Ottaisimmeko hissin, Otavan tiedotuspäällikkö ehdottaa, mutta Lorna Byrne, 71, lähtee harppomaan portaita pitkin. Neljännen kerroksen kohdalla hän pysähtyy kysymään, mihin kerrokseen olemme menossa.
Byrne ei käy kuntosalilla eikä harrasta liikuntaa, mutta hän hoitaa puutarhaa ja on tehnyt aina käytännön töitä.
– Fyysinen työ tekee hyvää ja auttaa puhdistamaan mieltä. Sen kautta Jumala on pitänyt minut ketteränä.
Yli 30 kielelle käännetty menestyskirjailija aloitti uransa huoltoaseman apulaisena ja julkaisi läpimurtoteoksensa Enkeleitä hiuksissani (2009) vasta 55-vuotiaana.
Hän kasvoi köyhässä työläisperheessä Dublinin liepeillä, ja myös aikuiselämä nelilapsisessa perheessä oli taloudellisesti tiukkaa. Joe-puoliso sairasteli paljon ja kuoli vuonna 2000.
Koulussa oli suuria vaikeuksia, sillä Byrne ei koskaan oppinut lukemaan eikä kirjoittamaan. Kirjansa hän sanelee tietokoneohjelmaan.
– Sekin on ollut työlästä, sillä sanasokeuden seurauksena vaikeiden sanojen lausuminen oikeassa muodossa on minulle hankalaa.
Hän puhuu kuitenkin englantia selkeästi ja ilmaisee asiansa täysin ymmärrettävästi. Lapsena Byrneä pidettiin ”jälkeenjääneenä”. Vanhemmat tuumivat, että omissa maailmoissaan viihtynyt tytär joutuisi psykiatriseen sairaalaan.
Byrne koetti visusti varoa sitä ja esitti pitkälle aikuisikään niin normaalia kuin kykeni. Hän uskalsi kertoa enkelikokemuksistaan vasta vanhemmalla iällä. Esikoiskirjan julkaiseminen jännitti kovasti.
– Pelkäsin, että minulle nauretaan ja minua luullaan lopullisesti hulluksi.
Vanhemmat ja opettajat kohtelivat lasta huonosti ja ymmärtämättömästi.
– He eivät tienneet mistään paremmasta, vaan tekivät parhaansa, Byrne puolustaa.
LORNA BYRNE kasvoi katolilaisessa perheessä ja vei omatkin lapsensa messuun. Moni pappi on sanonut saaneensa työhönsä innoituksen hänen kirjoistaan, mutta suhde kirkkoon joutui koetukselle lasten hyväksikäyttöskandaalien aikana.
Byrne osallistui väärinkäytöksiä vastustaviin mielenosoituksiin.
– Olen yhä katolilainen. Kaikissa uskonnoissa on tehty kauheita asioita. Joukossa on aina mätiä omenoita, vaikka Jumala on tehnyt ne kaikki.
Enkelit hän kokee kristillisen kuvaston kautta ja englantia puhuvina, minkä sanoo johtuvan siitä, että ne ovat hänelle tuttuja. Hän arvioi muiden uskontojen piirissä tapahtuvien enkelikokemusten ilmenevän niiden omalla kielellä.
– Jeesus, Pyhä Henki ja Jumala ovat minulle tärkeitä. En ymmärrä, mikseivät kaikki tajua, että Jeesus on Jumala. Koen kuitenkin, että minun täytyy puhua muillekin kuin kristityille ja siksi käytän yleensä kaikista uskonnoista tuttua käsitettä Jumala.
Dogmaattisesta kristillisestä vinkkelistä puhe muista uskonnoista teinä Jumalan yhteyteen on ongelmallinen.
– Meidän on muistettava, että Jumala rakastaa kaikkia. Jokaisessa sielussa on Jumalan valo ja kipinä. Joskus se kipinä on pieni, mutta se voi silti valaista. Meidän inhimillinen puolemme tekee maailmassa pahaa.
Minuutinkin rukoilu voisi saada ihmeitä aikaiseksi.
JATKUVAT ENKELI-ILMESTYKSET haastavat luterilaisen, verrattain rationaalisen ja maanläheisen mielen. Onko kyseessä hyväntahtoinen hörhöily tai harhaopettaja?
Pari Byrnen äänikirjaa, netistä löytyvät kirjoitukset ja haastattelut sekä kahden tunnin keskustelu olivat hämmentäviä. Niiden jälkeen on yllättävän helppoa ymmärtää hänen suosionsa.
Ensinnäkin ulkopuoliseksi ja vähälahjaiseksi ”hulluksi” jo lapsena leimatun naisen elämäntarina, poikkeukselliset ja kovat kokemukset ovat hyvin koskettavia.
Jos enkelitarinoihin suhtautuisi satuina, joiden ei ole tarkoituskaan kertoa tositapahtumista, niiden sanoma olisi helpommin sulatettava. Sehän on rakkaudellinen ja armollinen, pitkälti yhtä kristillisen arvomaailman kanssa.
