On kuvottavaa nähdä tätä videokuvaa. Verkkokalvoille piirtyy kuvaa Gazasta Israeliin 7. lokakuuta viime vuonna hyökänneiden Hamas-terroristien mestaamista päättömistä torsoista tai poltetuista ihmisruumiista, tuhotuista kodeista ja kaaoksen keskellä panttivangeiksi siepattavista kauhistuneista ihmisistä. Israelilaisia ja muunkin maalaisia murhattiin heidän koteihinsa ja taivasalla pidettyillä musiikkifestivaaleilla. Jälki oli hirvittävää. Panttivankien joukossa on miehiä ja naisia, kaiken ikäisiä ihmisiä pikkuvauvoista vanhuksiin.

Israelin Suomen-suurlähettiläs Hagit Ben-Yaakov näyttää haastattelun aluksi kyseisen videon, jota ei ole ilmeisesti julkisesti levitetty. Videolla hän haluaa kertoa siitä mielenmaisemasta ja tilanteesta, jossa Israelissa on nyt yli puoli vuotta eletty.

Järkyttävän videon jälkeen suurlähettiläs näyttää vielä kuvia kymmenen päivää Hamasin iskun jälkeen Helsingissä pidetystä mielenosoituksesta, jossa kannettiin myös Iranin ja Hizbollahin lippuja.

Kaiken tapahtuneen jälkeen Iranin viimeviikkoinen isku Israeliin ei ollut israelilaisille suuri yllätys.

– Me tiesimme, että se on tulossa. Jotkut Iranin käyttämät hyökkäysaseet tekivät matkaa useiden tuntien ajan, jotkut taas tulivat nopeasti ilmakehän yläosien halki, Israelin Helsingin-suurlähettiläs Hagit Ben-Yaakov sanoo.

Hyökkäyksen volyymi – runsaat 300 ohjusta tai droonia – oli Ben-Yaakovin mukaan kuitenkin jossain määrin odottamatonta. Samoin kuin se, että ilmeisesti 99 prosenttia hyökkäävistä ohjuksista ja drooneista torjuttiin onnistuneesti.

Yleisesti ottaen israelilaiset olivat Ben-Yaakovin mukaan rauhallisia ja toimivat puolustusvoimien etukäteen antamien ohjeiden mukaisesti.

Asiaa kysyttäessä suurlähettiläs ei kommentoi sitä, olivatko Iranin hyökkäyksen jälkeen Iranin Isfahanissa tapahtuneet räjähdykset Israelin puolustusvoimien aiheuttamia.

Israelin viranomaiset ovat tyhjentäneet maan pohjoisrajan lähellä olevia asutuskeskuksia. Joukossa on pienten moshav-yhteisöjen lisäksi myös kymmenien tuhansien asukkaiden Kirjat Shmona.

SUURLÄHETTILÄS BEN-YAAKOV muistuttaa, että vaikka Iranin asevoimat iskivät nyt ensimmäistä kertaa suoraan Israeliin, ei Iranin Israelin vastainen toiminta alkanut nyt: Iran on todellisuudessa ollut Israelin kimpussa jo vuosikymmenien ajan apuriensa kautta. Niistä tärkein on Libanonissa ja Syyriassa toimiva šiialainen Hizbollah-terroristijärjestö.

– Iran on jo kauan rahoittanut ja aseistanut Hizbollahia. Olemme pohjoisrajallakin olleet sen jatkuvan hyökkäilyn alaisena lokakuusta lähtien, Ben-Yaakov sanoo.

Hänen mukaansa useita siviilejä ja sotilaita on viimeisten kuuden kuukauden aikana kuollut näissä Hizbollahin iskuissa – joihin Israel on vastannut iskemällä Hizbollahin kohteisiin Etelä-Libanonissa.

Suurlähettiläs kertoo, että Israelin viranomaiset ovat tyhjentäneet maan pohjoisrajan lähellä olevia asutuskeskuksia. Joukossa on pienten moshav-yhteisöjen lisäksi myös yli 20 000 asukkaan Kirjat Shmona. Runsaat 150 000 israelilaista on tällä hetkellä evakuoituina Israelin turvallisemmille seuduille.

