Mikä on joogan filosofia? Mihin jooga pohjautuu?

Jos joogan taustalta etsii filosofiaa, sellaiseksi on tavallisimmin tarjolla vaikeaselkoinen kirjoitus nimeltä Joogasutra (myös muodossa Yoga-sutra tai Yogasutra). Sen lukeminen ja ymmärtäminen ilman kommentaaria ei ole mielekästä. Käytännössä se on jopa mahdotonta.

Kommentaarit ovat olennainen osa yritystä hahmottaa teosta, joka on kirjoitettu noin vuonna 350 länsimaisesta näkökulmasta aivan toisenlaisen kulttuurin ja filosofian keskellä. Teksti oli suunnattu aikansa askeeteille, ei moderneille joogaharrastajille, vaikka moni heistäkin mieluusti lukee sitä.

Joogasutra on noussut auktoriteettiasemaan ja siihen tutustutaan keskenään hyvinkin erilaisissa joogasuuntauksissa ikään kuin yhteisenä kaanonina. Siitä on peräisin yleisesti käytetty määritelmä: jooga on mielen toimintojen pysäyttämistä.

Joogasutra tarjoaa filosofiseksi kokonaisuudeksi kahdeksan osa-aluetta kattavan menetelmän, johon kuuluvat rajoitukset (kuten väkivallattomuus ja totuudellisuus), määräykset (kuten puhtaus, pyhä lukeminen ja Jumalalle omistautuminen), asanat (eli asennot tai fyysiset harjoitukset), hengityksen hallinta, aistien hallinta, keskittyminen, mietiskely ja syventyminen.

Joogasutra on muinaisiin käsityksiin ja käsitteisiin perustuva sukellus ihmismieleen ja sen kykyihin. Kirjoituksen pohjimmainen tarkoitus on hakea ratkaisua elämän ongelmiin, kuten sen epätyydyttävään perusluonteeseen ja kärsimykseen. Nykylukijaa teos puhuttelee ehkä enemmän siksi, että se tarjoaa välineitä mielen toimintojen käsittelyyn, rauhoittumiseen, keskittymiseen ja mielen levottomuuden hiljentämiseen.

Kirjoituksessa on myös paljon nykyihmiselle vaikeasti nieltävää puhetta muun muassa painottomuuden kehittämisestä. Erään kommentaattorin mukaan on jopa mahdollista tehdä itsestään niin keveä, että oppii kävelemään veden, hämähäkinseittien ja auringonsäteen päällä – ja lopulta liikkumaan avaruudessa.

***

Joogasutran tekijänä pidetään Patanjal-nimistä oppinutta, josta ei tiedetä juuri mitään. On myös esitetty, että Patanjal ei olisikaan historiallinen henkilö, vaan erään joogasuuntauksen näkemysten symbolihamo.

Yoga-sūtra on vanhin tunnettu yksin joogan keskittyvä kirjoitus. Se kostuu 195 tiiviistä lauseesta, ikään kuin aforistisesta fragmentista tai iskusananomaisesta luentomuistiinpanosta. Sana sutra tarkoittaa filosofis-uskonnollisten tekstien kirjallista esitysmuotoa.

On tärkeä huomata, että Patanjalin teos edustaa vain yhtä näkemystä joogasta, eikä siinä juurikaan keskitytä asanoihin, jooga-asentoihin, vaan mielen toimintaan ja havaintoihin. Patanjalia onkin pidetty ensimmäisenä intialaisena psykologina.

Patanjalin ja hänen tekstinsä tausta on yhdessä hindulaisuuden klassisessa koulukunnassa, samkhyassa, joka edustaa voimakkaasti dualistista näkemystä. Siinä maailma nähdään purusan ja prakrtin välisenä jännitteenä. Purusa tarkoittaa muuttumattomuutta, tietosuutta ja henkeä, prakrti muuttuvaa, materiaalista psyyken ja ruumiin kokonaisuutta. Purusa-prakrti-jännitettä on verrattu länsimaiseen mielen ja ruumiin tai sielun ja ruumiin jaotteluun.

Samkhyaa on pidetty jopa ateistisena filosofiana, sillä se ei edellytetä luojaa tai Jumalaa, vaikka siinä puhutaankin jälleensyntymisestä.

