Katolisen kirkon jäsenmäärä kasvoi Suomessa myös koronavuonna – katolilaisia on nyt lähes 16 000

Katolisen messun valmisteluja Hämeenlinnan ortodoksikirkossa vuonna 2017. Kuva: Jukka Granström

Katolisen kirkon jäsenmäärä Suomessa jatkaa kasvuaan. Uusimpien tilastojen mukaan seurakuntien jäseniksi rekisteröityjä katolilaisia oli Suomessa vuoden 2020 lopussa 15 902. Kasvua vuodesta 2019 oli 2,6 prosenttia. Asiasta kertoo Helsingin katolisen hiippakunnan Fides-lehti.

Katolinen kirkko Suomessa on kasvanut tasaisesti jo vuosikymmenien ajan. Vuonna 2019 jäsenmäärän kehitys poikkeuksellisesti notkahti. Kirkosta eroajia oli harvinaisen runsaasti, mikä kirkon arvion mukaan johtui jäsenmaksujen keräämisen aloittamisesta.

Absoluuttisesti eniten vuonna 2020 kasvoivat Helsingin Pyhän Henrikin ja Pyhän Marian seurakunnat, molemmat noin 125 jäsenellä. Suhteellisesti eniten kasvoi Tampereen Pyhän Ristin seurakunta, jossa oli vuoden 2020 lopussa 3,5 prosenttia enemmän jäseniä kuin vuotta aikaisemmin.

Katolisella kirkolla on Suomessa kahdeksan seurakuntaa. Niistä suurimmat ovat jäsenmäärineen Helsingin Pyhän Henrikin (4 891) ja Pyhän Marian (4 409) seurakunnat sekä Turun Pyhän Birgitan (2 290) ja Tampereen Pyhän Ristin (1 737) seurakunnat.

Muissa seurakunnissa on jokaisessa alle tuhat jäsentä, pienimpänä 374 hengen Pyhän Olavin seurakunta Jyväskylässä.

Nopeasti kasvanut monikielinen ja monikansallinen kirkko Suomessa

Valtakunnallisesti katolisen kirkon kasvu on ollut Suomessa nopeaa. Vuonna 1990 kirkossa oli 4 429 jäsentä, vuonna 2000 heitä oli 7 639 ja vuonna 2010 jo 10 841.

Nopeaa kasvua selittää eniten maahanmuutto. Kirkon tilastojen mukaan vuonna 2020 toisesta hiippakunnasta eli ulkomailta kirkkoon muutti 255 henkeä. Kastettuja oli 180 ja kirkkoon otettuja 48. Katolisesta kirkosta erosi viime vuonna 72 jäsentä. Vuonna 2019 eroajia oli poikkeuksellisen paljon, 493.

Katolinen kirkko on varsinkin maahanmuutosta johtuen monikielinen. Kirkon tilastojen mukaan suomea äidinkielenään puhuu nyt 41 prosenttia jäsenistä. Ruotsinkielisiä on viisi prosenttia ja muita kieliä puhuvia 55 prosenttia.

Ulkomaiden kansalaisia kirkon jäsenistä on 57 prosenttia. Suurimmillaan Suomen kansalaisten osuus on Helsingin seurakunnissa (49 prosenttia), pienimmillään Oulun Nasaretin pyhän perheen seurakunnassa, jossa suomalaisia on vain 21 prosenttia jäsenistöstä.

Suomen- ja ruotsinkielisten ja Suomen kansalaisten suhteellinen osuus katolisen kirkon jäsenistöstä on pienentynyt hitaasti jo vuosia.

Edellä mainituissa luvuissa ovat mukana vain seurakuntien jäseniksi rekisteröityneet katolilaiset. Kirkon arvion mukaan Suomessa asuu myös paljon katolilaisia, jotka syystä tai toisesta eivät ole liittyneet kirkon jäseniksi.

Katolinen kirkko kasvaa globaalisti mutta taantuu Euroopassa

Katolinen kirkko on maailman suurin uskontokunta. Sillä on maailmanlaajuisesti 1,3 miljardia jäsentä ja kirkko kasvaa. Nopeinta kasvu on Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Maailman suurimpia katolisia paikalliskirkkoja ovat Brasilian, Meksikon, Filippiinien ja Yhdysvaltojen katoliset hiippakunnat.

Pohjois-Amerikassa kirkon kasvu on hitaampaa. Nettilähteiden mukaan Yhdysvalloissa on tänään huomattavasti enemmän katolilaisia kuin 60 vuotta sitten, mutta heidän osuutensa maan väestöstä on silti pienentynyt.

Euroopassa ja Lähi-idässä katolinen kirkko menettää jäseniään. Tähän ovat vaikuttaneet monet tekijät: Euroopassa maallistuminen ja kirkkoon 2000-luvulla liitetyt skandaalit, Lähi-idässä kristittyjen muuttaminen pois alueelta vainojen tai muiden syiden takia.

Maailmanlaajuisessa katolisessa kirkossa on yli 20 erilaista riitusta eli liturgista traditiota. 90 prosenttia maailman katolilaisista on latinalaisen riituksen piirissä eläviä eli roomalaiskatolisia.

Kirkkoon kuuluu kuitenkin myös muita läntisiä riituksia sekä suuri joukko erilaisia itäisiä riituksia. Jälkimmäisiä edustavat esimerkiksi Lähi-idän maroniitti-, syyrialaiskatolinen ja kaldealainen kirkko, armenialaiskatolinen kirkko tai monet bysanttilaisen riituksen katoliset kirkot.

Oikaisu 8.3.2021 kello 14.15: Muutettu virkettä, jossa kerrotaan Suomen pienimmästä katolisesta seurakunnasta. Toisin kuin uutisessa aiemmin väitettiin, pienin seurakunta on Pyhän Olavin seurakunta Jyväskylässä.

Lue myös:

Paavi nimitti Vatikaanin piispainsynodin alisihteeriksi ensi kertaa naisen – Nathalie Becquartilla on kokouksissa äänioikeus

Paavi Franciscus virallisti naisten oikeuden liturgisiin tehtäviin

Katolisesta kirkosta eroaminen viisinkertaistui Suomessa viime vuonna

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.