Vastaavasti Israelin asevoimat on lisännyt läsnäoloaan pohjoisrajalla. Voisiko tilanne siellä muuttua vielä huonommaksi?

– Miten tilanne voisi tästä huonontua? Se on jo nyt paljon huonompi, kuin olisimme uskoneet. Mutta me olemme kyllä varautuneet.

Iran on melko kaukana Israelista eikä mailla ole yhteistä rajaa, mutta se on silti juutalaisvaltion vihollinen. Miksi?

Ben-Yakov pitää kysymystä hyvänä: miksi tosiaan?

– Iran kiistää kokonaan Israelin olemassaolon oikeuden, Israel on Iranista katsottuna ”juutalainen entiteetti”. Se on häiritsevä komponentti, jota Iranin, sen liittolaisten ja muiden Israelin vihollisten mielestä ei pitäisi olla.

Kyseessä ei suurlähettilään mukaan ole vain Iran tai vain jokin sen kansallinen ideologia.

– Kyseessä on valloitushaluinen uskonnollinen ideologia. Šiialaisella Iranillahan on konflikti myös [sunnalaisen] Isis-järjestön kanssa. Israel häiritsee tätä ”suurta suunnitelmaa”. Niinpä Iran käyttää sijaistaistelijanaan Hamasia.

Sallisiko Israel ydinasein varustetun Iranin? Suurlähettilään vastaus on lyhyt: ei.

HAMASIN HYÖKKÄYS yllätti Israelin. Ben-Yaakov toteaa, ettei ole mitenkään mahdollista vartioida maan koko rajaa koko ajan yhtä suurella intensiteetillä. Gazan raja arvioitiin lokakuun alussa Israelissa rauhalliseksi.

– Halusimme silloin uskoa, että Hamasin intresseihin olisi kuulunut olla rauhassa ja edistää taloudellista kehitystä, mm. Israelista tulevien palkkojen avulla. Mutta meillä oli aivan väärä tilannekuva. Me erehdyimme.

Israelissa on käyty lähettilään mukaan kovaa keskustelua siitä, miten näin pääsi käymään ja miksi Israelin vastatoimet käynnistyivät totuttua hitaammin. Tapahtunutta on Israelin sisäpoliittisessa keskustelussa luonnehdittu armeijan ja muiden organisaatioiden tiedustelun totaaliseksi pettämiseksi. Asevoimien tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Aharon Haliva on osaltaan ottanut vastuuta epäonnistumisesta ja eronnut virastaan.

– Lepäsimme liikaa laakereillamme. Mutta me otamme tästä opiksi. Tiedustelun täytyy olla jatkossa parempaa, Ben-Yaakov sanoo.

Ben-Yaakov toteaa, että kaikki muuttui lokakuun seitsemännen päivän hyökkäyksen jälkeen. Ennen sitä noin 18 000 gazalaista kävi päivittäin töissä Israelissa. Heidän joukossaan oli suurlähettilään mukaan tusinoittain Hamasin terroristeja, jotka keräsivät tietoa.

Hamasin lokakuinen hyökkäys oli Ben-Yaakovin mukaan pahin juutalaisiin kohdistunut joukkomurha natsi-Saksan holokaustin jälkeen – ja sen syyt olivat pohjimmiltaan samat. Hän viittaa tässä yhteydessä Hamasin peruskirjaan (Hamas Charter 1988), joka tähtää Israelin tuhoamiseen.

Hyökkäys oli hänen mukaansa samalla myös silmiä avaava kokemus israelilaisten nuorille polville.

– Hekin ymmärtävät nyt, että meitä vastaan voidaan hyökätä myös omassa maassamme, joka on juutalaisten kansallinen koti. Meidän on puolustauduttava paremmin ja vahvistuttava yhteiskuntana. Paraneminen hyökkäyksestä vie kuitenkin aikaa. Me olemme nyt voimakkaampi yhteiskunta kuin ennen Hamasin hyökkäystä.

SUURLÄHETTILÄS MUISTUTTAA, että vaikka Gazassa raivoaa nyt sota, Länsirannallakaan ei ole rauhallista.

