Yli viisi kuukautta jatkunut Hamasin ja Israelin sota on ajanut Gazan pienen kristityn vähemmistön modernin historiansa pahimpaan ahdinkoon.

Noin 2,2 miljoonan asukkaan kaistaleella toimii vain kolme rekisteröityä kristillistä seurakuntaa, joihin kuului ennen sotaa yhteensä noin tuhat ihmistä.

Lisäksi alueella asuu arviolta noin 500 muslimitaustaista kristittyä, jotka kokoontuvat omissa epävirallisissa ryhmissään tai vainon pelossa elävät uskoaan todeksi salassa, kertoo muslimitaustaisten kristittyjen kansainvälinen verkosto, Communio Messianica.

Sodan aikana vähintään 35 henkilöä tästä joukosta on kuollut ja monet ovat haavoittuneet.

Ne, jotka ovat elossa, kärsivät samasta humanitaarisesta kriisistä kuin alueen muukin väestö.

– Kun juttelen Gazan kristittyjen kanssa, he ovat peloissaan, huolissaan ja uupuneita. Tilanne on todella paha, kertoo alueelle lähes päivittäin yhteyttä pitävä Hanna Massad.

Gazalaissyntyisen Massadin johtama yhdysvaltalainen Christian Mission to Gaza -järjestö on hankkinut ruokaa, vaatteita ja muuta apua alueen kirkoissa majoittuville pakolaisille.

SUURIN OSA rekisteröityjen seurakuntien jäsenistä asuu alueen pohjoisosassa, pääkaupunki Gaza Cityssä, jossa myös seurakuntien kirkkorakennukset sijaitsevat.

Toisin kuin monet muut Gazan pohjoisosan asukkaat, kristityt olivat sodan alussa haluttomia noudattamaan Israelin antamia kehotuksia siirtyä alueen eteläosiin, missä kristityillä ei ole sukulaisia eikä muita valmiita kontakteja. Sen sijaan kristityt etsivät turvaa kirkoista. Seuraukseen he saivat naapuruston muslimeja.

Ortodoksisessa Pyhän Porfyrioksen seurakuntakeskuksessa on viime kuukausina majoittunut lähes 400 ihmistä ja katolisen Pyhän Perheen seurakunnan eri tiloissa yli 500 ihmistä.

Noin puolet tiedossa olevista kristityistä kuolonuhreista syntyi lokakuussa, kun Israelin armeijan tekemä ilmaisku surmasi 17 ihmistä, jotka olivat tulleet ortodoksisen Pyhän Porfyrioksen kirkon tiloihin etsimään suojaa sotatoimilta.

Israelin mukaan iskun kohteena olivat lähellä sijaitsevat Hamasin asejoukkojen tilat. Pommituksen seurauksena kuitenkin myös yksi seurakunnan rakennuksista romahti ihmisten päälle. Kuolleiden joukossa oli Hanna Massadin täti.

Varsinaisten sotatoimien lisäksi kristittyjä on kuollut myös hoitamattomiin sairauksiin.

Israelin mukaan iskun kohteena olivat lähellä sijaitsevat Hamasin asejoukkojen tilat. Pommituksen seurauksena kuitenkin myös yksi seurakunnan rakennuksista romahti ihmisten päälle.

VAIKKA KIRKOT ovat tähän asti pääosin tarjonneet suojaa väkivallalta, niissä majoittuminen on altistanut kristityt nälälle. Gazan humanitaarinen tilanne on ollut erityisen vaikea juuri alueen pohjoisosissa, sillä Israel on käytännössä estänyt tavarakuljetukset alueelle. Myös taistelut kirkkojen ympäristössä ovat jatkuneet.

Ruoan lisäksi alueella on pulaa vedestä, lääkkeistä ja generaattoreiden polttoaineesta.

Christian Mission to Gaza -järjestön lisäksi kirkoissa majoittuville ovat organisoineet apua ainakin katolinen Aid to Church in Need sekä Palestiinan Pipliaseura. Lisäksi Communio Messianica on järjestänyt apua islamista kristinuskoon kääntyneille.

Kuljetusesteiden vuoksi avustustarvikkeet on pitänyt ostaa alueen sisältä. Hinnat ovat jopa monikymmenkertaistuneet sotaa edeltävään aikaan verrattuna, Hanna Massad kertoo.

– Eräässä tapauksessa teimme ruokaa teurastamalla naudan, josta saimme tehtyä satoja aterioita. Rahaa olemme saaneet lähetettyä sellaisten yritysten kautta, joilla on toimintaa sekä Länsirannalla että Gazassa.

Katolinen seurakunta ja sitä auttavat järjestöt ovat tähän asti kyenneet organisoimaan kirkossa majoittuville kaksi lämmintä ateriaa viikossa ja leipää joka toinen päivä. Nyt myös sen avun jatkaminen on vaikeutunut. Alueen ruokavarastot alkavat olla tyhjiä. Ruokaa on vaikea saada edes rahalla.

