pitäisi vain pyytää [naisia] ehdolle. Sieltä se avain tähän kysymykseen löytyy, piispa Häkkinen sanoi.

Häneltä kysyttiin myös, eikö häntä hävetä, että koko piispakunta on miehinen.

– Miksi minun pitäisi hävetä sitä? Meidät on valittu siihen virkaan. Minun mielestäni meidän pitää ylpeästi ja reilusti hoitaa sitä virkaa, joka meille on annettu, Häkkinen vastasi.

Hän nosti keskusteluun sen, kuinka kirkossa koko työntekijäjoukosta yli 70 prosenttia on naisia. Hänen mukaansa kirkossa on aloja, joilta puuttuu miehiä. Lisäksi hän huomautti, kuinka kirkon tasa-arvokeskustelussa jätetään kokonaan huomioimatta alueellinen tasa-arvo.

"Toivoisin, että meillä käytäisiin enemmän keskustelua siitä, onko kirkkomme kieli kaanaan kieltä"

Pappi Olli Valtosen uusiksi muotoiltu uskontunnustus sai piispa Häkkiseltä myönteisen vastaanoton. Hän huomautti, että muodollisesti kyseessä ei ollut tarkasti ottaen uskontunnustus, sillä siitä puuttui monia uskontunnustukseen kuuluvia elementtejä.

– Toivoisin, että meillä käytäisiin enemmän ja aktiivisemmin keskustelua siitä, onko meidän kirkkomme kieli kaanaan kieltä, joka on vaikeasti ymmärrettävissä ja tulkittavissa.

Hänen mukaansa varsinainen uskontunnustus ja liturginen kieli ovat kuitenkin oma kielensä, joka "ei ole kenenkään yksityisyritys tai oma juttu vaan kirkon yhteinen".

– Se ei ole edes meidän kirkkomme uskontunnustus vaan Kristuksen kirkon yhteinen tunnustus, jos nyt esimerkiksi ajattelee näitä kolmea ekumeenista uskontunnustusta.

"Päätöksentekoa on yritetty vuosikymmenien aikana keventää"

Kirkolliskokouksesta Häkkinen sanoi, että se kritiikistä huolimatta edustaa kirkkoa.

– Kyllähän se järjestelmä on erilainen kuin esimerkiksi se, miten valitaan eduskunta. Seurakuntalaiset valitsevat seurakuntavaaleissa ne kirkkovaltuutetut [jotka valitsevat kirkolliskokousedustajat], niin kyllä kirkolliskokous tätä kautta edustaa kirkkoa.

Häkkisen mukaan korjattavaa on päätöksenteon hitaudessa.

– Päätöksentekoa on tietysti yritetty vuosikymmenien aikana monella tavalla keventää.

Hän ottaa esimerkiksi 2000-luvun alun hiippakuntahallinnon uudistuksen.

– Tarkoitus oli miettiä, miten kevennetään hiippakuntahallintoa. Lopputuloksena kirkolliskokouksen koneisto tuotti kokonaan uuden hallintoelimen eli hiippakuntavaltuuston. Se on nyt sitten tarkastelun alla, että pitäisikö se lakkauttaa vai ei.

Määräenemmistösääntöä ei Häkkisen mielestä tarvitse muuttaa. Hän huomauttaa, että kirkolliskokous on parlamentin sijaan synodi.

– Synodihan tarkoittaa yhteistä tietä, yhteisen tien kulkemista. Kirkossa pitäisi silloin pyrkiä mahdollisimman suureen yksimielisyyteen, kun tehdään päätöksiä. Sen hintana voi olla se, että kaikki asiat eivät etene niin nopeasti.

Kuva: Olli Seppälä. Mikkelin piispa Seppo Häkkinen Piispan kyselytunnilla.

Lue myös:

Jari Jolkkonen: Jos kirkossa erotetaan usko ja tiede, uskonnollinen keskustelu joutuu gettoon

Piispa Tapio Luoma Radio Deissä: "Jos kirkko tekee päätöksen, varmaankin olisin valmis vihkimään"

Piispa Kalliala Radio Deissä: Herätysliikkeet ovat rikkaus, kun ne pysyvät kirkon piirissä

Piispa Matti Repo: Jumalanpalvelusyhteisön messu ei voi olla protesti seurakuntaa vastaan

Arkkipiispa Kari Mäkinen kyselytunnilla: Vihkijäksi ilmoittautuminen on "selkeää ja reilua"

Kommentti: Katseet kääntyvät nyt Espoon piispanvaaliin, ja siinä miehillä on väistämisvelvollisuus

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.