Kirkko on epäonnistunut sovittamaan uskoa ja tiedettä samaan todellisuuskäsitykseen, Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen sanoi Radio Dein ja Kotimaan
Piispan kyselytunnilla keskiviikkona.
– Kirkossa on ollut pitkään sellainen valtavirta-ajatus, että tiede puhuu tästä maailmasta ja tämä uskonto puhuu ihmisen sisäisistä kokemuksista ja sisäisestä maailmasta. Että ne eivät oikeastaan puhu ollenkaan samasta asiasta, ne vain korkeintaan hipaisevat toinen toisensa.
Jolkkosen mukaan uskon ja tieteen erottamisella on huonot seuraukset.
– Uskonnollinen keskustelu joutuu gettoon, jossa ei enää puhuta tästä maailmasta eikä esitetä totuusväittämiä tästä todellisuudesta.
Jolkkosen mukaan teologien pitäisi nähdä paljon enemmän vaivaa miettiessään uskon ja tiedon suhdetta. Ne ovat hänen mukaansa paljon lähempänä toisiaan kuin meillä on valtavirran teologiassa ajateltu.
Lisäksi Jolkkosen mielestä on ongelmallista, että kulttuurissa on lisääntynyt tiedeuskovaisuus.
– Se on erittäin ongelmallinen käsitys, koska se perustuu ei-tieteellisiin lähtökohtiin ja on sisäisesti ristiriitainen käsitys.
Jolkkosen mukaan yksi ratkaisu voisi olla, että todetaan tieteen olevan yksi ”hyvä, luotettava ja vakuuttava ja toimiva” tiedonhankinnan keino muiden joukossa.
– Jotta sitä voitaisiin käyttää, se edellyttää tiettyjä ei-tieteellisiä perususkomuksia tai lähtökohtia tai vakaumuksia, hän sanoi.
– Muistitieto, historiatieto, traditiot, intuitiot, uskonnolliset vakaumukset. Nekin voivat olla järkeviä, vaikka ne toimivat tällaisen luonnontieteellisen metodin ulkopuolella. Minusta tärkeää on ajatus siitä, että usko ja tieto täydentävät toisiaan.
Jolkkonen hiippakuntavaltuuston puheenjohtajan ja piispan väleistä: Kuopiossa yhteistyö toimii
Piispa Jolkkonen kertoi myös ajatuksiaan siitä, että Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Johanna Korhonen toimitti tammikuussa listan kysymyksiä piispa Teemu Laajasalon rahankäytöstä Helsingin tuomiokapituliin ja Laajasalolle itselleen.
– Minusta luottamushenkilö ei voi omaan asemaansa vedoten esiintyä julkisuudessa jonkin viranhaltijan valvojana, vaan luottamushenkilö on aina osa sitä luottamuselintä, johon hän kuuluu. Hän toimii luottamushenkilön roolissa osallistuessaan tämän toimielimen toimintaan ja päätöksiin.
Jolkkosen mukaan luottamusta herättävä tapa toimia on sellainen, jossa epäkohdan havaitseva luottamushenkilö kertoo asioista ensin esimiehelle tai vie ne luottamuselimeen.
– Omasta puolestani iloitsen, että Kuopiossa yhteistyö ja luottamus toimivat. En voisi kuvitella, että Kuopion hiippakunnan hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Eevi Väistö toimisi tällä tavalla.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Piispa Tapio Luoma Radio Deissä: ”Jos kirkko tekee päätöksen, varmaankin olisin valmis vihkimään”
Piispa Kalliala Radio Deissä: Herätysliikkeet ovat rikkaus, kun ne pysyvät kirkon piirissä
Piispa Matti Repo: Jumalanpalvelusyhteisön messu ei voi olla protesti seurakuntaa vastaan
Arkkipiispa Kari Mäkinen kyselytunnilla: Vihkijäksi ilmoittautuminen on ”selkeää ja reilua”