– Palestiinan itsehallinto (Palestinian Authority, PA) on valitettavasti vielä heikko. Jos se olisi vahvempi kohtaamaan Hamasin, emme olisi tässä tilanteessa. Hamas pyrkii syrjäyttämään PA:n Länsirannalla. Se harjoittelee tätä ja Iran tukee sitä.

Kanta-Hämeen maakunnan kokoisella Länsirannalla asuu nykyisin noin kolme miljoonaa ihmistä, joista 2,5 miljoonaa on palestiinalaisia. Puoli miljoonaa juutalaista asuu Israelin rakentamissa kiistanalaisissa siirtokunnissa. Koko alue on vuoden 1995 Oslo II -sopimuksella jaettu kolmeen osaan (A, B ja C), joista A-alueilla toimii Palestiinan itsehallinto ja B-alueilla Palestiinan ja Israelin yhteishallinto. C-alueet ovat pääosin Israelin hallinnoimia.

Entä palestiinalaisten tulevaisuus?

– Se riippuu paljolti palestiinalaisista. Millainen poliittinen johto heillä olisi? Miten he suhtautuisivat Hamasiin? Tähän mennessä emme ole vielä kuulleet Palestiinan itsehallinnolta selkeää Hamasin lokakuun hyökkäyksen tuomitsemista.

Suurlähettilään mukaan tulevaisuuden suhteen ainakin se on varmaa, että Israel tulee säilymään juutalaisena valtiona.

Kuinka tärkeää Israelille on, että sen väestön enemmistö on juutalaisia?

– Se on elintärkeää. Israel on juutalaisen kansan valtio, Ben-Yaakov toteaa. Hän toteaa, että kuka tahansa, jonka isovanhemmista yksikin oli juutalainen, saa jokseenkin automaattisesti Israelin kansalaisuuden.

Asiassa on suurlähettilään mukaan eräässä mielessä holokaustiin liittyvää historiaa.

– Natsitkin vainosivat ihmisiä, joilla oli juutalaisia esi-isiä kolmanteen polveen. Juutalaisuudesta pois kääntyminenkään ei silloin pelastanut juutalaisia, heidän lapsiaan tai lapsenlapsiaan.

Terroristiryhmät voivat kaapata uskonnon omaan käyttöönsä: islamin, kristinuskon – jopa juutalaisuuden.

ONKO USKONTO loppujen lopuksi peluri Israelin ja sen vastustajien välisessä kriisissä, vai onko se vain politiikassa käytetty keppihevonen?

Suurlähettiläs pitää kysymystä mielenkiintoisena.

– Kyseessä ei ole puhtaasti uskontojen sota. Mutta terroristiryhmät voivat kaapata uskonnon omaan käyttöönsä: islamin, kristinuskon – jopa juutalaisuuden. Minusta terroristit ovat kidnapanneet uskonnon ja se on valitettavaa. Minusta me voimme elää aivan hyvin rinta rinnan islamin kanssa, kuten elämme Egyptin tai Jordanian kanssa.

Uskonnollisten johtajien Suomessakin pitäisi Ben-Yaakovin mukaan puhua enemmän antisemitismiä ja terrorismia vastaan.

– Heillä ei aina ole kuitenkaan ymmärrystä näistä asioista. Kysehän ei ole Israelin ja palestiinalaisten konfliktista, vaan Israel taistelee Hamasia vastaan voidakseen olla jatkossakin juutalaisten valtio.

Ben-Yaakov toteaa, että Suomen evankelis-luterilaisten piispojen joukossa ainakin Helsingin piispa Teemu Laajasalo on lähettänyt asiassa selvän viestin.

– Oli hyvin koskettavaa, että joku johtavassa asemassa oleva kirkollinen henkilö astui asiassa esiin vahvalla äänellä.

Suurlähettilään mukaan ihmiset voivat uskoa mihin tahansa, kunhan eivät pakota jotakuta toista omaksumaan uskomuksiaan. Minkä tahansa uskonnon opit tai käsitykset eivät ole hänestä mikään ongelma, kunhan niistä ei tule valtiollista politiikkaa ja kunhan ketään ei vainota hänen uskonsa tähden.

Hamasin kanssa neuvotteleminen ei Ben-Yaakovin mukaan ole mitenkään mahdollista.

