Monella takavuosien jumaluusopin opiskelijalla olisi ihmeteltävää nykypäivän teologisessa tiedekunnassa. Pappiskoulutus on enää vain yksi säie yhteisössä, joka lupaa kouluttaa uskontojen, maailmankatsomusten ja arvojen asiantuntijoita.
Menneinä vuosikymmeninä teologit päätyivät lähinnä kahteen ammattiin: evankelis-luterilaisen kirkon papeiksi ja koulun uskonnonopettajiksi. Molempien alojen työllisyys on notkahtanut, mutta maan suurimmassa teologisessa tiedekunnassa Helsingissä opiskelijoiden aloituspaikkoja on täytetty vuosittain miltei entiseen malliin.
Kaikille yhteisiä opintoja tiedekunnassa on enää niukasti. Siksi siitä, että joku on teologian maisteri, voi päätellä hänen osaamisensa sisällöstä kovin vähän.
Niitä, joista ei tule pappeja eikä opettajia, kutsutaan teologipiireissä generalisteiksi. Tiedekunta valaa uskoa siihen, että yhteiskunta tarvitsee heitä, uskonnon asiantuntijoita, ja tarvitseehan se. Ikävämpi puoli on, että työnantajat eivät tarvettaan aina ymmärrä.
Onkin yhä enemmän opiskelijan omalla vastuulla, jääkö generalistin tutkinnosta käteen yleishumanistinen työttömyys vai tehokkaasti profiloitu uskonnon asiantuntijan osaamispaketti.
***
Uusin avaus tiedekunnan monimuotoisuudessa on ensi syksynä aloittava islamilaisen teologian opintosuunta, josta voi lukea täältä.
Keksintö ei ole uusi. Tiedekunnan edellinen dekaani Ismo Dunderberg
sanoi
Kotimaa24:ssä vuonna 2015, että kysymys imaamikoulutuksesta teologisessa tiedekunnassa nousee esiin aika ajoin, eikä sille ole periaatteellista estettä. Hän totesi tuolloin, että tiedekunnan tutkimus ja opetus eivät rajoitu kristilliseen traditioon, vaan tavoitteena on kasvattaa uskonnon asiantuntijoita. Lisäksi akateeminen islamin koulutus voisi edistää uskontojen rauhanomaista dialogia ja sitä kautta yhteiskuntarauhaa, Dunderberg totesi.
Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto
oli pitänyt islamilaisen teologian opetusta teologisessa tiedekunnassa mahdollisena jo vuonna 2011.
***
Islamilaisen teologian opintosuunnan aloittaessa on vielä hyvin epäselvää, millaista osaamista koulutus yhteiskunnan hyväksi tuottaa. Ehkä se valmistaa islamin opettajia. Imaamejakin, kuka tietää.
Toivottavasti opintosuunta saa aikaan ainakin sen, että yhteiskunnan eri tehtävissä ja kirkon töissä on tulevaisuudessa yhä useampia ihmisiä, jotka ymmärtävät islamista edes jotain.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Islamin koulutus laajenee opintosuunnaksi Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.