Kuvassa elämäni Kukka kukitettuna.
Rakkaani Colette on vastaanottanut onnittelut
Kirkkovaltuuston kokouksen yhteydessä 6.10.2021.
Ylösnousemuksen uljas sanoma kaikkuu keskellämme. Jeesus oli kuollut, mutta noussut kuolleista. Hän voitti, elämä koitti. Kautta koko maailmaan kaikuu viesti: Jumala on herättänyt kuolleista Vapahtajamme. Tämän ansiosta meilläkin on ylösnousemus ja elämä.
Ylösnousemuksen jälkeen koko maailma on muuttunut. Tie taivaaseen on avoin. Kansoja kutsutaan Jeesuksen luo, elämän ja autuuden osallisuuteen. Iankaikkisen rakkauden hellään syleilyyn. Jumalan hyvyyden voittoisaan voimaan. Jeesus nousi kuolleista.
Kristus nousi kuolleista,
kuolemallaan kuoleman voitti
ja haudoissa oleville elämän antoi.
Tätä olemme laulaneet pääsiäiskautena, riemulaulua Vapahtajamme ylistykseksi.
Latinan sana Cantate merkitsee Laulakaa.
SUNNUNTAI 28.4.2024
4. sunnuntai pääsiäisestä, latinaksi Cantate
Taivaan kansalaisena maailmassa
Sovittamalla maailman Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa Taivaan Isä osoitti meille rakkautensa. Hän ei tyytynyt ainoastaan suullaan huutamaan viestiä taivaan sinestä, vaan antoi rakkauden tulla luoksemme. Jeesus otti ihmisyyden omaan persoonaansa. Sana tuli lihaksi, sai muodon meidän keskellämme. Tuli meidän olotilaamme. Rakkaus kosketti koko ihmisen elämää. Näin koko ihminen on otettu Jumalan yhteyteen. Saamme rohkeasti uskoa elämämme Jumalan käsivarsille, hänen hoivaansa. Luottaa häneen ja uskoa häneen.
Tämän takia myös sanat, jotka suustamme päästämme, kertokoot aidosta elämästä. Jumalan rakkaus heijastukoon toinen toiseemme. Välittäkäämme lähimmäisestämme. Huolehtikaamme toisistamme. Älköön kukaan joutuko syrjityksi, halveksituksi, ulos sysätyksi, vaan kohdelkaamme ihmisiksi kaikkia kanssaeläjiämme.
Alati johtakoon meitä Jumala Henkensä voimalla, väkevyydellä Lohduttajan, Rakkauden Hengen, Pyhän Hengen, Totuuden Hengen. Hän meitä rohkaiskoon uskoon, toivoon ja rakkauteen.
Toinen lukukappale eli epistola: 1. Joh. 3:18–24
Ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä, luvusta 3
Lapseni, älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa. Siitä me ymmärrämme, että totuus on meissä, ja me voimme hänen edessään rauhoittaa sydämemme, jos se meitä jostakin syyttää. Jumala on meidän sydäntämme suurempi ja tietää kaiken.
Rakkaat ystävät, jos sydämemme ei meitä syytä, me voimme rohkeasti lähestyä Jumalaa. Ja mitä pyydämmekin, sen me häneltä saamme, koska noudatamme hänen käskyjään ja teemme sitä, mikä on hänen mielensä mukaista.
Tämä on hänen käskynsä: meidän tulee uskoa hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen ja rakastaa toinen toistamme, niin kuin hän on meitä käskenyt. Joka pitää hänen käskynsä, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. Ja sen, että hän pysyy meissä, me tiedämme Hengestä, jonka hän on meille antanut.
Jollemme olisi syntisiä, niin miksi Jeesus opetti meitä rukoilemaan: anna meille meidän syntimme anteeksi ?
Pekka
Kiitos erittäin hyvästä kommentistasi
Kysymyksesi osuu täysin keskelle Pasasen edelle esittämään synnitön-teemaan.
