Roomalaiskatolisen kirkon kanssa käytävät neuvottelut ovat Suomessa ja muissa Pohjoismaissa samassa pisteessä kuin maratoonari on 39,5 kilometrin kohdalla. Näin totesi Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen vieraillessaan tällä viikolla Kotimaan ja Radio Dein isännöimässä Piispan kyselytunti -ohjelmassa.
– Jokainen, joka on maratonia juossut, tietää, että kaksi viimeistä kilometriä ovat kaikkein raskaimmat ja vaikeimmat, Jolkkonen sanoi.
Piispa Jolkkonen tapasi tammikuussa paavi Franciscuksen Vatikaanissa. Vastaanotto kuului perinteiseen Pyhän Henrikin päivän ekumeeniseen vierailuun, johon osallistuivat Suomesta luterilaisen, ortodoksisen ja katolisen kirkon edustajat.
Jolkkonen totesi Radio Deissä, että katolisen kirkon kanssa käydään keskusteluja, joissa pyritään kumoamaan 1500-luvulla puolin ja toisin annetut oppituomiot. Neuvotteluissa pyritään piispan mukaan samantyyppiseen lopputulokseen kuin anglikaanisen kirkon kanssa solmitussa Porvoon sopimuksessa.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun luterilaiset kirkot allekirjoittivat roomalaiskatolisen kirkon kanssa Yhteisen julistuksen vanhurskauttamisesta.
– Kyse oli siitä, miten ihminen pelastuu. Nyt tarvitsemme jatko-osan eli yhteisen julistuksen kirkosta, ehtoollisesta ja vihkimysvirasta.
Tämän asian Jolkkonen myös otti esiin paaville pitämässään puheessa.
Jolkkosen mukaan neuvottelut eivät voi perustua kompromissien hakemiseen. Kaikissa asioissa niitä ei myöskään olisi odotettavissa: meidän kirkkomme ei luovu naisten pappeudesta eikä katolinen kirkko paavin virasta, Jolkkonen totesi.
”Meillä on tässä maassa vielä opettelemista moniarvoisuudessa”
Piispa Jolkkosta haastattelivat suorassa lähetyksessä Savon Sanomien artikkelitoimittaja Sami Vainio, Sana-lehden päätoimittaja Heli Karhumäki, Kotimaan toimituspäällikkö Freija Özcan ja Radio Dein ohjelmajohtaja Kai Kortelainen.
Kortelainen kysyi Jolkkoselta ekumeniasta kirkon sisällä ja ehtoollisyhteyteen tulleesta lovesta Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) kanssa.
– Kaikki tietävät, että evankelisessa liikkeessä ei pidetä oikeana, että kirkkomme on avannut pappisviran naisille. Ainakin minusta näyttää, että ehtoollisyhteys on katkaistu sieltä puolelta, Jolkkonen sanoi.
Hän totesi, että herätysliikkeiden kanssa täytyy toteuttaa kirkon sisäistä ekumeniaa eikä tämä koske pelkästään Sleytä.
– Myös vanhoillislestadiolaisessa opetuksessa on korostuksia, jotka eivät suoraan mene tunnustuskirjojen mukaan.
Jari Jolkkosen mukaan Suomessa vallitsee edelleen myönteinen perusvire kristinuskoa kohtaan. Ennakkoluuloisuus ja kriittisyys kristillisyyttä kohtaan ovat kuitenkin lisääntyneet.
– Meillä on tässä maassa vielä opettelemista moniarvoisuudessa. Vaarana on, että neutraalisuuspuheen nojalla edistetään käytännön pakkouskonnottomuutta. Se ei kuulu länsimaiseen demokratiaan, siitä on ikäviä muistoja tuolta itärajan takaa.
Jolkkosen mielestä kristityt ovat osittain ansainneet heihin kohdistuvat ennakkoluulot käyttäytymällä huonosti ja se pitää nöyrästi tunnustaa. Toisaalta ihmisillä on hänen mukaansa myös perusteettomia ennakkoluuloja. Jolkkosen mielestä vaikkapa ulkoministeri Timo Soinin aborttinäkemyksiä on käsitelty julkisuudessa kovin yksipuolisesti.
Kristityksi kääntyvien pakolaisten ympärille syntynyttä tilannetta Jolkkonen piti erikoisena. Yleisesti ottaen Suomessa ei ole sopivaa arvioida toisen vakaumusta, mutta turvapaikanhakijoiden kohdalla valtio toimii uskontopoliisina.
Jolkkosen mielestä olisi tärkeää, että vakaumuksen aitoutta arvioitaessa viranomaiset tekisivät yhteistyötä kirkkojen kanssa.
Piispan kyselytunnin voi kuunnella kokonaisuudessaan täältä.
Kuva: Jussi Rytkönen
Lue myös:
Piispa Jolkkonen ehdottaa paaville uutta luterilaisten ja katolilaisten yhteistä julistusta
Piispa Jolkkonen: Paavi näytti uudelle yhteiselle julistukselle vaaleanvihreää valoa
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.