Mielipide: Uusi kastesivusto tehtiin, koska kirkon sanoma tavoittaa yhä harvemman suomalaisen

Kirkkomme julkaisi helmikuussa uuden kastesivuston ja aloitti yhä laajemman yhteistyön Vauva-lehden ja vauva.fi-verkkopalvelun kanssa. Tavoitteena on kertoa kasteesta tavalla, joka vastaa tämän hetken perheellistyvien nuorten aikuisten kysymyksiin. Haluammehan kutsua kaikkia perheitä kastemaljan ääreen, seurakuntaan ja pelastavan Jumalan yhteyteen.

Kaste on kirkon perustehtävän ydintä. Se on myös lapsen ensimmäinen askel seurakuntaan. Yhä useammin myös koko perheen seurakuntayhteys saa uuden alun lapsen kasteen myötä. Tämä ensimmäinen askel jää kuitenkin tällä hetkellä monelta ottamatta. Se tarkoittaa, että kirkon sanoma tavoittaa yhä harvemman suomalaisen.

Kaikkein nopeinta kehitys on kaupunkiseuduilla: viime vuonna Helsingissä kastettiin alle 40 prosenttia syntyneistä lapsista. Kristuksen käsky velvoittaa meidät niin kirkkona kuin yksittäisinä kristittyinä tekemään kaikkemme kehityksen kääntämiseksi. ”Kaikkien kansojen” kastevelvoitteen äärellä meidän on oltava hyvin huolissaan kasteiden määrän laskusta.

***

Päätoimittaja Leif Nummela
kritisoi materiaalia pääkirjoituksessaan (Uusi Tie 20.2.) teologisesta ohuudesta ja tuntuu kaipaavan siltä laajempaa teologista sisältöä. On hyvä, että varmistamme sisällön laadun emmekä sorru teologiseen tyhjyyteen.

Kirkossamme ei kuitenkaan ole pulaa kasteen teologisista sanoituksista. Nyt on panostettu siihen, mikä on puuttunut: hengelliseen ja käytännölliseen viestiin tämän hetken tavallisille nuorille perheille heidän tuntemassaan ympäristössä, heille tutummalla sanastolla. Uusi materiaali tähtää helluntain ihmeen hengessä siihen, että kukin kuulisi puhuttavan Jumalan hyvyydestä omalla kielellään.

Tässä uusi materiaali näyttää onnistuvan. Siitä kertovat sen suosio Vauva-mediassa ja se, että seurakuntiin on tilattu pian 20 000 liitettä perheille jaettavaksi.

***

Hengellinen syventyminen tapahtuu seurakunnassa. Siitä vastaa myös toimituskeskustelun käyvä pappi. Syventymistä ei kuitenkaan tapahdu lainkaan, jos ensimmäinenkin askel jäsenyyteen jää ottamatta.

Siksi toivomme, että toistemme kritikoimisen asemesta keskittyisimme tekemään yhdessä työtä, jotta kaikenlaiset ihmiset löytäisivät tien seurakunnan yhteyteen ja pelastavan Kristuksen luo.

Kirjoittajista Katri Korolainen on kirkolliskokouksen 
tulevaisuusvaliokunnan 
puheenjohtaja ja Nuori kirkko ry:n viestintäjohtaja. Teemu Laajasalo on Helsingin hiippakunnan 
piispa ja Kaste ja kummius -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja.

Mielipide on julkaistu Kotimaa-lehdessä 21.3.2019.

Kuva: Jukka Granström. Helsingin Paavalinkirkon kastepäivä maaliskuussa 2019.

Lue myös:

Uusi kastesivusto avattu – tarjolla myös vinkkejä vauvan ensimmäiseen juhlaan

Uuden tien päätoimittaja Leif Nummela: Kirkon uusi sivusto käsittelee kastetta liian kevyesti

Kysely: Perinteet ja kummit ovat Suomessa tärkeimmät syyt kastaa lapsi kirkon jäseneksi

Helsingissä tarkennettiin tilastoja: Luterilaisen kirkon jäseneksi kastettuja lapsia on luultua enemmän

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliAnalyysi: Viisi pointtia, jotka jäivät käteen Porvoon piispanvaalin ensimmäiseltä kierrokselta
Seuraava artikkeliHorisontti-ohjelma palkittiin Vuoden sivistystekona – ”Upeaa, että uskontojournalismia noteerataan”

Ei näytettäviä viestejä