Piispa Jolkkonen ehdottaa paaville uutta luterilaisten ja katolilaisten yhteistä julistusta

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen ehdottaa paavi Franciscukselle uuden ekumeenisen kirkkoasiakirjan laatimista. Kyseessä olisi Yhteinen julistus kirkosta, ehtoollisesta ja kirkon virasta.

Jos tällainen dokumentti saataisiin aikaan, olisi se Jolkkosen mukaan jatkoa sille tielle, jonka vuonna 1999 kirkkojen välillä allekirjoitettu Yhteinen julistus vanhurskauttamisesta on avannut. Mahdollinen uusi dokumentti purkaisi samalla kirkkojen 1500-luvulla toisilleen langettamat oppituomiot.

Piispa Jolkkonen tapasi paavi Franciscuksen Pyhän Henrikin päivän yksityisvastaanotolla tänään lauantaina Roomassa. Vastaanotto kuuluu perinteiseen Pyhän Henrikin päivän ekumeeniseen vierailuun, johon osallistuvat Suomesta luterilaisen, ortodoksisen ja katolisen kirkon edustajat.

Yhteinen julistus vanhurskauttamisesta oli merkittävä ekumeeninen virstanpylväs. Se ei kuitenkaan vielä johtanut ehtoollisyhteyteen eikä kirkkojen vastavuoroiseen tunnustamiseen.

Jolkkonen: Konsumerismi, tieteisusko ja yksilökeskeisyys ohjaavat kirkkoja yhteistyöhön

Jolkkonen nosti puheessaan ensin esiin sen, että kirkon traditio on lahja, ei ongelma. Tästä syystä piispa Henrik merkitsee jatkuvuutta sekä luterilaisille että katolilaisille Suomessa. Kirkon traditio on Jolkkosen mukaan lahja, jota halutaan kiitollisena jakaa yhä uusille sukupolville.

Toiseksi Jolkkonen korosti sitä, että oman aikamme haasteet ohjaavat kirkkojamme yhteistyöhön ja yhteiseen todistukseen. Tällaisia haasteita ovat esimerkiksi konsumerismi, tieteisusko ja yksilökeskeisyys.

Puheensa kolmantena kohtana Jolkkonen painotti, että Kristuksen rukous ”jotta he yhtä olisivat” velvoittaa kirkkoja jatkamaan tiellä kohti näkyvää ykseyttä:

– Rohkenen kysyä nöyrästi, Pyhä isä: Voisimmeko yhdessä ja päättäväisesti jatkaa sillä tiellä, jonka Yhteinen julistus vanhurskauttamisesta on avannut? Monet katoliset ja luterilaiset teologit kautta maailman ovat toivoneet ja rukoilleet seuraavaa askelta: että yhdessä laadimme ja allekirjoitamme Yhteisen julistuksen kirkosta, ehtoollisesta ja kirkon virasta. Tätä myös kardinaali Kurt Koch ehdotti vieraillessaan Suomessa huhtikuussa 2015. Omasta puolestani toivon Teidän tukeanne tälle tavoitteelle, piispa Jari Jolkkonen sanoi paavi Franciscukselle.

Paaville lahjakortti, jolla on hankittu vesipumppu ja ateria tuhannelle lapselle

Puheen lisäksi piispa Jolkkonen muisti paavia lahjoittamalla delegaation puolesta hänelle lahjakortin, jolla on hankittu vesipumppu sekä ateria tuhannelle kehitysmaan lapselle. Tämä niin sanottu aineeton lahja on hankittu Kirkon Ulkomaanavun Toisenlaisen Lahja -palvelun kautta.

Tämänvuotiseen Suomesta vierailemaan tulleeseen ekumeeniseen delegaatioon kuuluvat sen johtajina piispa Jolkkosen ohella Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo Suomen ortodoksisesta kirkosta sekä yleisvikaari, isä Raimo Goyarrola Helsingin katolisesta hiippakunnasta. Lisäksi suomalaisdelegaatioon kuuluu joukko muita luterilaisen, ortodoksisen ja katolisen kirkon edustajia.

***

Lue piispa Jolkkosen puhe paavi Franciscukselle kokonaisuudessaan:

Puhe paavi Franciscukselle suomalaisen ekumeenisen delegaation vierailulla pyhän Henrikin päivänä 19.1.2019

Pyhä isä,

Haluan kiittää sydämellisesti koko ekumeenisen delegaation puolesta siitä, että pyhän Henrikin muistopäivänä voimme tavata Teidät. Tänään mielessäni on kolme viestiä yhteiseen keskusteluun.

Ensimmäinen viestini on: Kirkon traditio on lahja, ei ongelma.

Tänään luterilaiset ja katolilaiset Suomessa viettävät yhdessä pyhän Henrikin muistopäivää. Meille molemmille hän on piispa ja marttyyri. Meille molemmille hän merkitsee jatkuvuutta. Myös Suomen evankelis-luterilainen kirkko tahtoo jatkaa piispa Henrikin toteuttamaa evankeliumin julistamisen palvelutehtävää.

