Poikkeuksellisen laaja joukko järjestöjä luovutti tänään yhteisen ilmastojulistuksensa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle. Julistuksen allekirjoittajat vaativat Suomelta väkeviä toimia vahvan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi Pariisin ilmastokokouksessa. Ilmastokriisi vaatii yhteiskunta- ja talousjärjestelmän uudistamista, ja muutos on tehtävä nyt.
Ilmastojulistuksen on allekirjoittanut 16 eri järjestöä ja yhteisöä. Allekirjoittajina ovat ympäristö- ja kehitysjärjestöt, palkansaajajärjestöt, evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen, lääkärit sekä saamelaiskäräjät.
*
Vetoomuksen mukaan ihmisiä, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa eniten, on autettava sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Uskonnolliset yhteisöt ovat korostaneet ilmasto-oikeudenmukaisuuden merkitystä.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ympäristöasiantuntija Ilkka Sipiläinen huomauttaa, että ilmastonmuutoksesta kärsivät jo nyt heikoimmassa asemassa olevat.
– Heitä ovat muun muassa Tyynenmeren matalilla saarilla asuvat ja myös oman arktisen alueemme alkuperäiskansat, joiden perinteiset elinkeinot alueella nopeasti vaikuttava ilmastonmuutos vaarantaa. Ilmastonmuutoksen aiheuttaneiden läntisten teollisuusmaiden on kannettava vastuunsa ja maksettava ilmastovelkaansa, Sipiläinen sanoo.
Sipilänen iloitsee erityisesti siitä, että vetoomuksessa on mukana muitakin kuin ympäristöjärjestöjä.
– Tulevaisuudessa meillä voi olla jopa satamiljoonaa ilmastopakolaista, jos huonosti käy. Tämä on koko maailman asia. On pakko uskoa, että yhdessä toimimalla voimme vaikuttaa. Suomen pitäisi erityisesti panostaa uusiutuvaan energiaan sekä vaikuttaa EU:ssa niin, että EU:n ilmastotavoitteista tulee riittävän kunnianhimoiset.
– Kun Kreikan pankeillekin löytyi miljardit, on ne löydyttävä myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja ilmastovelan maksuun, maapallon pelastamiseen, Sipiläinen sanoo.
Sipilän mukaan kristillisestä uskosta Luojaan, Lunastajaan ja Pyhittäjään seuraa vastuuta ja halua muuttaa omaa toimintaa ja maailmaa. Rakkaus luomakuntaan ja lähimmäiseen motivoi. Anteeksiannon mahdollisuus auttaa sitkeästi yrittämään yhä uudelleen ja aloittamaan alusta.
– Muistan, kuinka lääkäri ja kansanedustaja Ilkka Taipale kerran sanoi, että hän yrittää saada kirkon tekemään rauhantyötä, koska jos kirkko jotakin aloittaa, se jaksaa jatkaa saman asian kimpussa vaikka 2000 vuotta. Toivottavasti tämä sama sitkeys näkyisi myös kirkon ympäristötyössä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa!
*
Joulukuussa järjestettävä Pariisin ilmastokokous voi järjestöjen mukaan olla tärkeä käännekohta ilmastokriisin ratkaisussa. Ratkaisut ovat olemassa, mutta nyt päättäjiltä tarvitaan rohkeutta, järjestöt vetoavat.
Ne vaativat, että uuteen ilmastosopimukseen tulee sisällyttää riittävät suunnitelmat tieteeseen perustuvista päästövähennystoimista, muutokseen tarvittavasta julkisesta rahoituksesta sekä korvausmenettelystä niille, jotka kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten.
”Ilmastotutkijoiden mukaan tärkeintä on saada päästöt nopeaan laskuun pian, sillä jokainen poltettu öljy- tai hiilitonni vie meidät lähemmäs peruuttamatonta ilmastonmuutosta. Nykytilanne on täysin kestämätön. Pariisissa on sovittava toimista, joilla päästöjä leikataan nopeammin nyt heti, eikä vasta 2020 jälkeen, jolloin uusi sopimus astuu voimaan. Rahavirrat on ohjattava fossiilisesta energiasta puhtaaseen uusiutuvaan energiaan. Samalla ihmisten ja yhteisöjen oma energiantuotanto esimerkiksi auringolla ja tuulella on tehtävä mahdollisimman helpoksi”, vetoavat ympäristöjärjestöt.
*
Palkansaajajärjestöt odottavat oikeudenmukaista siirtymää vähähiiliseen ja kestävämpään yhteiskuntaan.
– Palkansaajille on tärkeää, että kansalaisjärjestöjen asema turvataan Pariisin sopimuksessa ja ihmisoikeudet tunnustetaan laajasti sopimustekstin sisältöosassa. Kokonaisuuteen pitää sisältyä myös oikeudenmukainen siirtymä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa sekä reilun työn edistäminen, toteaa SAK:n Pia Björkbacka palkansaajakeskusjärjestöjen puolesta.
Järjestöjen mukaan Suomen on hoidettava osuutensa ilmastorahoituksesta, jolla tuetaan köyhien maiden ilmastotoimia ja korvataan jo aiheutuneita vahinkoja.
– Kehitysyhteistyövarojen nimen muuttaminen ilmastorahoitukseksi ei tuo uutta rahaa, eikä ilmastonmuutosta hillitä tilastokikkailulla. Suomen on turvattava riittävä rahoitus sekä köyhyyden vähentämiseen että ilmastotyöhön. Esimerkiksi päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot tulisi jatkossakin korvamerkitä ilmasto- ja kehitysrahoitukseen, sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström.
*
Suomessa ilmastonmuutos voi vaikeuttaa huomattavasti esimerkiksi saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, kuten poronhoitoa.
– Saamelaiset alkuperäiskansana tiedostavat ilmastonmuutoksen vaikutukset kulttuuriinsa sekä perinteisiin elinkeinoihin, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.
Julistuksen allekirjoittaneet lääkärit puolestaan muistuttavat ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista.
– Ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan äärimmäisten lämpötilojen riskit sekä sään ääri-ilmiöistä johtuvat katastrofit. Vaikutukset satoihin, karjatalouteen, kalakantoihin ja tuhohyönteisiin voivat johtaa köyhyyteen, konflikteihin ja ilmastopakolaisuuteen. Mahdollinen muutos taudinaiheuttajien elinolosuhteissa voi lisätä infektiosairauksia Suomessakin, arvioi Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n hallituksen jäsen Emma Lommi.
Kuva: Jani Laukkanen.
Lue myös:
Ekumeeninen patriarkka muistutti ilmastonmuutoksesta
Islamilainen hätähuuto ilmaston puolesta julkistetaan ensi viikolla