VIIME VUOSINA Israel on parantanut suhteitaan eräisiin arabimaihin. Iranin hyökätessä torjuntatoimiin osallistuivat Israelin puolustusvoimien lisäksi eri tavoin paitsi Yhdysvallat ja Britannia, myös niin sanotun Abraham-sopimuksen (Abraham accord) vuonna 2020 Israelin kanssa solmineet maat. Suurlähettiläs luonnehtii tätä alueelliseksi puolustusallianssiksi.

– Eivät nämä kumppanit tee sitä, mitä tekevät, siksi, että me israelilaiset olisimme mukavia ihmisiä. He ymmärtävät, että Iran on uhka maailmanrauhalle ja se uhkaa myös heitä. Alueellinen liittolaisuus on siksi puolustukselle hyvin tärkeää.

Ben-Yaakov sanoo aselepotunnusteluja käydyn myös Qatarin ja Egyptin toimin.

– En ole aivan varma siitä, onko eurooppalaisia ollut näissä pyrkimyksissä mukana.

Sallisiko Israel ydinasein varustetun Iranin? Suurlähettilään vastaus on lyhyt: ei.

– Teemme kaiken voitavamme, että Iran ei saisi ydinasetta. Tämä on myös alueen muiden valtioiden yhteinen etu. Muutkin ymmärtävät Iranin globaalin uhkan. Olisi hyvin harhaanjohtavaa kuvitella, että tässä on kysymyksessä vain Israel vastaan Iran. Se on uhka myös Euroopalle ja maailmalle.

Haluaisimme, että Venäjä lopettaisi Iranin tukemisen. Heillä on omat intressinsä Lähi-idässä ja koska he ovat Syyriassa, sillä on merkitystä meidänkin kannaltamme.

BEN-YAAKOV KERTOO Israelin tienneen jo kauan, että Iran on pyrkinyt siirtämään tarkkoja ohjuksia Syyrian kautta Libanoniin, uhatakseen Israelia.

– Ne ovat olleet meidän sotilaallisten iskujemme kohteina. Haluamme varmistaa, että Iran ei uhkaa meitä.

Ben-Yaakovin mukaan suhteessa Iraniin ei ole olemassa mitään eskalaation tai väkivallan kierrettä, jota maailma nyt pelkää. Kyseessä on hänen mukaansa suora linja tai jatkumo.

– Israelin toivotaan pidättäytyvän ja de-eskaloivan tilannetta. Mutta meitä vastaan on hyökätty ja me puolustamme itseämme.

Venäjällä on sotilastukikohtia Syyriassa ja se on aktiivinen Lähi-idässä. Suurlähettilään mukaan on valitettavaa, että Venäjä tukee Irania.

– Olemme siitä kyllä huolissamme. Haluaisimme, että Venäjä lopettaisi Iranin tukemisen. Heillä on omat intressinsä Lähi-idässä ja koska he ovat Syyriassa, sillä on merkitystä meidänkin kannaltamme.

Israelissa asuu yli miljoona entisen Neuvostoliiton alueelta muuttanutta venäläistä ja ukrainalaista. Venäjä on Israelissa varsin puhuttu kotikieli. Mitä merkitystä sillä on maan sisäpolitiikalle?

Ben-Yaakov korostaa sitä, että Israel on maahanmuuttajakansakunta. Myös entisestä Neuvostoliitosta tulleet ihmiset ovat mukana rakentamassa Israelia.

– Hekin tekevät meistä sitä, mitä me olemme. He ovat tuoneet paljon tietoa ja taitoa, jolla on vaikutusta teknologiaamme, puolustusteollisuuteemme, taiteeseemme, kulttuuriimme. Olemme ylpeitä heistä.

Ben-Yaakov toteaa, että eri maista tulleet ihmisryhmät ovat muovanneet Israelia. Nykyisin eri ryhmät ja ihmiset ovat sekoittuneet avioliittojen kautta. Hän lisää, että myös Israelin kansalaisten monivuotinen asepalvelus yhdistää omalta osaltaan eri kansallisista ja sosiaalisista taustoista tulevia nuoria.

