Ensi vuosi on vedenjakaja, jolloin uskovat ja järjestöt arvioivat suhdettaan kirkkoon uudelleen, katsoo Lähetysyhdistys Kylväjän lähetysjohtaja Pekka Mäkipää. Hänen mukaansa on ongelmallista, että piispat korostavat avioliittoasiassa kaikkia kunnioittavaa keskustelua, eivät väärän opin torjumista.
Lähetysyhdistys Kylväjä on yksi kirkon seitsemästä virallisesta lähetysjärjestöstä. Mäkipää avasi keskustelun aiheesta järjestön julkaiseman Kylväjä-lehden pääkirjoituksessa.
”Juhlavuosi osuu ajankohtaan, jolloin liberaalit luterilaiset kirkot ovat romahtamassa”, Mäkipää kirjoitti reformaation merkkivuoteen viitaten Kylväjässä (11/2016).
”Päivän kysymys on, kykeneekö oma kirkkomme enää torjumaan Raamatulle ja kirkon opille vastakkaisia näkemyksiä, vai kantavatko päättäjät vain huolta kirkon ykseydestä? Tuleva vuosi voi jäädä historiaan vedenjakajana, jolloin uskovat ja järjestöt ovat pakotettuja arvioimaan suhdettaan kirkkoon uudelleen. Merkkivuosi siis.”
Mäkipää kommentoi Kotimaa24:lle, että identiteetin ja opin määritelmä edellyttää väärän identiteetin ja opin torjumista. Nyt piispat eivät hänen mukaansa sitä tee. Juridisten argumenttien sijaan hän kaipaa keskusteluun teologisia argumentteja.
”On hankalaa katsoa, miten seurakunnat jakautuvat”
Kaikki kirkon lähetysjärjestöt ovat allekirjoittaneet kirkon kanssa niin sanotun perussopimuksen. Siinä määritellään periaatteet, joita järjestö noudattaa toteuttaessaan lähetystehtävää Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.
– Perussopimuksessa olemme sitoutuneet noudattamaan kirkon tunnustusta ja päätöksiä. Kirkolla on mielestäni selkeä kanta avioliittokysymyksessä. Jos seurakunnissa toimitaan ohi perustan, tulee ilmeiseksi, että meillä on ongelma, Mäkipää toteaa.
– En sano, että 1.3. sanoisimme yksipuolisesti irti perussopimuksen, mutta toivon tuomiokapituleilta selkeitä ajo-ohjeita.
Avioliittolaki muuttuu 1. maaliskuuta.
Mäkipää toivoo piispoilta kannanottoa ennen kaikkea siitä, mikä on niin sanottujen konservatiivien toimintatila kirkossa.
Mäkipään mukaan kyse ei ole ensisijaisesti järjestöjen, vaan koko kirkon ja seurakuntien kysymyksestä. Lähetysjohtaja sanoo kantavansa huolta kirkon oppiin, tunnustukseen ja Raamattuun sitoutuneista ihmisistä.
– Lähetystyössä on mukana uskollisista uskollisinta väkeä, joka on huolissaan siitä, millainen toimintatila heille jää kirkossa. En väitä, että tietäisin asiasta enemmän kuin piispat tai kukaan muukaan. On kuitenkin hankalaa katsoa sivusta, miten seurakunnat jakautuvat sisältäpäin kahtia.
”Ekumeeniset suhteet ovat vaakalaudalla”
Mäkipään mukaan ”liberaalien luterilaisten kirkkojen” jäsenkato liittyy luterilaisesta identiteetistä luopumiseen. Hän katsoo, että kirkot kuuntelevat yhteiskuntaa omaan perustaansa sitoutumisen kustannuksella.
Mäkipään mukaan Suomen kirkon ekumeeniset suhteet ovat vaakalaudalla. Hän viittaa siihen, että Venäjän ortodoksinen kirkko keskeytti toissa vuonna oppikeskustelut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa. Syynä olivat homoseksuaalisuuteen liittyvät erimielisyydet.
– Kirkon ykseys toteutuu, kun Raamattua ja oppia pidetään ohjeellisena. Jos siitä irrotaan, ollaan hankalassa tilanteessa, Mäkipää sanoo.
Kuva: Lähetysyhdistys Kylväjä / Jussi Valkeajoki
Lue myös:
Muutokset kirkossa ovat konservatiiveille vaikea asia – ”Tunnen surua, tuskaa ja hätää”
Analyysi: Pekka Simojoen tunteellinen puheenvuoro kiteytti kirkolliskokouksen aviokeskustelun