Ammatti­liitot vetoavat kirkollis­kokoukseen työ­voima­pulan helpottamiseksi – ”Kirkon työn­antaja­kuva ei ole hyvä”

Kuva: Olli Seppälä

AKI-liittojen, Diakoniatyöntekijöiden Liiton DTL:n ja Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijoiden KNT:n tänään julkaisemassa vetoomuksessa toivotaan kirkolta toimia työvoimapulan helpottamiseksi. Liitot kertovat olevansa huolissaan tulevaisuudesta, ”jossa kirkko ei kiinnosta työnantajana, osaavaa työvoimaa ei saada ja jäljellä olevat työntekijät nääntyvät työkuormien alle”. 

Liittojen mukaan kirkkoon on syntynyt vakava työvoimapula. Tilanteeseen on liitoissa kiinnitetty huomiota erityisesti pandemian jälkeen. AKI-liittojen toiminnanjohtaja Jussi Junni kertoo, että virkoihin on koko ajan vähemmän hakijoita.

– Kirkkoherranvirkoihin ei aina ole yhtään pätevää hakijaa tai sitten hakijoita on yksi tai kaksi. Sama pätee useisiin papinvirkoihin. 

Junnin mukaan kriisiytynyt tilanne näkyy jo harjoittelupaikoissakin.

– Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa on ollut opiskelijoita varten 100 harjoittelupaikkaa kirkon alalle. Aiemmin harjoittelupaikat saatiin täytetyksi, mutta nyt hakijoita on ollut pahimmillaan alle 30. Tilanne on todella huolestuttava.

HANKALA TILANNE ei koske vain pappeja. Liittojen tiedotteen mukaan avoimiin nuoriso- ja diakoniatyöntekijöiden virkoihin ei riitä päteviä hakijoita.

Diakoniatyössä jopa joka kymmenenneltä viranhaltijalta puuttuu ammattiin pätevöittävä koulutus. Nuorisotyöntekijöiden pulaa helpotetaan tiedotteen mukaan sillä, että lastenohjaajat tekevät nuorisotyön tehtäviä ilman nuorisotyön koulutusta. 

Junnin mukaan kriisin ytimessä on kuva kirkosta työnantajana. 

– Kirkon työnantajakuva ei ole hyvä. Vielä vuosituhannen alussa kirkolliset alat olivat arvostettuja ja palkkatasokin oli kohtuullinen, mutta nyt virkojen arvostus on romahtanut eikä palkkataso ole pysynyt akateemisten alojen kehityksessä mukana. 

Junnin mukaan vain neljä prosenttia nuorista pitää kirkkoa kiinnostavana työnantajana. 

– Kirkko näyttäytyy mediassa vähän tunkkaisena ja jälkijättöisenä instituutiona esimerkiksi tasa-arvoasioiden suhteen. 

ONGELMAKSI ON muodostunut myös se, että kirkon aloille päätyvät eivät viihdy työssään. Jaksamisongelmat, työn rajaaminen sekä huono johtaminen aiheuttavat sen, että yhä useammat päätyvät vaihtamaan alaa.

Lisäksi Junnin mukaan Akavan kyselytutkimus paljasti, että seurakuntien työntekijät kokevat paljon häirintää työssään. 

– Seurakuntien häirintäongelma liittyy kuitenkin ensisijaisesti seurakuntalaisiin eli asiakkaisiin. Siihen on vaikeampi puuttua. 

– On esimerkiksi paikkakuntia, missä nainen ei kelpaa papiksi ja se tehdään seurakuntalaisten taholta selväksi. 

LIITOT VETOAVAT nyt kirkolliskokoukseen, jotta seurakuntatyön ja kirkon alojen tulevaisuus näyttäisi paremmalta. Vetoomus vaatii kirkolliskokoukselta toimia, joissa otetaan huomioon johtaminen, uramahdollisuudet, palkkaus ja työolot.

Liitot panevat toivonsa myös mahdolliseen seurakuntarakenneuudistusta koskevaan aloitteeseen. Tiedotteessa toivotaan mahdollisen rakenneuudistuksen mahdollistavan ”laadukkaamman johtamisen, kohtuullisemmat työkuormat, kollegayhteisön sekä kiinnostavia uramahdollisuuksia”.

Vetoomus toivotaan lisäksi, että kaikesta kirkollisesta työstä tulisi työajallista. ”Työ, jolla ei ole minkäänlaisia rajoja, ei ole tätä päivää”, vetoomuksessa sanotaan.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKirkossa täytyy ymmärtää, miten valtionavustuksen lakkauttaminen vaikuttaa rauhanjärjestöihin, Jussi Ojala sanoo
Seuraava artikkeliRuotsin kirkko taas kiristyksen kohteena – Viime marraskuussa hakkeroituja tietoja uhataan julkaista

Ei näytettäviä viestejä