ENTÄ ISRAELIN arabit? Ben-Yaakovin mukaan maan arabikansalaiset tietävät hyvin, että Israelissa he asuvat demokratian ja sananvapauden maassa.

– He eivät nauttisi niistä Lähi-idässä missään muualla kuin Israelissa. Mutta heistäkään ei voi puhua yhtenä ryhmänä. On erilaisia mielipiteitä siitä, minkälainen tulevaisuuden pitäisi olla. Sama mielipiteiden kirjo koskee kaikkia israelilaisia.

Suurlähettiläs muistuttaa, että myös Israelin arabit olivat Hamasin hyökkäyksen uhreja.

– Hamas ei erotellut uhrejaan uskonnon tai kansallisuuden mukaan. Panttivangeissa on myös Israelin arabeja.

Arabian kielen virallisen kielen asema poistettiin Israelissa joitakin vuosia sitten, mutta arabialla on edelleen laissa määritelty erityinen asema.

– Minun mielestäni arabian pitäisi olla edelleen Israelissa virallinen kieli. Olisi tärkeää, että me osaisimme arabiaa. Meillä on myös arabimaista muuttaneita juutalaisia ryhmiä, joiden kotikieli on arabia.

Ihmiset pelkäävät pitää kaulassaan Daavidin tähteä tai puhua hepreaa, koska heitä häiritään.

Israel iskee Gazassa Hamasia vastaan suurella voimalla. Gazan taistelut ovat aiheuttaneet myös suunnatonta inhimillistä kärsimystä. Kymmenet tuhannet palestiinalaiset siviilit – joukossa paljon lapsia – ovat menettäneet taisteluissa henkensä ja vielä useammat haavoittuneet. Sadat tuhannet ovat menettäneet kotinsa, ehkä yli miljoona pakkautunut taisteluiden alta alueeltaan hieman Espoota laajemman, tiheästi asutun Gazan kaistan eteläosiin.

Israelia on arvosteltu kansainvälisillä foorumeilla ja medioissa aivan liian suuresta voimankäytöstä ja siviiliuhrien suuresta määrästä.

Ben-Yaakov myöntää, että tällä hetkellä palestiinalaisten siviilien tilanne on hirvittävä Gazan taisteluiden keskellä.

– En vähättele sitä. Mutta monet unohtavat, mistä tämä kaikki alkoi, Ben-Yaakov sanoo.

Miten kaikki tulee päättymään? Ben-Yaakovin mukaan ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin Hamasin kykyjen ja infrastruktuurin tuhoaminen.

– Jos Hamas saa kaikki kykynsä takaisin, mikään ei muutu. Kukaan Israelissa ei olisi turvassa.

Suurlähettilään mukaan Hamasin sodankäyntiin kuuluu ihmiskilpien käyttäminen.

– Siksi sitä vastaan taistellessa ei ole mitään lempeää tapaa. Kun Hamas ampuu Israelin asutuskeskuksia, me vastaamme. Ikävä kyllä muuta tapaa ei ole. Teemme parhaamme välttääksemme siviiliuhreja. Olemme myös pyytäneet Egyptiä avaamaan Gazan-vastaisen rajansa ja ottamaan gazalaisia alueelleen turvaan.

Hamasin epäsymmetriseen taistelutapaan on kiinnitetty huomiota myös esimerkiksi Suomen Sotilas -lehdessä (”Viisi kuukautta Gazan sotaa” 2/2024): ”Hamas käyttää siviiliväestöä kilpenään, samalla kun se piiloutuu ja ryhmittää taistelijoitaan kansainvälisissä sodan oikeussäännöissä suojattuihin kohteisiin (koulut, sairaalat, moskeijat). Sodan oikeussääntöjen mukaan suojattujen kohteiden väärinkäyttö aiheuttaa suojauksen menetyksen, jolloin niistä tulee laillisia kohteita.”

Entä jos Hamas huomenna vapauttaisi Israelista sieppaamansa panttivangit?

– Luulen, että monet asiat muuttuisivat: koko tilanne Gazassa ja taistelut siellä. Meidän tärkein pyrkimyksemmehän on etsiä panttivangit. Elävinä tai kuolleina. Edes heidän ruumiinsa.