Mutta vaikuttavinta on, miten globaalien visioiden esittäjä on niin maan hiljaisen ja vilpittömän oloinen. Puutteistaan avoimesti hiljaisella äänellä puhuva Byrne on poikkeusyksilö, tavattoman lämmin, lempeä, herttainen ja helposti rakastettava rouva. Häntä tekee mieli halata, ja halaammekin.
Skeptinen kriitikko sulaa ajattelemaan hänen projektiaan parhain päin. Byrne puhuu ja toimii hyvien asioiden, ihmisen eettisen ja hengellisen kilvoittelun ja maailman parantamisen puolesta.
Kirjoistaan saamillaan rahoilla hän on perustanut monenlaista hyväntekeväisyystoimintaa. Hän vaatii, että otamme vakavasti ilmastonmuutoksen ja luontotuhon, lasten, tyttöjen ja naisten tasavertaiset oikeudet, nälänhädät ja kodittomuuden…
– Me olemme sanoneet ”minä, minä ja minä”, mutta ihmiskunta on käännekohdassa, jossa voisimme oppia ottamaan huomioon toiset ihmiset ja luonnon.
Hänestä ihmisen tehtävä on jakaa rakkautta ja myötätuntoa ”toivon valona”.
– Hymyile kadulla vastaantulijoille. Välittämisen ja empatian osoittaminen saattaa pelastaa jonkun surullisen, masentuneen ja itsemurhaa miettivän hengen.
Suomalaisten on hyvä tietää, että muu Eurooppa on puolellanne nyt kun Venäjä uhkaa, Byrne rohkaisee.
SUOMESSA ON ”harvinaisen paljon” uskoa, toivoa, rakkautta – ja enkeleitä.
– Ette ehkä tajua, miten viattomia vielä olette ja miten vahvasti olette spirituaalisesti kytkeytyneet Jumalaan. Uskon sen johtuvan läheisestä luontosuhteestanne.
Byrne on tehnyt useita puhekiertueita Suomessa. Järjestäjät edustavat uushenkisiä tahoja, joille enkelit ovat tärkeässä roolissa ja hän on ”henkinen opettaja”.
Ehkä hän on Suomessakin silti sisäänheittäjä myös kristilliseen hengellisyyteen. Jotain samaa hänen universaalissa ajattelussaan on kuin lempimystikoissani Juliana Norwichlaisessa ja Anna-Maija Raittilassa.
Suomalaisten on hyvä tietää, että muu Eurooppa on puolellanne nyt kun Venäjä uhkaa, Byrne rohkaisee.
– Muualla me tiedämme, miten hienon yhteiskunnan olette rakentaneet ja miten vahvoja te olette työssänne rauhan puolesta. Ette päästä venäläisiä askeltakaan rajan yli!
Rauhan rakentaminen on Byrnen missio. Hänen nuoruutensa Pohjois-Irlannissa oli väkivaltaisuuksia ja vihanpitoa. Hän muistaa, miten vapautuneita ja täynnä valoa ihmiset olivat, kun rauha solmittiin.
– Se muisto saa minut yhä hymyilemään. Pohjois-Irlanti voi olla esimerkki muille. Jos me voimme lopettaa terrorin ja koston kierteen, muutkin voivat. Jumala ei halua sotaa ja vihaa.
Rauhan lähettiläs korostaa realistisesti, että Euroopan on yhdistettävä voimansa ja annettava enemmän aseita Ukrainalle.
– Venäjän hyökkäys täytyy pysäyttää. Emme saa hylätä ukrainalaisia.
Venäläisiin täytyy toisaalta suhtautua ystävällisesti. He eivät tiedä paremmasta. Muun maailman täytyy näyttää, että heistä välitetään ja heille halutaan parasta.
Byrne suosittelee jokaiselle päivittäistä rukoushetkeä rauhan puolesta.
– Minuutinkin rukoilu voisi saada ihmeitä aikaiseksi. Olet minkä tahansa uskonnon edustaja tai ateisti, sinun kannattaa rukoilla. On höpöhöpöä sanoa, ettei siihen ole aikaa.
Kansalaisaktivisti ei malta olla lisäämättä, että ”voisimme kyllä rukoilla myös Bidenin voittoa Trumpista”.
– Jumala antaa ihmeitä tapahtua joka päivä. Me emme vain näe sitä, mutta rauhakin tulee. Ihmisillä on vapaa tahto, ja me voimme tehdä parempia valintoja. Uskon ihmiskuntaan. Älkää tekään antako periksi.
Kuka?
Lorna Byrne, 71
Kirjailija, kansalaisaktivisti, hy-
väntekijä ja rauhanlähettiläs, joka
kiertää puhumassa enkeleistä,
Jumalasta ja paremman maailman
rakentamisesta.
Harrastan puutarhanhoitoa.
Rukoilen koko ajan, etenkin rauhaa.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä