Luterilaisten piispojen keskuudessa pahoitellaan piispa Irja Askolan käyttäytymistä, arkkipiispa Leo sanoo ortodoksisen verkkolehden Simeon ja Hannan
haastattelussa. Kotimaa24 kysyi arkkipiispalta, ketkä ovat pahoitelleet Askolan käymistä kutsuttuna Uspenskin katedraalin alttarissa.
– En rupea siitä kertomaan tarkemmin, joukossa on pappejakin ja heillä on tässä asiassa lähdesuoja, arkkipiispa Leo toteaa napakasti Kotimaa24:lle.
– Mutta tiedän nyt kyllä, että luterilaisten piispojen keskuudessa pahoitellaan piispa Askolan käyttäytymistä. On selvää, etteivät he ota kantaa metropoliitta Ambrosiukseen, ja on aivan yhtä selvää, ettei minun tarvitse keskustella piispa Askolan kanssa. Mutta kuten sanottu, eivät luterilaiset piispat pidä tätä Askolan kannalta kovin ansiokkaana operaationa vaan päinvastoin, hän lausui Simeon ja Hannalle.
Metropoliitta Ambrosius kutsui hiljattain luterilaisen piispan Irja Askolan käymään ortodoksisessa pappisvihkimyksessä Uspenskin katedraalin alttarissa. Tämä on aiheuttanut paljon puhetta ortodoksisessa kirkossa.
Arkkipiispa Leon vastauksista Kotimaa24:lle on ymmärrettävissä, ettei hän näe asiaa pelkkänä myrskynä vesilasissa.
– Jos seuraatte englanninkielistä, kreikkalaista ja venäläistä keskustelua, niin tiedätte, hän sanoo ja antaa siis käytännössä ymmärtää, että kohu on kansainvälinen.
Minkä suuntaista palaute on?
– Se on hyvin yksimielistä. Arvaatte kai te, minkä suuntaista se on, hän toteaa ja tarkoittaa, ettei palaute ole positiivista.
Neuvoja muilta kirkoilta asian hoitamiseksi ei kuitenkaan tule.
– Kyllä he tietävät, että täällä osataan hoitaa asioita.
Ambrosiukselta odotetaan lisää vastauksia
Aiemmin arkkipiispa Leo on kertonut keskustelevansa tapahtuneesta myös Suomen luterilaisen kirkon johdon kanssa. Vielä keskusteluja ei ole käyty. Piispa Irja Askolaan hän ei ole ollut yhteydessä, eikä aio ollakaan.
”Ortodoksit osallistuvat yhteisiin rukouksiin muiden kristittyjen kanssa, mutta eivät hyväksy synkretismiä omassa liturgisessa perinteessään”, arkkipiispa Leo kirjoitti
Savon Sanomissa
. Tarkoittaako hän, että Askolan alttarissa käynti on luokiteltavissa synkretismiksi?
– Kyllä se on sitä ja ennen kaikkea ekumeenista populismia, kuten tiedotteessani 3.3. totesin.
Synkretismi tarkoittaa uskontojen sekoittamista.
Arkkipiispa Leo on vaatinut metropoliitta Ambrosiukselta selvitystä tapahtumista. Hän kertoo saaneensa osittain vastauksia kysymyslistaansa.
– Odotan kaikessa rauhassa, että loputkin vastaukset saapuvat.
”Tiedän kirkkokansan tunnot”
Simeon ja Hanna -verkkolehden artikkelissa nousee esiin myös, että arkkipiispa Leo näkee ortodoksisessa kirkossa tapahtuvan sisäisen kahtiajaon alkaneen Etelä-Suomesta ja lähinnä Helsingin hiippakunnasta. Artikkelin mukaan hiippakunnalla on väkimääränsä ja kirkolliskokousedustajien lukumäärän puolesta mahdollisuus runnoa kirkolliskokouksessa asiat läpi haluamallaan tavalla.
Simeon ja Hannan mukaan viimeinen pisara – henkilöön puuttumatta – oli Oulun metropoliitan valinta.
– Olen sanonut ja voin sanoa tässäkin yhteydessä, että minä todella toivon niinkin tärkeiden asioiden kuin piispanvaalin kohdalla, että esitysten on oltava kirkolliskokouksen pöydällä riittävän ajoissa ja riittävän kauan – ei viimeisenä iltana eikä yhtenä yönä – ei yllättäen yhdessä kirkolliskokouksessa. Asiapapereiden on oltava esillä vähintään viikkoja ja mielellään kuukausia, eikä se riitä, että asia on kirkolliskokouksen pöydällä. Sen pitää olla koko kirkkokansan edessä, tiedotusvälineitten ja muitten kautta, niin että ihmiset ennättävät jollakin tavalla henkisesti valmistautua ja kypsyä siihen, minkälaisia ratkaisuja saattaa tulla. Tällaiset asiat eivät saa tulla esille – niin kuin sanonta on – puun takaa, arkkipiispa Leo sanoo lehdelle.
Hänen mukaansa Helsingissä on ”tietyllä joukolla vauhtisokeus päässyt yllättämään”.
Oulun metropoliitaksi valittiin yhden äänen erolla yllätysnimi, isä Matti Wallgrén. Piispa Arseni hävisi vaalin. Vain pari viikkoa ennen valintaa Wallgrénia oli lähestynyt ryhmä, joka halusi hänet ehdolle.
