Kirkko ei tee riittävästi ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Tästä oltiin yhtä mieltä Kirkkopäivillä Oulussa perjantaina käydyssä keskustelussa, jossa pohdittiin, mikä kirkon rooli on ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumisessa.
Mukana olivat Kristittyjen Elokapinan aktiivi, opettaja Susse Huhta, Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen ja ympäristöministeriön erityisasiantuntija Heta Heiskanen. Tilaisuuden juonsivat ilmastotutkija Laura Riuttanen ja johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen Kirkkohallituksesta.
Mari Leppäsen mielestä kirkon pitäisi osallistua nykyistä rohkeammin vaikuttamistyöhön ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Piispan mukaan olisi tärkeää sanoittaa, että toiminta nousee kirkon teologiasta.
Toisaalta Leppäsen mukaan tarvitaan myös uutta teologiaa. Hän totesi, että kristinuskosta on tehty hyvin ihmiskeskeisiä tulkintoja, joissa viljelemistä on korostettu varjelemisen kustannuksella.
– Täytyy sanoittaa uudella tavalla, löytää erämaaisien ja kohtuullisuuden perinne ja sitoutua myös itse muuttamaan omaa elämäntapaa. Sehän tässä on vaikeinta. Siinä kirkko voisi olla tukena, antaa paikkoja käsitellä surua ja toimia.
Heta Heiskanen totesi niin ikään, ettei kirkko tee tarpeeksi mutta totesi myös, että sama pätee kaikkiin ihmisiin ja toimijoihin.
Susse Huhdan mukaan kristityt ovat epäonnistuneet luomisessa saadussa tehtävässä.
– Jos ajattelee, että Jumala on luonut ihmisen viljelemään ja varjelemaan luomakuntaa, niin siihen nähden olemme täydellisesti mokanneet. Olemme viljelleet tuhoa ja varjelleet omaa egoamme.
Huhta toi keskusteluun pari konkreettista ehdotusta. Hän ehdotti kirkon omistamien metsien suojelua sekä lehmänmaidon ja lihan tarjoilun lopettamisesta kirkon tilaisuuksissa.
– Se ei ole suomalaisen ruuantuotannon hyljeksimistä, yhtä lailla kauran ja härkäpavun viljely on suomalaista ruuantuotantoa.
Kansalaistottelemattomuus tuo näkyvyyttä
Susse Huhta kertoi löytäneensä Kristittyjen Elokapinan muutama vuosi sitten tuskastuttuaan siihen, etteivät perinteiset vaikuttamisen keinot, äänestäminen ja rahan lahjoittaminen, olleet tuottaneet tulosta. Kristittyjen Elokapina tuntui sopivalta kanavalta.
– Idea ei ole tuoda kristinuskoa elokapinaan vaan tuoda elokapinaa kirkkoon, Huhta kertoi.
Elokapinan toimintaan voi Huhdan mukaan osallistua monin tavoin. Mediassa liike saa kuitenkin julkisuutta yleensä silloin, kun sen jäsenet rikkovat lakia esimerkiksi tukkimalla Helsingin Mannerheimintien tai estämällä liikenteen Nesteen öljynjalostamolle. Kansalaistottelemattomuus onkin Huhdan mukaan välttämätöntä näkyvyyden saamiseksi.
Susse Huhta nyökytteli, kun Mari Leppänen totesi, että ideaaliyhteiskunnassa lakia ei tarvitsisi rikkoa.
– Mutta lait ovat ihmisten tekemiä ja ne muuttuvat, kun ymmärrys maailmasta lisääntyy. Tällä pyritään siihen vaikuttamaan, Leppänen sanoi.
Hän totesi, että historiasta tunnistamme lainrikkojia, joiden tänä päivänä ajattelemme toimineen esimerkillisesti, mutta omana aikanaan he ovat joutuneet kohtaamaan valtavaa kritiikkiä.
Susse Huhta kertoi itsekin joutuneensa nettihäirinnän kohteeksi aktivisminsa takia.
Kirkkoa tarvitaan tukijaksi
Yleisöstä kysyttiin, mitkä voisivat olla kirkolle sopivia tapoja vaikuttaa. Mari Leppänen pohti, että kirkko on iso yhteisö ja vaikuttamisen tapoja on monia. Hän kertoi oppineensa itse paljon hiljaisuuden liikkeestä.
– Sen vaikuttamiskeinot ovat erilaisia ja voi tuntua, että se on mitätöntä. Samaan aikaan se on vahva vastakulttuurinen voima, jossa ihmiset rukouksen ja yhteisen voiman kasvattamisen myötä sitoutuvat hitaaseen mutta pysyvään muutokseen. Sieltä nousee ihmisiä, jotka rohkeasti toimivat.
Susse Huhta toivoi, että kirkko lähtisi kadulle ja osoittaisi julkisella läsnäolollaan tukea ympäristöliikkeelle.
– Ihmiset voisivat olla näkyvästi papinpanta kaulassa. Ei se tarkoita, että täytyy istua kadulla ja vastustaa poliisia. Tapoja olla läsnä on todella paljon muitakin.
Keskustelijat nostivat esiin myös kirkon roolin ilmastomuutokseen ja luontokatoon liittyvien tunteiden sanoittajana ja tukijana.
– Ketään ei jätetä kriisissä yksin. Kirkolla voi olla siinä merkittävä rooli, että yhdessä on rohkeampi tehdä kaikista vaikeimpia tekoja, Heta Heiskanen sanoi.
– Ahdistuksen lieventäminen, näen siinä kirkolla ison roolin, koska se on… mullakin sortuu ääni siitä, koska se on niin iso asia, Susse Huhta sanoi.
Lue lisää Kirkkopäiviltä:
Tansanialainen piispa Andrew Gulle Kirkkopäivillä: ”Voimme tulla myös tänne opettamaan teitä”
***
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta.
Antoisia lukuhetkiä!