Kiinnitän huomioni siihen, että Pasasella ei ole tarvetta ottaa kantaa Jeesuksen opetukseen oikean rukouksen sisällöstä. Miksi hän väistää hyvän kysymyksesi, vaikka edellä kommenteissaan on kovasti esillä?
Selittäkää nyt mitä on syntinen?
Ari
Parempi kysyä, miten Kristus meille antaa anteeksi syntimme.
Tässä se selitetään.
https://katekismus.fi/isameidan/30.html
Ari
Mikäli ihan oikeasti haluat tietää mitä synti tarkoittaa, niin lue vuoden 1948 Kristinopista Kappale 3, mikä käsittelee syntiä. Se on seuraavassa linkissä sivuilla 39 – 43
https://asiakas.kotisivukone.com/files/raamattunetti.palvelee.fi/tiedostot/Pitkat/kristinoppi_a61.pdf
Ymmärrän kysymyksen asettelun niin, että kysyjä ei tiedä, koska kokee olevansa ilman syntiä, eli on omasta mielestään synnitön?
Ari
Synnin alkusyy näkyy Augsburgin tunnustuksessa
XIX Synnin alkusyy
Synnin alkusyystä seurakuntamme opettavat, että vaikka Jumala luo ja pitää yllä luonnon, niin synnin alkusyy on kuitenkin pahojen, nimittäin Perkeleen ja jumalattomien tahto, joka silloin, kun Jumala vetää pois apunsa, kääntyy pois Jumalasta, niin kuin Kristus sanoo: ”Kun Perkele puhuu valhetta, (Joh. 8:44) niin hän puhuu omaansa (Joh. 8).
Samassa tunnustuksessa kerrotaan synnin koskettavan jokaista ihmistä.
II Perisynti
Edelleen seurakuntamme opettavat, että Aadamin lankeemuksen jälkeen kaikki ihmiset, jotka lisääntyvät luonnollisella tavalla, syntyvät synnissä, so. ilman jumalanpelkoa, ilman luottamusta Jumalaan sekä pahan himon hallitsemina, ja että tämä alkusairaus ja perisynti on todella synti, joka tuomitsee ja tuo jo nyt mukanaan iankaikkisen kuoleman niille, jotka eivät kasteen ja Pyhän Hengen voimasta synny uudestaan.
Seurakuntamme tuomitsevat pelagiolaiset ja muut, jotka väittävät ettei perisynti ole synti ja kaventaakseen Kristuksen ansiota ja hänen hyville teoilleen kuuluvaa arvoa katsovat ihmisen voivan tulla omilla järjen voimillaan vanhurskaaksi Jumalan edessä.
Et taida Pasanen olla vilpitön kysymystä tehdessäsi? Olet vuosia syyttänyt luterilaisia kristittyjä synnin tekemisestä. Nyt sitten kysyt mitä on syntinen?
Kari
Siksi käytin sanaa ”oikeasti” edellä puheenvuorossani.
Tuleepa mieleeni tarina juovuspäissään eläintarhan häkkiin mennyt ja lukon loksahdettua koppiin vangiksi jääneenä pahimmasta humalasta herättyään katselee ympärilleen. Näkee ihmisiä tuijottavan häntä ihmeissään. Huikkaa heille: ”Hei mitä te siellä häkissä pysytte. Tulkaa tänne minun luokseni vapauteen!”
Kari
Tosiaan vuosia on Arin paatumus kestänyt, mutta muistan, miten isoäitini kylässä kävi väen vastustaessa evankeliumin julistamista evankelisissa seuroissa. Yleensä seuraava porukkaan mukaan tulija oli juuri se, joka vähää ennen oli kaikkein kovimmin pannut hanttiin.
Joten vaikuttaa siltä, että seuraava Jumalan armosta elämään oppivainen tulee olemaan Ari, kunhan saa hierotuksi silmänsä auki ja huomaa armoa tarvitsevansa.
Matias
Olen iloinen, että annat oikeaa opetusta oikeasti. Pointtisi on hyvä.
Pasanen ei taida kysyä ”oikeasti”!
Pasanen on ”villi” omassa hengellisyydessä. Hän esittää (luulee) olevansa ainoa oikea Jeesuksen Kristuksen seuraaja, mutta on eksyttäjä.
Kari
Kiitos monesta hyvästä kommentistasi
Toisinaan vaikuttaa kuin Ari yrittäisi käyttää Platonin tekstien päähenkilön Sokraten kyselymenetelmää, mutta häneltä on jäänyt tiedostamatta, ettei se tehoa häntä lukeneempaa keskustelijaa vastaa piikittelyssä, vaan hänen myrkkyhampaansa osuvat hänen omaan häntäänsä.
Onkohan Ari lukenut Kantin filosofiaa? Olen lukenut alkukielen saksan lisäksi myös usealla muullakin kielellä.
Onko hän lukenut Cartesiusta? Olen lukenut alkukielellä.
Onko hän lukenut Hegeliä? Olen lukenut alkukielellä.
Entä Platonia tai Aristotelesta? Jne.Jne. Jne?
Lankoni prinssi Henri aloitti filosofian opettajana 23 vuotiaana.
Opiskelukaverini Pertti Nikkilä on väitellyt kiinalaisesta filosofiasta.
Jne.
Onko filosofeja hänen tuttavapiirissään?
Valitettavasti hänen kysymyksensä vaikuttavat enemmän pitkästyttävältä jankutukselta kuin järkevän filosofian esimerkin seuraamiselta.
Kyselymenetelmään liittyen muistin tämän kaskun: – Miksi te juutalaiset vastaatte aina kysymykseen kysymyksellä? – Miksi emme vastaisi?
Martti
Kiitos hyvästä heitosta
Toinen juttu mikä tulee tästä mieleeni on että missä kaksi juutalaista keskustelee keskenään jostain asiasta, siellä asiasta esiintyy kolme mielipidettä.
Minulle syntinen on Jumalasta erossa oleva eli kun Jeesus kutsui juutalaisia niin Hän sanoi kutsuvansa syntisiä parannukseen eli palaamaan Jumalan luo. Ketkä sitten juutalaisista olivat syntisiä, kaikki, mutta eivät kaikki tunnustaneet sitä.
”Ketkä sitten olivat syntisiä? Kaikki, mutta eivät kaikki tunnustaneet sitä.” Syntisyytensä tunnustaminen onkin tärkeää. Eihän itsensä synnittömäksi kokeva kadu mitään. Syntiään katuva vapautuu synnin orjuudesta ja voi alkaa taistella syntisyyttään vastaan. Sehän osoittautuu vaikeaksi, mahdottomaksi suorastaan. Silloin syntinen voi löytää armollisen Kristuksen ja turvan Hänessä. – – – Yksi useimmin toistetuista kristillisistä rukouksista on: ’Herra, armahda! Kyrie, eleison! Lord, have mercy!’
Ari
Edelleen jatkaat samaa linjaasi etsien syntiin syyllisiä itsesi ulkopuolelta.
Toimit kuin se joka haluaa syytellen osoittaa pienen tikun toisten ihmisten silmistä, mutta itselläsi on ikihongan jykevästä tukista tehty hirsi omassa silmässäsi näköalaa peittämässä ja -kykyä heikentämässä.
Martti
Kiitos sinulle hyvästä vastauksestasi Arin kommenttiin.
Martti: Syntisyytensä tunnustaminen onkin tärkeää. Eihän itsensä synnittömäksi kokeva kadu mitään. Syntiään katuva vapautuu synnin orjuudesta ja voi alkaa taistella syntisyyttään vastaan.
Matias: Ari, Edelleen jatkat samaa linjaasi etsien syntiin syyllisiä itsesi ulkopuolelta.
Pasanen: Minulle syntinen on Jumalasta erossa oleva eli kun Jeesus kutsui juutalaisia niin Hän sanoi kutsuvansa syntisiä parannukseen eli palaamaan Jumalan luo. Ketkä sitten juutalaisista olivat syntisiä, kaikki, mutta eivät kaikki tunnustaneet sitä.