Kirkon traditio on lahja, jonka otamme kunnioituksella vastaan itse Kristukselta ja hänen apostoleiltaan sekä kaikilta uskollisilta evankeliumin todistajilta. Kirkon traditio on lahja, jota haluamme kiitollisena jakaa yhä uusille sukupolville.

Toinen viestini on: Oman aikamme haasteet ohjaavat kirkkojamme yhteistyöhön ja yhteiseen todistukseen.

Monet pilvet erityisesti läntisessä kulttuurissamme estävät ihmisiä näkemästä Kristuksen valoa. Esimerkiksi konsumerismi, tieteisusko, yksilökeskeisyys, anti-humanismin ja kansallismielisyyden yhdistelmä, sekularismi ja jopa jonkinlainen kristofobia ovat yhteisiä haasteita meille molemmille, ei vain toiselle.

Lisäksi julkisessa keskustelussa kristityt luokitellaan usein mustavalkoisesti ”konservatiiveihin” ja ”liberaaleihin”. Tämä karkea, vastuuton ja tyhmistävä luokittelu vaikeuttaa yhteistä todistamisen tehtäväämme. Kirkkoina meidän tulisi välttää tällaisia leimoja. Kristuksen mukaan rakkaus totuuteen ja rakkaus lähimmäiseen kuuluvat yhteen, vaikka ne usein irrotetaan toisistaan.

Kolmas viestini on: Kristuksen rukous ”jotta he olisivat yhtä” velvoittaa meitä jatkamaan tiellä kohti näkyvää ykseyttä.

Tänä vuonna on kulunut 20 vuotta siitä, kun kardinaali Edward Cassidy and piispa Christian Krause, Luterilaisen maailmanliiton presidentti, allekirjoittivat Yhteinen julistus vanhurskauttamisopista -asiakirjan. Se oli käänteentekevä läpimurto kirkkojemme lähentymisessä. Se oli välttämätön, mutta ei lopullinen askel kohti näkyvää ykseyttä.

Rohkenen kysyä nöyrästi, Pyhä isä: Voisimmeko yhdessä ja päättäväisesti jatkaa sillä tiellä, jonka Yhteinen julistus vanhurskauttamisesta on avannut? Monet katoliset ja luterilaiset teologit kautta maailman ovat toivoneet ja rukoilleet seuraavaa askelta: että yhdessä laadimme ja allekirjoitamme Yhteisen julistuksen kirkosta, ehtoollisesta ja kirkon virasta. Tätä myös kardinaali Kurt Koch ehdotti vieraillessaan Suomessa huhtikuussa 2015. Omasta puolestani toivon Teidän tukeanne tälle tavoitteelle.

Vuosi sitten luovutimme Teille Suomen luterilaisten ja katolilaisten laatiman asiakirjan Kasvavaa yhteyttä – Julistus kirkosta, ehtoollisesta ja virasta (Communion in Growth – Declaration on the Church, Eucharist and Ministry). Toivomme, että tämä paikallisen dialogin hedelmä voisi, yhdessä toisten paikallisten dialogien kanssa, tukea kansainvälistä oppikeskustelua ja kirkkojemme lähentymistä.

Teillä, Pyhä isä, on tärkeä tehtävä kirkon ykseyden vaalijana. Merkkinä tästä totesitte saarnassanne Lundissa Reformaation muistovuoden jumalanpalveluksessa lokakuussa 2017: ”Me katolilaiset ja luterilaiset olemme alkaneet kulkea yhdessä sovinnon tietä […] meillä on nyt ratkaiseva ja historiallinen hetki siirtää taaksemme vastakkainasettelut ja erimielisyydet, jotka ovat usein estäneet meitä ymmärtämästä toisiamme.”

Vaikka Martti Luther joutui välirikkoon silloisen paavi Leo X:n kanssa, hän arvosti Rooman piispalle kuuluvaa virkaa evankeliumin palvelijana. Saarnassaan 20.5.1520 hän sanoi: ”Kristus ei ole määrännyt paaville mitään niin selvästi kuin tämän: ’Kaitse minun lampaitani’ (Joh. 21:16). Paavin tulee olla Jumalan karjan tallirenki (goths stallknecht) ja tuoda rehu meille syötäväksi” (WA 9, 459, 4).

Luterilaisena piispana haluan kiittää Teitä siitä tavasta, jolla olette ruokkineet Kristuksen laumaa Jumalan sanalla. Tänään iltapäivällä Sopra Minerva -kirkossa rukoilemme kaikkien Kristuksen seuraajien puolesta, myös Teidän puolestanne.

Herra olkoon Teidän kanssanne.

Jari Jolkkonen

Kuopion hiippakunnan piispa

***

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Paavi tapaa Vatikaanissa suomalaisdelegaation Pyhän Henrikin päivänä

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliKolumni: Paradoksi on EU, joka puolustaa ihmisoikeuksia ja vähät välittää romanien asemasta
Seuraava artikkeliKolumni: Rohkeutta kehiin, kun puhumme Jumalasta!

Ei näytettäviä viestejä