Arkkipiispa Kari Mäkinen on huolissaan pakolaisten tilanteesta ja kovenevasta pakolaispolitiikasta Euroopassa. Mäkinen nosti asian esiin avatessaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon EU-neuvottelukunnan kokouksen tänään maanantaina. Kaksi kertaa vuodessa kokoontuva kirkon EU-neuvottelukunta toimii neuvoa antavana asiantuntijaelimenä EU:ta koskevissa kysymyksissä.
Mäkinen toteaa kovasta pakolaispolitiikasta tulleen osa eurooppalaista ja suomalaista arkipäivää. Eurooppa ja Suomi työntävät tarkoituksellisesti, valtioiden tietoisin linjauksin, vastuun pakolaisista rajojensa ulkopuolelle. Vielä vuotta aiemmin suomalainen yhteiskunta osoitti Mäkisen mukaan eettisen vahvuutensa ja toimivuutensa pakolaisten vastaanottamisessa.
Kovia pakolaislinjauksia ja lainsäädännön kiristyksiä on perusteltu taloudellisilla tekijöillä, turvallisuusuhkien eliminoimisella ja vetovoimatekijöiden poistamisella.
Mäkisen mukaan rivien välissä ja väliin riveilläkin huokuu ajatus, että turvaa hakevat ovat talouden, turvallisuuden ja yhteiskunnan toimivuuden uhka. Tuen sijasta korostuu epäluulo ja kontrolli.
– Se mitä Suomessa ja Euroopassa on hiljaisesti tapahtumassa järjestyksen, turvallisuuden, talouden ja asioiden hallintaan saamisen nimissä, pelottaa minua. Jyrkentyvistä asenteista tulee kuin hiipien yleisesti hyväksyttyjä.
Eurooppalaiset kirkot ovat kantaneet erityistä huolta siitä, että turvaa tarvitsevilla olisi turvallisia reittejä Eurooppaan. Myös Mäkinen näkee asian tärkeänä.
– Humanitaarisen viisumin käyttöönotto voisi mahdollistaa liikkumisen salakuljetusliiketoiminnasta riippumatta. Mikä estää sen käyttöönoton? Olisiko se käytettävissä myös perheenyhdistämisen yhteydessä? Mäkinen kysyy.
Perheenyhdistämisen helpottaminen olisi Mäkisen mukaan ensiarvoisen tärkeää paitsi inhimillisyyden myös kotoutumisen ja radikalisoitumisen ehkäisyn kannalta. Pakolaiskiintiön nostaminen olisi hänen mukaansa puolestaan tervetullut merkki siitä, että haastavassa tilanteessa halutaan kantaa vastuu kaikkein heikoimmassa asemassa olevista.
Arkkipiispa Mäkinen sanoo pelkäävänsä yhteiskunnan yhteisen eettisen perustan puolesta. Hän muistuttaa, että eurooppalaisessa 1900-luvun historiassa on pelottavia esimerkkejä siitä, kun eri ihmisiin aletaan suhtautua heidän taustansa takia lähtökohtaisesti eri tavoin.
– Yhteiskunnan eettistä vahvuutta voi arvioida sen perusteella, miten se suhtautuu marginaalissa ja haavoittuvassa asemassa oleviin. Halutaanko heidät ottaa mukaan vai nähdäänkö heissä uhka ja taakka, jota tulee kontrolloida?
Kuva: Matti Karppinen. Turvapaikanhakijoita Evitskogin vastaanottokeskuksessa Kirkkonummella.
Lue myös:
Kari Mäkinen radiosaarnassaan: Perheenyhdistämisiä tulee helpottaa, ei vaikeuttaa
HS: SDP:ssä pohdittu arkkipiispan ehdokkuutta presidentinvaalissa – Mäkinen: ”Enpä ole kuullut”