Rahankäyttö kirkossa nousi yhdeksi puheenaiheista, kun arkkipiispaehdokkaat kohtasivat maanantaina Tampereella järjestetyssä vaalipaneelissa. Tilaisuuden järjestivät Aamulehti, Tampereen evankelis-luterilaiset seurakunnat ja Tulkaa kaikki -liike. Paikalla olivat arkkipiispanvaalin viisi ehdokasta: Ville Auvinen, Heli Inkinen, Ilkka Kantola, Tapio Luoma ja Björn Vikström.
Tilaisuuden juontanut Aamulehden toimittaja Anu Leena Koskinen viritteli ehdokkaiden kanssa keskustelua julkisuudessa viime aikoina olleista piispa Teemu Laajasalon taloussotkuista.
Björn Vikström painotti, että kirkon varoja pitää käyttää vastuullisesti ja kohtuudella. Hän muistutti, että kyse on yksittäistapauksista ja että ohjeistus on olemassa mutta valvonta näyttää pettäneen.
Tapio Luoma totesi, että verovaroja tulee aina käyttää maltilla ja harkiten.
– Tämä luonnollisesti koskee kaikkia työntekijäryhmiä ylintä johtoa myöten.
Ilkka Kantola sanoi Laajasalon rahoista käydyn keskustelun yllättäneen hänet täysin.
– En olisi uskonut, että uuden piispan taustasta paljastuu tällaisia asioita.
Heli Inkinen korosti verovarojen viisasta ja säästeliästä käyttöä. Hän sanoi, että Helsingin seurakuntayhtymässä on syytä katsoa peiliin.
– Jos käy ilmi, että kyseessä on rikos, tuomiokapituli varmaan vetää johtopäätöksiä.
Auvinen kutsui tapausta ikäväksi. Hän totesi, että kun Laajasalo on tunnustanut virheensä ja pyytänyt anteeksi, armon yhteisössä myös anteeksiannon pitäisi olla mahdollinen.
Tapio Luoma totesi, että tekopyhyydestä voi saada kiinni kenet tahansa tai minkä organisaation tahansa. Kirkon osalta ristiriita puheiden ja tekojen välillä on kuitenkin erityisen vakava siksi, että kirkkoon liitetään korkeita moraalisia ihanteita. Björn Vikström totesi, että rahankäytössä on kyse pitkälti tilannetajusta. Hän lisäsi, että kohut voivat olla kirkolle myös terveellinen muistutus.
Kuuluuko lähipiiriisi muiden uskontojen edustajia?
Ehdokkaita pyydettiin kertomaan, mihin yhteiskunnallisiin asioihin he keskittyisivät arkkipiispana.
Kantola nosti esiin kaikkein haavoitetuimmassa asemassa olevat ja erikseen turvapaikanhakijat.
Luoma sanoi, että haluaisi ottaa kantaa yhteiskunnan menosta putoavien tilanteeseen.
– Nykyinen arkkipiispa on ihailtavasti ollut hereillä ja ottanut kantaa tavalla, jota voi olla vaikea ylittää, hän totesi.
Vikström sanoi, että arkkipiispan on oltava sekä hengellinen johtaja että yhteiskunnallinen keskustelija, joka tuo uskosta käsin nousevia arvoja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hän toi esiin lapset ja nuoret, joiden mielestä maa on menossa huonoon suuntaan.
Auvisen mielestä arkkipiispan roolia profiloidaan liikaa arvokeskustelijaksi. Hän sanoi, että oikeudenmukaisuuden sijaan ytimenä pitäisi olla sanoman rististä, anteeksiantamuksesta ja ylösnousemuksesta.
Inkinen sanoi, että arkkipiispan tehtävä on toimia joskus profeetallisena äänenä. Hän nosti esiin perheväkivallan, seksuaalisen häirinnän ja pakolaiset.
Ehdokkailta kysyttiin, onko heidän lähipiirissään muihin uskontokuntiin kuuluvia. Auvinen kertoi, että hänen taloyhtiössään sijaitsee moskeija. Uskontodialogia ei ole kuitenkaan käyty, vaan Auvinen sanoi kontaktin rajoittuneen siihen, että kerran kesäiltana hän pyysi kymmenen jälkeen moskeijaan kokoontunutta väkeä olemaan hiljempaa.
Inkinen kertoi, että hänellä on ollut buddhalaisia ystäviä 30 vuotta. Kantola mainitsi eduskunnan muslimikollegat. Luoma sanoi, että hänen perheessään on ollut buddhalainen vaihto-oppilas, jonka perheeseen hän on tutustunut.
Vikström harmitteli muihin uskontoihin kuuluvien henkilökohtaisten ystävien puutetta. Hän kertoi, että Porvoon piispantalossa oli ollut jouluaaton vieraina 40 muslimia.
Mitä vastaisit homoparille, joka pyytää vihkimään?
Vihreillä ja punaisilla lapuilla toteutetussa äänestyksessä samaa sukupuolta olevien kirkollisesta vihkimisestä Vikström, Kantola ja Inkinen nostivat vihreän lapun, Luoma ja Auvinen punaisen.
Juontaja kysyi, mitä ehdokkaat vastaisivat homoparille, joka pyytäisi heitä vihkimään. Kantola kertoi sanovansa, ettei valitettavasti voisi täyttää toivetta ennen kirkolliskokouksen päätöstä.
Vikström sanoi tekevänsä työtä vihkimisten puolesta. Tällä hetkellä vihkiminen ei kuitenkaan ole mahdollista, hän totesi.
– Olen papeille antanut sellaisen ohjeen, että pyytäkää tätä paria ensin käymään maistraatissa vihittävänä ja sitten järjestätte kirkossa tai hääjuhlan yhteydessä hienon ja juhlavan tilaisuuden, jossa rukoillaan tämän parin puolesta heille Jumalan siunausta. Se voi olla melkein kuin avioliiton siunaaminen, vaikka se sillä nimikkeellä ei voi vielä meidän kirkossa toimia.
Luoman mielestä mahdollisuus rukoukseen parin kanssa ja puolesta todistaa kirkossa tunnustetun, että seksuaalivähemmistöjä on syytä palvella.
Inkinen totesi vihkivänsä parin, jos he olisivat rippikoulun käyneitä, konfirmoituja seurakunnan jäseniä.
– Saattaisin sanoa, että minulle voi tulla siitä seurauksia, mutta se ei ole heidän ongelmansa.
Auvinen sanoi, että hän ei elä kuplassa, mutta hänelle asia on raamattukysymys.
– Minulla ei ole antaa mitään sellaista siunausta, joka ei nouse Raamatusta.
Paneelissa keskusteltiin myös naisten pappeudesta ja niistä papeista, jotka kieltäytyvät yhteistyöstä pappisnaisten kanssa. Lisäpontta keskusteluun toi se, että Ville Auvinen ei itse tee alttariyhteistyötä naispappien kanssa.
Auvinen herätteli keskustelua alttariyhteistyöstä kieltäytyvien teologian maisterien työllistymisestä. Hän ehdotti, että tällaisia teologeja voitaisiin vihkiä papeiksi järjestöjen kesäjuhlilla niin sanotuissa paikallisvihkimyksissä.
Kuvat: Olli Seppälä
Lue myös:
Turussa kaksi vaalipaneelia: Arkkipiispa voi olla arvojohtaja, jos rahkeet riittävät
Mitkä ovat arkkipiispanvaalin ehdokkaiden taloudelliset sidokset? – Kaksi heistä on puolueen jäseniä
Ville Auvinen pyrkii arkkipiispaksi ja vastustaa naispappeutta – nyt hän kertoo, miten se toimisi