Kotimaa24:lle arkkipiispa Leo sanoo toivovansa vaaleihin lisää avoimuutta. Hän kokee, että Oulun metropoliitan valinta meni liian nopeasti ja pimennossa eikä kirkkokansalla ollut mahdollisuutta käydä keskustelua.
– Tiedän kirkkokansan tuntoja laajasti tässä asiassa.
Arkkipiispa Leo ennakoi Simeon ja Hannalle hiippakuntajaon muutoksia ”ongelman” ratkaisemiseksi. Yksi malli voisi olla, että Helsinki olisi oma hiippakuntansa.
– Kysymys on vain, miten tämä maa jaetaan niin, että saadaan väestömäärältään tasapainoisempia hiippakuntia, hän kuittaa lyhyesti Kotimaa24:lle.
”Pelottelua ja uhkailua”
Viikko piispa Irja Askolan alttarissa käynnin jälkeen Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen luki liturgian päätteeksi kirkkokansalle piispainkokouksen päätöksen vuodelta 1986. Päätös käsitteli saman vuoden pääsiäisyöpalvelusta Oulun Pyhän Kolminaisuuden katedraalissa. Tuolloin luterilainen piispa Olavi Rimpiläinen oli alttarissa nykyisen arkkipiispa Leon ollessa Oulun metropoliitta.
”Kirkkoherra Salminen esittää varmana tietona, että arkkipiispan tiedotteen takia kirkosta eroamisia on jo tapahtunut. Toisen hiippakunnan piispa tavallaan saa nuhteet häneltä virheellisestä toiminnasta”, Simeon ja Hanna kirjoittaa.
– Mahdollisesti näin on käynyt – mahdollisesti on erottu myös aivan päinvastaisesta syystä. Tosin minun tietooni ei ole tullut tällaista, enkä osaa sanoa, mistä kirkkoherra Salminen on saanut tietonsa. Tosiasiassa tämä on erittäin ikävä heitto ja sen voi helposti kuvitella jopa pelotteluksi ja uhkailuksi, arkkipiispa Leo toteaa Simeon ja Hanna verkkolehdelle.
Kotimaa24:lle arkkipiispa Leo ei kommentoi Salmisen puhetta muutoin kuin, että hänen kuulemansa palaute on ollut hyvin kielteistä kirkkoherran kannalta.
Kirkkoherra: Tarkoitus oli rauhoittaa
Kirkkoherra Markku Salminen kertoo Kotimaa24:lle, ettei ollut paikalla Uspenskissa, kun metropoliitta Ambrosius oli kutsunut piispa Irja Askolan alttariin.
– Sen jälkeen monet seurakuntalaiset ottivat minuun yhteyttä huolestuneena keskustelusta, joka siitä oli syntynyt, ei siis tapahtumasta. Minulta pyydettiin, voisinko seurakunnan esimiehenä rauhoitella paastonaikana tilannetta, Salminen kertaa Kotimaa24:lle.
Hän vahvistaa pitäneensä viikko Askolan vierailun jälkeen puheen, jossa lähtökohtana oli hänen mukaansa, ettei kukaan tuomitsisi toinen toistaan. Hän halusi rakentaa rauhaa. Hän kertoo lukeneensa piispainkokouksen vuoden 1986 Oulun tapahtumia käsitelleen pöytäkirjan. Hän kiitteli, että tuolloin asiaan ei otettu jyrkästi kantaa, se hoidettiin kiihkottomasti. Salminen kertoo toivoneensa, että myös nyt toimittaisiin samalla tavalla.
– Nyt on väitteitä, että puhe olisi ollut kansankiihotusta ja uhkailua, vaikka paikallaolijat eivät ole tunnistaneet puhettani sellaiseksi. Nyt näyttää siltä, että keskustelua tapahtumasta jatkavat lähinnä henkilöt, jotka eivät olleet paikalla. Tarkoitus oli rauhoittaa ihmisiä, että kukin keskittyisi nyt paastoon.
Salmisen mukaan hän myös halusi sanoa seurakunnalle, ettei kaikkien tarvitsisi ottaa asiaa sydämelleen.
– Asiahan hoituu ihan omaa tahtia kirkon järjestyksen mukaan.
– En kritisoitunut arkkipiispaa enkä omaa piispaani vaan kutsuin ihmisiä paaston hengessä itsetutkisteluun.
Siihen, että ihmisiä olisi eronnut kirkosta, kirkkoherra Markku Salminen kertoo puolestaan viitanneensa Facebook-kirjoituksessaan. Jos, mitä hän ei muista, hän on maininnut asian Uspenskissa, se on hänen mukaansa ollut sivuasia ja pääteema on ollut tilanteen rauhoittaminen.
– Minulle tulleiden tietojen mukaan ihmiset katsovat. että arkkipiispan tiedote on ollut sen luonteinen, että he eroavat kirkosta tämän pohjalta. Missä määrin ja kuinka monia, en tiedä, mutta tällaisia yksittäistapauksia on.
Suomen ortodoksisen kirkon keskusrekisteristä kerrotaan Kotimaa24:lle, että alkuvuonna kirkosta eroajien ja liittyjien määrissä ei ole ainakaan mitään buumia tai piikkiä nähtävissä vaan normaali tilanne.
Kuva: Minerva Seppälä
Lue myös