Paukkunen: Pasanen ei ole edelleenkään syntinen omasta mielestään? Hänellä ei ole mitään syytä rukoilla niinkuin Herra Jeesus meitä opettaa? : ”Anna meille meidän syntimme anteeksi.”
LSRY:n maallikko saarnaajat kyselevät välillä; Onko uusi ihminen syntynyt, vai onko vanha ihminen ”ruvennut (eli alkanut) jumaliseksi”?
Kari
Onpa hyvin sanottu
Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni että teillä on keskinäinen rakkaus.”
Opetuslapset ovat siis aivan erityinen joukko ihmisiä, joita ulkopuoliset tarkkailevat. Tietty joukko jossa keskinäinen rakkaus vallitsee. Muut näkevät sen ja kummastelevat: ”onpa erikoista”.
Keskinäiseen rakkauteen ei heitä tarvitse kehottaa. Se on opetuslapsille täysin luonnollinen ja heissä vaikuttava todellisuus, jota itse joutuvat usein ihmettelemään. Se on paljon enemmän, kuin toisten hyväksyminen. Se on Jumalan rakkautta joka on vuodatettu heihin.
Eikä se ole heistä itsestään lähtöisin olevaa. Tämä rakkaus ei tule esiin siitä, että siihen kehotetaan. Se on vain oikeiden opetuslasten tuntomerkki, josta he tunnistavat toisensa. Kaikkea muuta rakkautta muutkin voivat osoittaa ja matkia, mutta tämä on poikkeus. Tätä lajia on vain Jeesuksen opetuslapsilla.
Pekka
Kiitos rakkauden sanoman esille nostamisesta
””Toimit kuin se joka haluaa syytellen osoittaa pienen tikun toisten ihmisten silmistä, mutta itselläsi on ikihongan jykevästä tukista tehty hirsi omassa silmässäsi näköalaa peittämässä ja -kykyä heikentämässä.”” (Matias Roto)
Onko siis ”ikihongan jykevästä tukista tehty hirsi” siis silmässäni se etten usko perisynti oppiin enkä uskovien olevan syntisiä? Sekö estää minua ”näkemästä” mikä on Jumalasta ja mikä perkeleestä??
Olisi mielenkiintoista tietää mitä ovat ne ”pienet tikut” joita toisten simistä osoittelen??
Ihan vaan sivuhuomautuksena esitän että kuinka kauan annatte ”väärää” todistusta minusta kun tuotte esille etten lankeasi syntiin että olisin siis synnitön, en ole kertaakaan väittänyt etten lankeaisi ja että olisin synnitön, siis tämän oikaisun olen tehnyt monta kertaa mutta edelleen jatkatte väärien väitteitten tuomista, miksi???
Sitten vielä olisi enemmän ”rakentavaa jos ”keskustelussa” keskityttäisiin asioihin eikä henkilöön, siis eikö blogin käyttöohjeissa ole siitä mainittu???
Ari
Vaikuttaa, että sinulla on ongelmia käsitteiden ymmärtämisen kanssa.
Toisaalla sinä väitat ettet usko perisyntiin eli siis uskot ettei sinun mielesi muikaisesti prannuksen tehnyt tee syntiä
Ja toisaalta kerrot, että sinäkin vaikka olet kokenut mielesi mukaisen parannukse, teet syntiä. Eli siis perisynti vaikuttaa sinussakin.
Joten suosittelen sinulle niin yksinkertaista sanojen merkityksen opettelua, ettet kinaa itseäsi ja omia väitteitäsi vastaan.
Moni turha vänkääminen jäisi väliin, jos käyttäisi sanoja niiden oikeassa merkityksessä ja myös ymmärtäisi, mitä yhteinen kristikunta milläkin sanalla tarkoittaa.
Matias Roto vastatkoon varsinaiseen kysymykseesi, Ari Pasanen. Muistutan vain jatkuvasta taipumuksestasi nähdä kristillisissä kirkkokunnissa – varsinkin luterilaisuudessa – ainoastaan ’orjantappuroita viinipuun hedelmien sijaan’. Näinhän asian ilmaset. Kiinnität homiosi historian synkimpiin lukuihin ja tulkitset niitä taitamattomasti. Asenteesi estää sinua suostumasta keskustelun aiheena olevaan toinen toisemme rakastamiseen. Otsikossa mainitaan myös usko Jeesukseen. Kirkko on Jeesuksen maanpäällinen ruumis – tai toisen kielikuvan mukaan Hengen temppeli – joten kristittyjen keskinäinen rakkaus liittyy läheisesti Jeesukseen uskomiseen.
Matias Roto nyt tuot oman perisynti oppisi kautta todistelua että olisin väärässä, mutta kun minun usko on että ei ole mitään syntiä joka orjuuttaa enää uskovaa vaan Jumala antaa voiman voittaa kaikki synnit niinkuin Raamatussa sanotaan:
1. Kor. 10:13
Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.
Siis kun lankean niin mikään ei voi minua siihen pakottaa vaan minä itse päätän tehdä niin.
Ymmärrän että haet Raamatun kohtia siitä että kun tekee tahallaan syntiä, mutta ei se muuta, että minä lankean, Raamatun sanaa jossa on selkeä sana siitä että Jeesus vapauttaa synnin orjuudesta ja Jumala antaa voiman voittaa kaikki kiusaukset.
Ari
Edelleenkin sekotat käsitteet.
Synti-käsityksesi on aivan liian pinnallinen.
Et näe synnin syvää juuristoa, vaan näet ainoastaan muutamia pinnallisia ilmiöitä, joita nimität synniksi.
Opettele näkemään koko MAAILMAN SYNTI YKSIKÖSSÄ, niin että näet mitä RAAMATTU SYNNISTÄ SANOO.
Johanneksen evankeliumi:
1:29 Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synniN!
Hebrealaiskirje:
9:26 sillä muutoin hänen olisi pitänyt kärsimän monta kertaa maailman perustamisesta asti; mutta nyt hän on yhden ainoan kerran maailmanaikojen lopulla ilmestynyt, poistaakseen synniN uhraamalla itsensä.
Matias Roto kuinka sitten voi sanoa ettei pelastusta ole kirkon ulkopuolella, jos kerran Jeesus on ottanut pois jo kaiken synnin??? Mikä enää erottaa ihmisen Jumalasta jos ei synti???
Ari
Verrataanpa vaikeaan tautiin. Lääkärillä on lääke, joka parantaa koko taudin. Mutta jos et suostu lääkärin hoidettavaksi niin kuolet tuohon tautiin.
Sama periaate on kirkon jäsenyydellä. Jos kerran kieltäydyt ottamasta vastaan KOKO MAAILMAN SYNTIEN SOVITUSTA liittymällä KRISTUKSEN RUUMIISEEN eli kirkkoon, eli siis, kieltäydyt täällä maan päällä olemasta osallinen hänen antamastaan pelastuksesta, niin silloinhan olet pelastuksen ulkopuolella, tuon vertaukseni tapauksessa kuoleman oma.
Matias Roto nythän kirjoitat että ihminen itse päättää pelastuksesta, ainakin voi kieltäytyä, entäpä kun toinen vauva liitetään ja toinen ei, mitä jos molemmat vauvat kuolevat kohta, menikö toinen kadotukseen ja toinen pelastui????
Ari
Muista että ratkaisun ihmisen iankaikkisuuselämästä ratkaisee JUMALA, emme me.
Mutta meille on annettu kehotus kastaa KOKO IHMISKUNTA Kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Siitä saamme olla varmoja, että jos vauva kerran on saanut kasteen niin hän pelastuu vaikka heti kuolisi, mutta jos tämä on vanhempien väärien asenteiden takia jätetty kasteen ulkopuolelle, niin emme voi sanoa varmaksi mitä Jumala tekee.
Sen sijaan jos lapsi on kuollut ennen kuin kastetoimitus on ehditty suorittaa, niin kirkollisessa perinteessä on todettu tämän on katsottu olevan sellainen tilanne, missä meillä on lupa luottaa Jumalan armolliseen hyvyyteen myös tuon tapauksen tuoman surunkin keskellä.
Mutta on turhaa omien kykyjensä mieletöntä ja päätöntä yliarviomista, jos näistä kehität opin, että ihminen itse muka ratkaisisi tulevaisuutensa, pääseekö taivaaseen vai eikö pääse.
On muistettava, että me pyhän kristikunnan jäsenet elämme Kristuksen ruumiin jäseninä ja Pyhän Hengen vaikutuspiirin ympäröimänä. Kaikki minkä me toimitamme toimii vain siksi, että Jumala itse toimii pyhän KIRKKONSA VÄLITYKSELLÄ. KOLMIYHTEINEN JUMALA tuossa kasteen ottamisessa vaikuttaa sen, että kristityt vanhemmat tuovat lapsensa kasteelle ja pelastuksen osallisuuteen.
Sen sijaan kristikunnan ulkopuolella olevat vanhemmat laiminlyövät lastensa taivasosuuden jättämällä nämä pelastuksen sinetin eli pyhän kasteen ulkopuolelle.
Matias Roto mitä tarkoitat että ihminen itse ei vaikuttaisi ja ratkaisi pääseekö taivaaseen, enkö minä ole sinunkin opin mukaan itse vaikuttanut taivaskohtalooni kun olen eronnut kirkosta???
Nythän annat minulle ulle mahdollisuuden palaamalla takaisin?????
”Enkö minä ole sinunkin oppisi mukaan itse vaikuttanut taivaskohtalooni, kun olen eronnut kirkosta?” Kirkkolaitoksesta eroaminen on ajallinen ratkaisu, joka on hyvä pitää erossa siitä, että torjuu kaikki kristilliset yhteisöt ja pysyy niistä erossa.
Ari
Niin kuin kukaan ei voi olla Suomen kansalainen olematta jonkun kunnan jäsen, niin ei myöskään voi olla Kristuksen ruumiin eli siis uskontunnustuksen puhuman kirkon jäsen olematta jäsen jossakin konkreettisessa seurakunnassa.
Ari
Sinä puhut ihmisen psykologisesta ratkaisusta.
Minä puhun taivaisiin asti ulottuvasta todellisuudesta: JUMALAN YHTEYTEEN pääsemisestä, joka on Jumalan oma teko alusta loppuun asti, ilman pienintäkään meidän omaa tekoamme tai suoritustamme, kun Pyhä Henki ojentaa uskon Jumalan sanan saarnan ja pyhien sakramenttien välityksellä. Uskon kautta Jumalalle kelpaamiseen eivät kelpaa mitkään meidän omat tekomme. Ainoastaan Kristuksen lunastustyö voi meidät pelastaa.
Ari
Muuan körtti lausui tämän todellisuuden, että JUMALA ITSE ANTAA pelastavan uskon tähän tyyliin.
Häneltä kysyttiin kuinka hän on tullut herätykseen.
Hän vastasi tyyliin: ”Minä juoksin karkuun niin kovin kuin ikinä pystyin, ja Jumala teki loput.”
Olisi vaan mielenkiintoista tietää missä kohden Jeesus juoksi kutsuessaan ihmisiä kiinni kun nämä juosivat karkuun?
Eikö Jeesus kysy opetuslapsiltaan että tahdotteko tekin mennä pois????
Ari
Seuraat 1800 -luvulla syntynyttä uutta asioiden tarkastelua, missä ihmisen omalle ratkaisulle pannaan aivan liian suuri paino. Eihän ihminen itse voi pelkällä tahdon voimallaan hypätä kuuhun. Tämän suuntauksen yksi vaikutusvaltaisimmista edustajista oli
Charles Grandison Finney, 29.8.1792 – 16.8.1875. Hän hylkäsi vanhemman presbyterien opin että ihmisen pelastus on Jumalan valinta ja alkoi opettaa, että ihmisen on koettava erityinen kääntymyksen elämys uskoon päästäkseen.
Sinun Ari pitäisi luopua ihmiskeskeisistä suoritusten perään juoksemisistasi ja sen sijaan panna täysi luottamuksesi Jumalan omaan työhön uskon saamiseksi. Muista että Pyhä Henki antaa vanhurskauttavan uskon sanan saarnan ja pyhien sakramenttien välityksellä.