SODAN KESKELLLÄ iso haaste on myös hygienian ylläpitäminen. Huomattava osa kirkoissa majoittuvista ihmisistä kärsii erilaisista terveysongelmista, kuten kuumeesta, yskästä ja vatsavaivoista. Ihmisillä ei ole yksityisyyttä, ja wc-tiloja on rajoitetusti.

– Se kuumentaa myös tunteita ja aiheuttaa vaikeuksia ihmissuhteisiin. Silti seurakuntien tiloissa majoittuvien ihmisten tilanne on parempi kuin niillä, jotka elävät ulkopuolella. Kirkoissa majoittuvilla sentään on jokin paikka, jossa majoittua. Lisäksi heillä on toinen toisensa, ja he voivat auttaa toisiaan, Hanna Massad sanoo.

SUURIN OSA Gazan kaistan rakennuksista on vaurioitunut tai kokonaan tuhoutunut sodan seurauksena.

Pyhän Porfyrioksen seurakuntakeskuksen lisäksi pahoja vaurioita ovat kärsineet myös esimerkiksi Palestiinan Pipliaseuran toimisto, katolisen seurakuntakeskuksen alueella sijainnut koulu sekä alueen ainoan rekisteröidyn protestanttisen yhteisön, Gazan baptistiseurakunnan, kirkkotilat.

Yhteinen usko antaa voimaa ja rohkeutta. Esimerkiksi katolisessa kirkossa on pidetty messuja päivittäin, annettu katekeesiopetusta sekä pidetty ohjattuja rukoushetkiä. Lapsille on omaa toimintaa.

Pappien apuna toimii kirkon yhteydessä sijaitsevan luostarin nunnia sekä maallikoita.

Seurakuntien tiloissa majoittuvien kristittyjen on kerrottu myös pitäneen keskenään spontaaneja yhteisiä laulu- ja rukoushetkiä.

– Eräs paikallisen baptistiseurakunnan johtajista kertoi saavansa rohkeutta siitä vakaumuksesta, että Herra on nähnyt tämänkin kaiken ajan ennalta ja on luvannut, ettei koskaan jätä omiaan, Massad kertoo.

Kristinuskon juuret Gazan kaistalla ulottuvat jopa kristinuskon ensimmäisille vuosikymmenille.

KRISTINUSKON JUURET Gazan kaistalla ulottuvat jopa kristinuskon ensimmäisille vuosikymmenille. 1900-luvulla kristittyjen osuus väestöstä pieneni muun muassa muuttoliikkeen seurauksena, ja kun Israel veti joukkonsa alueelta vuonna 2005, kristittyjä arvioitiin asuvan alueella enää 5 000–7 000.

Hamas-hallinnon alaisuudessa kirkkojen ja kristittyjen olemassaoloa on suvaittu, mutta käytännössä kristittyjä on kohdeltu toisen luokan kansalaisina.

Vuonna 2007 Palestiinan Pipliaseura toimisto joutui pommi-iskun kohteeksi ja myöhemmin järjestön kirjakaupan työntekijä murhattiin. Väkivallanteot kiihdyttivät poismuuttoa. Yksi lähtijöistä oli Gazan baptistiseurakunnan pastorina tuolloin toiminut Hanna Massad.

SODAN AIKANA ainakin noin 60 kristityn on kerrottu päässeen alueelta pois kaksoiskansalaisuutensa ansiosta. Harvan heistä uskotaan palaavan.

Jotkut palestiinalaiset kirkonjohtajat ovat arvioineet, että sota merkitsee jopa perinteisten kristillisten yhteisöjen loppua Gazassa.

Hanna Massadin tietojen mukaan ainakin noin kahdellasadalla gazalaiskristityllä on valmiina viisumi johonkin toiseen maahan.

– Huomattava osa nykyisistä gazalaiskristityistä tulee lähtemään. He ovat joutuneet sodan aikana käymään läpi kauheuksia, joita on vaikea käsittää, eikä heillä ole enää Gazassa kotia, johon palata. Silti uskon, että aina tulee olemaan kristittyjä, jotka elävät Gazassa.

Hamasin alaisen Gazan terveysministeriön mukaan sodan aikana on kuollut yli 31 000 gazalaista ja yli 72 000 on haavoittunut. Hamasin taistelijoiden ja siviilien osuuksia ei ole eroteltu.

Oikaisu 20.3. klo 10.31: Kuvatekstistä korjattu virheellinen maininta Al-Ahli Arab -sairaalaan alueen baptistikirkosta. Anglikaaninen sairaala on ollut aiemmin baptistien hallinnoima.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä