Arkkipiispa Kari Mäkinen pitää tärkeänä, että kirkossa ymmärretään avioliittolain muutoksen merkitys sateenkaariväelle ja heidän läheisilleen. Mäkinen puhui kaksipäiväisen piispainkokouksen avauksessa tänään Helsingissä.
”Ensimmäinen asia, jonka haluan todeta, on, että muutos on erityisen merkittävä sateenkaariväelle ja heidän läheisilleen. Se on iloa ja helpotusta tuova askel pitkällä tiellä pois häpeän, arkuuden ja kätkeytymisen maailmasta”, Mäkinen sanoi ja toivoi, että muut piispat voisivat yhtyä tähän iloon riippumatta siitä, mitä he ajattelevat kirkollisesta vihkimisestä.
Kirkko ei kaadu sateenkaariparien vihkimisiin
Kun uusi avioliittolaki 1.3. tulee voimaan, kirkossa syntyy tilanne, jota ei voi täysin ennakoida. Mäkinen pitää todennäköisenä, että on pappeja, jotka eivät noudata kirkon linjausta pidättäytyä vain miehen ja naisen avioliittoon vihkimisessä.
”Tulee myös olemaan tilanteita, joissa pappi omantuntonsa ohjaamana toimittaa avioliittoon vihkimisen ohjeista huolimatta. Kirkko ei siihen kaadu. Vahingollista sekä kirkolle että asianomaisille voi sen sijaan olla, jos tieten tahtoen hakeudutaan konflikteihin ja käräjätupaan.”
Kirjava käytäntö tulee Mäkisen mukaan olemaan kirkon todellisuutta.
”On myös pappeja, jotka uskonvakaumuksensa ja omantuntonsa takia katsovat, etteivät voi palvella millään tavalla samaa sukupuolta olevaa avioparia. Vastuullista on silloin ohjata sellaisen papin luo, jolle palveleminen tässä tilanteessa on luontevaa. Siihen täytyy olla mahdollisuus nyt ja vastaisuudessa.”
Kirkolla on pastoraalinen vastuu
Mäkinen sanoi, ettei pidä kaikkein olennaisimpana julkisuudessa käytävää keskustelua siitä, mitä pappi saa tai ei saa tehdä sateenkaariparien vihkimisen suhteen.
”Minusta tässä tilanteessa paljon olennaisempaa on kuitenkin kysyä aivan toisenlaista kysymystä: Miten kirkko kantaa vastuun siitä, että se palvelee kaikkia jäseniään ja kaikkia kohtaamiaan ihmisiä? Kirkossa tästä puhutaan kirkon pastoraalisena vastuuna.”
Mäkinen sanoi myös, että häntä on häirinnyt se, että kirkkokäsikirjaa on viime aikojen keskustelussa käsitelty kuin se olisi oikeusnormi tai moraalinormi.
”Kirkkokäsikirja on olemassa ihmisiä varten, jumalanpalveluselämää varten eri elämäntilanteissa, ilossa ja surussa, avioliiton yhteydessä ilossa. Jumalan antama elämä on monimuotoisempaa kuin kirkkokäsikirja.”
Mäkinen sanoi myös havainneensa, että avioliittokeskustelussa on vain osittain kyse avioliitosta.
”Se on myös keskustelua uskontulkinnasta, raamatuntulkinnasta, ihmiskuvasta, maailmankuvasta ja jumalakuvasta. Esiin tulleet eroavaisuudet koskevat tämän kaltaisia syviä kysymyksiä. Samaa sukupuolta olevien avioliitto ja homoseksuaalisuus eivät ole eroavaisuuksia synnyttäneet. Eroavaisuudet ovat vain tulleet näkyviksi tämän teeman yhteydessä.”
Piispat ja papit vastuunkantajina
Puheensa lopussa Mäkinen vetosi pappeihin ja piispoihin.
”Vastuun kantaminen edessä olevassa tilanteessa ei tule olemaan helppoa. Tulemme olemaan monesta suunnasta tulevien paineiden ja odotusten keskellä. Tarvitaan viisautta ja kaukonäköisyyttä. Siinä nähdään myös kykymme toimia yhdessä erilaisista näkemyksistämme huolimatta”, Mäkinen totesi.
”Kukin piispa tarvitsee sekä tukea muilta että tilaa kantaa omaa pastoraalista vastuutaan oman harkintansa mukaan kunkin tilanteen edellyttämällä tavalla. Sitä pitää toisten kunnioittaa.”
Mäkinen sanoi myös, ettei usko, että kirkon tulevaisuutta voidaan rakentaa sanktioiden, kurinpidon, kontrollin ja oikeusprosessien avulla.
Lue arkkipiispa Kari Mäkisen puhe kokonaisuudessaan.
Piispainkokous pidetään Helsingissä 25.–26.1.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Askola kommentoi avioliittolain muutosta hiippakunnan kiertokirjeessä – esillä kirkkojen käyttö