Kummat voittivat 18.11. pidetyissä seurakuntavaaleissa, konservatiivit vai liberaalit? Koko valtakunnan kattava tarkkaa vastausta ei vielä tiedä kukaan, mutta eräs trendi näyttää olevan, että monella paikkakunnalla kumpikin ryhmä menestyi. Tosin sanoen vastakkainasettelu kärjistyi. Kehityksessä on kuitenkin paikkakuntakohtaisia eroja.
Pelkkien valitsijalistojen nimien perusteella ei voi tehdä kaikkia johtopäätöksiä, sillä väljien ja ”Kaikki yhdessä kotiseurakunnan puolesta” -tyyppisten listojen sisälle mahtuu ehdokkaita, joilla voi olla hyvinkin poikkeavia näkemyksiä niin kirkon tulevaisuuden suunnasta kuin yksittäisistä eettisistä kysymyksistä.
Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Veli-Matti Salmisen mukaan käyttöön ei ole vielä saatu aineistoa, jonka pohjalta voisi tehdä tarkemman valtakunnallisen arvion liberaaleiksi tai konservatiivisiksi luonnehdittujen näkemysten menestyksestä seurakuntavaaleissa.
Vastakkainasettelu lisääntyi kaupungeissa
Yksi seurakuntavaalien selvä trendi Etelä-Suomessa ja maakuntakaupungeissa oli niin sanottujen edistysmielisten aseman vahvistuminen. Tulkaa kaikki -liike kertoo tiedotteessaan, että sen tunnuksen alla tuli valituksi lähes sata edustajaa enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Nyt Tulkaa kaikki -liikkeen väkeä istuu 90 seurakunnassa 284 edustajan voimin.
Vahvin edustus Tulkaa kaikki -liikkeellä on Helsingissä Kallion seurakunnassa, josta yhteiseen kirkkovaltuustoon valittiin neljä liikkeen edustajaa, muilta yksi. Seurakuntaneuvostoon pääsi yksitoista Tulkaa kaikki -edustajaa, muilta kolme.
Kirkko ja kaupungin mukaan edistysmieliset voittivat muutenkin Helsingissä. Vaalikoneeseen annettujen vastausten perusteella valituista 72 prosenttia on sitä mieltä, että kirkon tulisi vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat parit. 73 prosenttia katsoo, että seurakunnan tulisi voida valikoida itselleen sopivimmat lähetysjärjestöt kumppaneiksi eikä rahoittaa tasapuolisesti kaikkia virallisia lähetysjärjestöjä.
Sekä Espoon että Vantaan seurakuntien tiedotteiden mukaan yhteisen kirkkovaltuuston vaaleissa voittivat lisää paikkoja sekä konservatiiviset että liberaalit valitsijalistat.
Myös Tampereella menestyivät sekä konservatiiviset että liberaalit ehdokkaat.
– Vaikka valituista voidaan tehdä jako akselilla konservatiivi-liberaali, ei tällä minun kokemukseni mukaan käytännön valtuusto- tai neuvostotyöskentelyssä ole merkitystä. Yhteistyö toimii. Paitsi kun tulee kysymys avioliitosta. Se kärjistää näkemyserot, joita ei muuten arjessa huomaa, sanoo Tampereen seurakuntien viestintäjohtaja Sami Kallioinen.
Paikallisia erikoisuuksia Turussa ja Kemissä
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä vaalien voittaja oli paikallinen erikoisuus, Partiotyön Ystävät -ehdokaslista, kuten kaksissa edellisissä vaaleissa. He saivat yhteiseen kirkkovaltuustoon 17 edustajaa. Toiseksi eniten edustajia eli 11 on sekä Kokoomuksella että Yhteinen kirkkomme -listalla.
Vihreät saivat Turussa edustajia neljään seurakuntaneuvostoon.
– Yleisarviona sanoisin, että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä ei menty valittujen osalta ainakaan konservatiivisempaan suuntaan, sanoo viestintäpäällikkö Paula Heino.
Paikallinen erikoisuus on myös Kemissä, missä vaalivoittaja oli Kemin Kirkkokansan Työväenyhdistys ry:n ehdokaslista, jonka kaikki kaksitoista ehdokasta valittiin kirkkovaltuustoon. Lista kokoaa sosiaalidemokraatteja ja vasemmistoliittolaisia. Suurimpana ryhmänä säilyi, vaikka paikkoja menettikin, Seurakunnan Suuri Vaaliliitto, joka kokoaa kokoomuslaisia, keskustalaisia sekä rauhanyhdistyksen väkeä.
– Tämä on käsittääkseni harvinaista, että vanhoillislestadiolaiset ovat mukana yhteisellä listalla, muualla heillä on yleensä omia listoja, sanoo Kemin kirkkoherra Tuomas Tölli.
Tölli arvioi, että Kemissä uusi valtuusto on asenteiltaan piirun verran edellistä liberaalimpi.
– Vasemmisto on Kemissä perinteisesti vahvoilla, mutta täällä se edustaa enemmän vanhan liiton työväenaatetta toisin kuin etelän vihervasemmistolaisuus. Niinpä esimerkiksi kysymys sateenkaariliitosta ei ole täällä ollut samalla tavalla esillä kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla. Kiinnostuksen kohde on enemmän muissa yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kysymyksissä, Tölli sanoo
Kuva: Olli Seppälä. Äänestys Helsingin Kallion kirkossa.
Lue myös:
Kommentti: Seurakuntien demokratia elää monin paikoin vain tekohengityksellä
Seurakuntavaalien vahvistettu äänestysprosentti on 14,4
Lapuan hiippakunta äänesti aktiivisimmin, Helsingin hiippakunnassa alhaisin äänestysprosentti
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.