Kirkossa täytyy ymmärtää, miten valtionavustuksen lakkauttaminen vaikuttaa rauhanjärjestöihin, Jussi Ojala sanoo

Jussi Ojala toivoo, että kirkko pitäisi rauhan teemaa esillä julkisessa keskustelussa. Kuva: Jukka Granström

Oikeusministeriö ilmoitti huhtikuussa lakkauttavansa rauhanjärjestöjen yleisavustuksen. Yksi avustusta saaneista järjestöistä on ollut Suomen kristillinen rauhanliike. Puheenjohtajan Jussi Ojalan mielestä päätös kertoo yhteiskunnan militarisoitumisesta.

1 Miten sait tiedon rauhantyön yleisavustuksen leikkaamisesta?

– Rauhanjärjestöt saivat huhtikuun lopulla oikeusministeriöstä kutsun Teams-kokoukseen vuorokauden varoitusajalla. Valtioneuvosto oli ohjeistanut oikeusministeriötä leikkaamaan valtionavustuksista 3,5 miljoonaa euroa oman harkintansa mukaan, mutta rauhantyön momentin rivi oli määrätty poistettavaksi kokonaan. Päätös oli siis täysin poliittinen.

2 Miksi juuri rauhantyöstä haluttiin leikata?

– Syiden spekuloiminen on vaikeaa. On mahdollista, että hallituksessa pelätään, että rauhanliikkeen vahvat viestit oikeusvaltion tärkeydestä, kansainvälisten sopimusten noudattamisesta, yksilön oikeuksista ja rinnakkaisesta polusta asevaraiselle turvallisuudelle ovat uhka tarvittavalle maanpuolustustahdolle. Tästä tulisi keskustella yhteiskunnassa perusteellisesti. Järjestökentän näkökulmasta iso kysymys on, minkälaisia ääniä kansalaisyhteiskunnalta suvaitaan.

3 Mihin rauhantyötä tarvitaan?

– Meille kristillisessä rauhanliikkeessä toivon viesti on ollut tärkeä. Esimerkiksi rasismia ja syrjintää vastustava kouluvierailuohjelmamme luo rauhan edellytyksiä, joita myös Suomessa tarvitaan.

– Meillä on sota Euroopassa, sota Lähi-idässä ja kiihtyviä konflikteja Afrikassa. Tässä tilanteessa rauhanjärjestöiltä leikkaaminen on yksisilmäistä ja lyhytnäköistä politiikkaa, joka ei luo yhtään toivoa. Puolustukseen ja aseisiin satsaaminen ei ole ainoa keino rakentaa rauhaa. Militarismi tuntuu kuitenkin olevan politiikassa laajasti vallitseva ajattelutapa.

4 Mikä valtion yleisavustuksen merkitys on ollut?

– Osalle rauhanjärjestöistä avustus on elämänlanka, osalle se mahdollistaa vaikuttavamman työn. Summa on kokonaisuutena hyvin pieni, tänä vuonna 325 000 euroa, mutta sen avulla on saatu myös EU-rahoitusta.

– Suomen kristillinen rauhanliike on saanut yleisavustusta viime vuosina muutamia tuhansia euroja. Saamme rahoitusta myös muualta. Kirkolta olemme hakeneet kolehtiavustuksia, mutta viime vuosina emme ole niitä saaneet.

5 Mitä toivoisit kirkolta?

– Kirkon sisällä täytyy ymmärtää, miten valtion päätös vaikuttaa rauhanjärjestöihin. Toivoisin kirkolta yhteistyön vahvistamista ja teeman pitämistä julkisessa keskustelussa. Suomen kristillinen rauhanliike on yksi kanava edistää rauhan sanomaa ja tehdä rauhantekoja.

Lue myös:

Rahat pois rauhanliikkeiltä – tämä aika ei suosi rauhantekijöitä

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeli”Täällä kuulostelen kaipaustani” – Kontiolahdella vietettiin luonto- ja hiljentymispolun avajaisia
Seuraava artikkeliAmmatti­liitot vetoavat kirkollis­kokoukseen työ­voima­pulan helpottamiseksi – ”Kirkon työn­antaja­kuva ei ole hyvä”

Ei näytettäviä viestejä