Joskus sota Gazassa päättyy. Minkälaiset olisivat Gazan ja Israelin suhteet sen jälkeen? Voisivatko gazalaiset palata töihin Israelin puolelle?

– Se on meillä tällä hetkellä iso puheenaihe. Länsirannalta tulee meille ihmisiä töihin. Gazaa koskien se olisi poliittinen päätös, emmekä ole vielä siinä vaiheessa.

Eurooppalaiselle vasemmistolle Ben-Yaakov haluaisi esittää kysymyksen: jos ihmisoikeudet ovat teille tärkeitä, miksi olitte niin hiljaa, kun lokakuun 7:nnen hyökkäykset tapahtuivat?

ISRAELIA EI suurlähettiläs Ben-Yaakovin mukaan kohdella reilusti kansainvälisellä areenalla, Suomi mukaan lukien.

– Täällä kerrotaan tilanteesta lähinnä hyvin yksipuolista narratiivia ja yksipuolisesti palestiinalaisia puolustavia mielenilmauksia on runsaasti. Mutta jos joku on niin huolissaan palestiinalaisten oikeuksista, miten hän voi tukea Hamasia?

Tällä Ben-Yaakov viittaa siihen, että esimerkiksi Suomessa nuoret ihmiset eivät hänen mielestään tiedä taustoja, historiaa, siis sitä, miten Israel on nykyiseen poliittiseen tilanteeseen tullut ja mitä itse asiassa tapahtuu.

– He näkevät vain uutiskuvia nykyhetkestä ja muodostavat mielipiteensä. Meillä ei ole mahdollisuutta voittaa tällaista väittelyä.

Eurooppalaiselle vasemmistolle Ben-Yaakov haluaisi esittää kysymyksen: jos ihmisoikeudet ovat teille tärkeitä, miksi olitte niin hiljaa, kun lokakuun 7:nnen hyökkäykset tapahtuivat? Vaikka oli runsaasti todistusaineistoa kaikesta siitä väkivallasta, jota terroristit tekivät?

– Miksi olette edelleen niin hiljaa? Israelilaisia on surmattu ja evakuoitu kodeistaan. Onko heidän kärsimyksensä vähäisempi asia? Miksi israelilaiset panttivangit tunnutaan jo unohdetun? Heistä kirjoitetaan tuskin mitään. Mutta palestiinalaisten lasten kärsimyksistä kirjoitetaan. Ja totta kai he kärsivätkin. Mutta me Israelissa emme pyytäneet pyytäneet tätä sotaa. Tämä kaikki on Hamasin vastuulla. Hamasia ei medioissa myöskään vaadita tekemään välittömästi aselepoa.

Ben-Yaakov muistuttaa myös antisemitismin noususta maailmassa – ja Suomessa.

– Se näkyy esimerkiksi akateemisessa maailmassa. Olemme siitä hyvin huolissamme. Tilanne ei tosin ole Suomessa yhtä huono kuin vaikkapa Yhdysvalloissa, koska juutalaisia tai israelilaisia opiskelijoita on täällä niin vähän.

Israelilaiset opiskelijat ovat suurlähettilään mukaan kuitenkin Suomessakin peloissaan siitä, mitä on tapahtumassa yliopistoissa. Niissä – mielenosoituksissa tai konferensseissa – korostuvat hänen mukaansa liikaa pro-palestiinalaiset äänenpainot, ilman että samanaikaisesti muistettaisiin Israelin oikeus olemassaoloonsa.

– Ihmiset pelkäävät pitää kaulassaan Daavidin tähteä tai puhua hepreaa, koska heitä häiritään. Joskus Suomessakin on otettava tämä ilmiö puheeksi: tätä ei saa hyväksyä. Vähemmistöjä on kohdeltava heidän oikeuksiaan kunnioittaen.

Ihmisten on suurlähettilään mielestä voitava tuntea olonsa turvalliseksi, jos he kulkevat kadulla kansallisissa tunnuksissaan tai väreissään ja puhuvat kansallista kieltään.

– Ikävä kyllä Suomessa juutalaisten ei ole turvallista tehdä niin, Israelin suurlähettiläs Hagit Ben-Yaakov sanoo.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä