Valtion budjetti 2017 esittää kirkolle 114 miljoonan euron rahoitusta. Summa on sama kuin tälle vuodelle. Laki valtion korvauksesta eräisiin kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin edellyttäisi kuitenkin indeksikorotusta. Korotusta ei ole luvassa.
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo pitää budjettiesitystä pettymyksenä.
– Kun valtiovarainministeriön budjettiesitys julkistettiin, asiaan pyrittiin kirkon taholta vaikuttamaan monien kanavien kautta. Valitettavasti hallitus kuitenkin budjettiriihessään pysyi valtiovarainministeriön esityksessä. Kiitoksen tässä yhteydessä ansaitsevat kuitenkin opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehet ja ministeri Sanni Grahn-Laasonen, jotka ymmärsivät lain taustan ja perustelut ja pyrkivät pitämään indeksikorotuksen määrärahan budjetissa.
Keskitalon mukaan se, että indeksikorotusta ei tule, merkitsee määräaikaisen muutoksen tekemistä lain korotusta koskevaan pykälään.
– Jos eduskunta tällaisen budjettilain hyväksyy, seurakunnilta jää saamatta kuluttajahintaindeksikehityksestä riippuen noin 0,5–1 miljoonaa euroa vuosittaisia tuloja. Tämä on talousvaikeuksissa painiskeleville seurakunnille jo sinänsä iso raha, mutta ehkä vielä suurempi kysymys tämä on periaatetasolla.
Keskitalo muistuttaa, että lakiin on kirjattu kirkon ja valtion välinen sopimus siitä, millä edellytyksillä kirkko hoitaa kaikkia kansalaisia koskevia yhteiskunnallisia tehtäviä, jotka periaatteessa kuuluisivat valtiolle. Tällainen tehtävä on esimerkiksi hautausmaiden ylläpito. Tämä käy ilmi lain perusteluista.
– Valtiovarainministeriön katsannossa tämä määräraha kuitenkin näytti samaistuvan valtionavustuksiin tai minkä tahansa valtion budjetin sisäisen määrärahan indeksijäädytykseen.
Kyse kirkon ja valtion suhteesta
Kysymys on Keskitalon näkemyksen mukaan merkittävästä kirkon ja valtion suhteeseen liittyvästä asiasta. Eduskunnan hallintovaliokunta käsitteli asiaa laajasti kyseisen lain eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Valiokunta huomauttaa myös, ettei kyse ole valtion avusta kirkolle, vaan toiselle autonomiselle toimijalle osoitetuista varoista lakisääteisten tehtävien hoitamiseen.
Jos lakimuutos tehdään, siihen tarvitaan kirkolliskokouksen lausunto.
– Merkittävissä kirkko-valtio-suhteen asioissa lausunnon antaa kirkon puolesta kirkolliskokous. Kirkko tulee pitämään kiinni lakiin säädetystä oikeudesta lausunnon antamiseen, ja tämä tapahtuu kirkolliskokouksessa marraskuussa. Olisi hyvin tärkeää, että hallituksen esitystä ei anneta ennen kirkolliskokouksen lausuntoa.
Ongelmana kansalaisten yhdenvertaisuus
Hallituksen esityksessä on Keskitalon mukaan vakavia ongelmia, jotka liittyvät kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun. Asia nousi esille myös eduskunnan hallintovaliokunnan mietinnössä. Valiokunnan mukaan on epäkohta, jos kirkon jäsenet joutuvat kattamaan myös kirkkoon kuulumattomien lakisääteisiä palveluja siksi, että valtion rahoitus ei kata noin 20 prosentin osuutta kyseisten palvelujen kustannuksista.
– Kun valtion korvaus jää jo lähtökohtaisesti valiokunnan mukaan 20 prosenttia vajaaksi, maksavat kirkon jäsenet erotuksen. Positiivisen uskonnonvapauden periaatteen mukaan uskonnonvapauden toteuttamisesta eli tässä tapauksessa kirkkoon kuulumisesta ei voida rangaista. Näin kuitenkin tapahtuu jo nyt, ja jos indeksijäädytys hyväksytään, yhdenvertaisuusongelma vain kasvaa, Keskitalo sanoo.
Mistä on kyse?
Tämän vuoden alusta lähtien kirkko ei ole enää saanut osuutta yhteisöverosta. Valtio antaa kirkolle kompensaationa vuosittain korvausta yhteiskunnallisten tehtävien hoidosta. Asiasta on olemassa erillinen laki, ja siinä edellytetään indeksikorotusta.
Yhteiskunnallisina tehtävinä laissa luetellaan hautaustoimi, väestökirjanpito sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimistojen ylläpito.
Kuva: Olli Seppälä. Hautaustoimen ylläpito on yksi kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä. Kuva Malmin hautausmaalta Helsingistä.