***

On jokseenkin hämmentävää, että Joogasutra on suomennettu ainakin seitsemän kertaa, joista kolme kertaa 1970-luvulla ja neljä kertaa 2000-luvulla. Tuorein käännös on Janne Kontalan käsialaa. Hänen suomennoksensa ja kommenttinsa ovat ilmestyneet 2020 nimellä Yoga-sutra – Hiljaisen mielen tie (Basam Books).

Vain vuotta aiemmin eli 2019 ilmestyi uudistettu laitos Måns Broon vuoden 2010 suomennoksesta ja kommentaarista nimellä Joogan filosofia – Patañjalin Yoga-sūtra (Gaudeamus). Broo on kääntänyt teoksen suoraan sanskriitista, tosin kuin muut suomennosten tekijät.

Broon kirjassa teksti on ensin sanskriitiksi (myös länsimaalaisittain kirjoitettuna), sitten sanakäännöksenä ja lopuksi suomennoksena. Broo myös tukeutuu kommenteissaan tunnettuihin kommentaattoreihin esitellen heidän näkemyksiään. Kirjasta syntyy tieteellinen vaikutelma.

Kontalan kirjassa on vain suomennokset. Hänen kommenttinsa ovat vähemmän ”tieteellisiä” ja enemmän asialle omistautuneen pitkän linjan joogaopettajan puhetta.

Jossain kohdin Broon ja Kontalan käännökset ovat identtisiä, mutta yleensä niissä on pientä, joskus suurempaakin, eroa. Esimerkkinä toisen luvun lause yhdeksän.

Broo: ”Elämänjano” on itsekokemusten virta ja hallitsee viisastakin.

Kontala: Elämään takertuminen ja kuolemanpelko virtaavat luonnostaan ja hallitsevat viisastakin.

Kommenttien mukaan elämänjano aiheuttaa myös kuolemanpelkoa, joka puolestaan on todiste jälleensyntymisestä. Kontalan mukaan joogaharjoitusten päätepiste on itsen oivaltaminen erossa kehosta, mikä merkitsee myös kuolemanpelosta vapautumista.

***

Sallittakoon varoituksen sana: Joogasutran lukeminen ei ole kevyttä hommaa. Siihen tuskin kannattaa ryhtyä kylmiltään ilman mitään kokemusta tai ymmärrystä joogan luonteesta ja moninaisuudesta. Jos kuitenkin haluaa hypätä niin sanotusti suoraan syvään päätyyn, saattaa Broon kuivakampi kirja olla kommenttien osalta turvallisempi valinta. Toisaalta Kontalan suomennos on helpompi ja ymmärrettävämpi.

Esipuheessaan Janne Kontala kertoo ensituntuman Joogasutraan olleen, että se on hankala ja vaikeaselkoinen. Vuosia myöhemmin hän palasi tekstin pariin, mutta se tuntui edelleen samalta. Tosin hankaluus ja tylsyys alkoi muuttua kiinnostavuudeksi ja vaikeaselkoisuus haasteeksi.

Kristillistä joogaa, esimerkiksi Hiljaisuuden joogaa harrastavan ei ole välttämätöntä lainkaan syventyä Joogasutraan. Mutta jos haluaa harjoituksissaan keskittyä nimenomaan joogaan, on hyvä olla ainakin pintapuolisesti tietoinen Joogasutran perusajatuksista ja kahdeksanosaisesta menetelmästä.

***

Jos haluaa pohjustaa itseään tiedollisesti ennen Joogasutraan tarttumista, tarkoitukseen voi suositella ainakin kahta tekstiä. Lyhyempi on Kimmo Ketolan artikkeli Jooga ja meditaatio Suomessa. Se löytyy Elina Hellqvistin ja Jyri Komulaisen toimittamasta kirjasta Henkisyyttä ja mielenrauhaa – Aasian uskonnollisuus länsimaissa (Gaudeamus 2020).

Laajempi taustoitus on Matti Rautaniemen Joogan historia – Erakkomajoista kuntosaleille (2. uudistettu laitos, Basam Books 2020).

Lue myös:

Kommentti: Kristillistä joogaa on olemassa ja sitä tulee lisää

Kirja-arvio: Joogan taustoista tarvitaan tietoa, sillä kaikki ei ole sitä, mitä sen väitetään olevan

***

Seuraa Kotimaata
Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Analyysi: Mikä on filosofia joogan takana? – Klassikkoteoksesta on julkaistu jo seitsemän suomennosta