Omista juoksemisista ei ole mitään hyötyä pelastumiseen, koska sellaisessa menossa ihmisellä on aina väärä suunta, juosta poispäin Jumalasta.
Tuo kertomani körtti oli aidosti uskon käsittänyt, koska hän antoi Jumalalle kunnian kaikesta siitä, että hän oli päässyt elämän tielle uskosta elämään.
Sen sijaan sinulla on paha vika ajaa oikeaa oppia vastustamaan sellaisia raamatunkohtia, jotka eivät kyseiseen tilanteeseen alkuunkaan kuulu.
Menetelmäsi on perusteissaan tasan tarkkaan väärään suuntaan kääntymistä tekemällä omavanhurskauden perkeleen yllytyksestä ihmistekoisia barrikaadeja Jumalan pelastavan työn mitätöimiseksi. Sellainen ei ole mitenkään rakentavaa,.
Matias Roto toteat minulle:””Sen sijaan sinulla on paha vika ajaa oikeaa oppia vastustamaan sellaisia raamatunkohtia, jotka eivät kyseiseen tilanteeseen alkuunkaan kuulu.””
Siis oppiko pelastaa, sanooko Jeesus että oikeasta opista Hänen seuraajansa tunnistetaan?
Eikö Jeesus selkeästi sano:
Matt. 7:21
Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
Eikö tuossa ole juuri se ettei pelkät sanat/opit riitä vaan tulee tehdä Jumalan tahto???
Jeesus jatkaa:
22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?’
23 Ja silloin minä lausun heille julki: ’Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät’.
Ari
Asetat uskonopin ja ihmisen toiminnan toisiaan vastaan oleviksi suureiksi.
Olet kuin suunnistaja, joka luulee juoksevansa lujaa rastilta rastille, mutta todellisudessa juoksee ympäri metsää rasteja löytämättä.
Oikea oppihan vain kertoo meille, että Kristus on KAIKEN jo valmiiksi tehnyt meidän pelastukseksemme. Usko tähän on sitä, että panemme luottamuksemme tähän KRISTUKSEN. Armotekoon. Silloin elämämme on JUMALAN käsissä emmekä horju omien vajavaisten tekojemme varassa.
Matias Roto koeta nyt sovittaa itseesi omia ”vertauksiasi”, siis kun sinulle on pienestä pitäen OPETETTU se oppi jota nyt pidät oikeana, niin etkö silloin ole suunnistaja joka on jo lähtiessään (kasteesta) ollut jo maalissa eikä ole tarvinnut löytää yhtään rastia????
Siis miten vertaat omaa opittua uskoasi toisiin uskontoihin, eivätkö niiden vauvat ole saman oppi mallin läpikäyneet eli heillekin on opetettu omaa uskoa pienestä pitäen ja johon he nyt uskovat???
Ari
On suuri Jumalan lahja, että jo lapsena olen saanut Jumalan lapseksi pyhän kasteen toimituksessa.
Kaste on koko elämän pituisen Jumalan lapseuden tae. Sellaisena oppi kasteen lahjasta on jo valmiiksi annettu elämän oikea suunta. Ei suinkaan maali kuten väität vaan valmiiksi viitoitettu tie, jonka maalina on taivaan ilo. Kastettujen ylistys taivaan ilossa Vapahtajamme edessä kuvataan Ilmestyskirjan luvussa seitsemän, missä pelastuneita ovat KASTEEN saaneet ilmiset kaikista maailman kansoista.
Olen osallistunut sellaisiin suunnistuksiin, missä rastit on jo ennen kilpailua merkitty karttaan.
Kasteessa saatu uudestisyntyminen Jumalan lapseksi on lähtöviiva eikä maali. Elämä alkaa syntymästä.
Täällä ajassa olemme uskosta vanhurskautettuja.
Vasta taivaassa Isän kodissa olemme lopullisesti pelastettuja (maali).
Martti ja Kari
Kiitos hyvistä täydennyksistänne keskusteluun