Ensimmäiset sadekuurot alkavat noin kymmentä kilometriä ennen määränpäätä. Välillä aurinko tulee esiin, kunnes pilvet taas täyttävät taivaan.
Olen matkalla Hausjärven Ryttylään elämäni ensimmäisille Kansanlähetyspäiville. Odotan kiinnostavaa kokemusta.
En ajaessa voi olla pohtimatta sitä, että koko elämä taitaakin olla tiivistettynä kuin arvaamaton suomalainen kesäsää. Välillä on synkempää ja sitten aurinko taas putkahtaa esiin.
Vaihtelevuuden on päässyt kokemaan myös Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys. Sitä ovat vuoden sisällä koetelleet muutosneuvottelut, kahden työntekijän Inkerin kirkossa saama pappisvihkimys ja vielä evankelis-luterilaisen kirkon muuttumassa oleva avioliittokäsitys.
Nyt kokoonnutaan joka tapauksessa kesäjuhlille. Se on myös monelle Kansanlähetyksen ystävälle vuoden kohokohta. Hetki, jolloin iloiset tervehdykset kaikuvat Ryttylän pihamaalla.
JOKAISEN HENGELLISEN kesäjuhlan tavoin myös Kansanlähetyspäiviä on valmisteltu pitkään. Yksi juhlien talkoolaisista on nokialainen lukiolainen Aino Kaunisto.
Tapaan hänet hiljalleen täyttyvän ison juhlateltan vieressä.
– Kiirettä on viikon ajan pitänyt tiiminjohtajan tehtävässä. Toki olemme päässeet välillä myös rentoutumaan.
Kauniston mukaan nuorilla on Kansanlähetyksen piirissä oikeasti mahdollisuus vaikuttaa.
– Lähivuosina asiaa on nostettu entistäkin enemmän esille. Meitä on pelkän osallistumisen ohella koitettu saada myös toimimaan ja viemään asioita eteenpäin.
Lähetysjärjestön juhlilla pyörii luonnollisesti runsaasti eri kulttuurien ja kansojen edustajia.
Etiopialaistaustainen Dewit Matias juttelee pihamaalla ystävänsä kanssa. Hän on saapunut kotimaastaan Suomeen töihin viisi kuukautta sitten.
– Työskentelen hoitajana eräässä porilaisessa hoivakodissa.
Matias viihtyy Kansanlähetysjuhlien leppoisassa tunnelmassa mainiosti.
– Ihmisten tapaamisen lisäksi osallistun erilaiseen ohjelmaan. Kotikirkkoni Etiopiassa on Mekane Yesus, ja täällä opetus on pitkälti samoilla linjoilla.
YKSI KANSANLÄHETYSPÄIVIEN veteraaneista on niihin vuodesta 1967 osallistunut lahtelainen Vuokko Vänskä. Hän on Uusi Tie -lehden entinen toimituspäällikkö sekä kirkolliskokouksen ja kirkkohallituksen täysistunnon jäsen.
– Olen monen muun järjestömme jäsenen tavoin huolestunut kirkon viimeaikaisesta kehityksestä. Missään nimessä meidän ei kuitenkaan pidä eristäytyä, vaan pysyä kirkossa mukana, Vänskä linjaa.
Hän muistuttaa siitä, että moni Kansanlähetyksen jäsen palvelee aktiivisesti omassa seurakunnassaan.
– Lähetystyö on tärkein tehtävämme. Jos saamme toteuttaa sitä jatkossakin seurakuntien yhteydessä, niin se on kirkolle itselleenkin siunaus.
Lopuksi Vänskä vielä huomauttaa, että Kansanlähetys on nimenomaan maallikkoliike.
– Nyt virkakysymys korostuu ehkä hieman liikaa.
UUSIE TIE -lehden viime syksynä aloittanut päätoimittaja Santeri Marjokorpi puolestaan arvelee, että Kansanlähetyksen asemasta ei ole kesäjuhlilla keskusteltu sen enempää kuin aikaisemminkaan.
– Kansanlähetyspäiviä vietetään pääasiassa evankeliumin äärellä. Tällä tapahtumalla on kuitenkin aivan eri pointti kuin kirkkopolitiikka.
Päätoimittaja uskoo, että suurten muutosten keskellä Kansanlähetyksen edustamalla linjalla tulee olemaan hyvä tulevaisuus.
– Kulttuurikristillisyys tavallaan kuolee pois. Pitää olla oma kristillinen identiteetti, joka ei perustu enemmistöasemaan, vaan kristinuskon sanomaan.
LINJAPUHEESSAAN KANSANLÄHETYKSEN lähetysjohtaja Daniel Nummela käsittelee muun muassa järjestön tulevaisuutta ja suhdetta kirkkoon.
– On rohjettava sanoa, että osassa paikallisseurakunnista esiintyy sellaista opetusta ja toimintaa, ettei niiden toimintaan voi johtaa ihmisiä hyvällä omallatunnolla, Nummela sanoo.
Teemme haastattelun myöhemmin illalla kappelirakennuksessa. Vapaan tilan löytäminen on vaikeaa, koska menossa on niin monta erilaista aktiviteettia. Lopulta huone kuitenkin löytyy
Nummela arvioi, että kristillisessä kentässä on käynnissä muutoksia, jotka voivat pahimmillaan järisyttää kirkollisia mannerlaattoja.
– Yksi niistä on ajatus siitä, että Suomessa on käytännössä yksi lähes kaikkia maamme luterilaisia kristittyjä yhdistävä luterilainen kirkko.
Lähetysjohtajan mukaan Kansanlähetyksen mahdollinen erottaminen ev.lut. kirkon virallisen sopimuslähetysjärjestön asemasta luo toteutuessaan jo itsessään railon järjestön ja kirkon välille.
– Paljon voi kuitenkin tapahtua, jos on hyvää tahtoa. Pallo on Suomen ev.lut. kirkon johtajilla, Nummela haastaa.
LAUANTAIN KALLISTUESSA iltaan Daniel Nummelalla on takanaan erittäin kiireinen päivä, mutta olemus viestii tyytyväisyyttä.
Hän iloitsee erityisesti siitä, kuinka hyvin Kansanlähetyspäivät vetivät jälleen kerran väkeä. Tänä vuonna Kansanlähetyspäiville osallistui noin 13 500 henkilöä.
– Lauantaina iso juhlateltta täyttyi, ja paljon ihmisiä jäi teltan ulkopuolellekin.
Lähetysjohtaja huomauttaa lopuksi, että Kansanlähetyksen kesätapahtumassa ei linjapuhetta lukuun ottamatta koko ajan puhuta avioliitto- tai virkakysymyksistä.
– Uskon siihen, että siunaus ei ole numeroissa, eikä edes taloudessa, vaan siinä, että pyrimme olemaan Jumalalle uskollisia. Meidän kutsumuksemme ja työmme on pysynyt samana kuin ennenkin.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!Ilmoita asiavirheestäIlmoita asiavirheestä
Ilmoita asiavirheestä